Mitä te puolison tai perheen kanssa elävät teette, kun olette viikonlopun yksin kotona?
Onko jotain tiettyä rutiinia, vai vaihteleeko miten milloinkin?
Olen nyt piitkästä aikaa yksin, mies lähti muutama tunti sitten lasten kanssa vanhempiensa luokse. Olen siivonnut kodin, käynyt kaupassa ja syönyt kasvispastaa. Nyt odottelen saunan lämpiämistä. Saunan jälkeen katson jonkun lefan, juon ehkä pari siideriä ja menen hyvissä ajoin nukkumaan. Huomenna nukun niin pitkään kuin nukuttaa, ilman että tarvitsee uhrata ajatustakaan aamupuurolle ja lastenohjelmille. Aion käydä päivällä pitkällä lenkillä, saunoa jälleen pitkään ja antaumuksella sekä juoda kunnon kalsarikännit. Sunnuntai meneekin sitten varmaan krapulaisena ja maanantaina sitten taas töihin.
Olen ehtinyt suunnitella hyvin ja perusteellisesti, koska olen odottanut tätä omaa aikaa jo pari viikkoa. Vihdoinkin!
Kommentit (96)
Otan päiväunet sohvalla viltin alla. Kuuntelen hyvää musiikkia, urheilen, en tee ruokaa. Syön jotain naposteltavaa, pakastepitsan tai käyn hampurilaisella.
Netflixistä katson jotain ja siemailen olutta.
Olen kyllä tosi erilainen kuin useimmat tässä asiassa. Hauska huomata.
Itse tarvitsen elämää ympärilleni, jotta voin elää onnellisesti ja tasapainossa. "Ahdistun" yksinolosta nopeasti. Yksi yö menee vielä, mutta enemmän jos on, niin en tiedä mitä tehdä, en saa nukuttua ja herättyä hyvin, en saa aikaiseksi edes tehdä itselleni ruokaa saati syödä sitä. En saa aikaiseksi yhtään mitään. Se on tosi inhottavaa :D Ja olen kyllä elänyt nuorena sinkkuna yksinkin, ja ihan normaalisti onnistuin elämään, eli ei ole kyse siitä että en osaisi olla yksin oikeasti. En vaan tykkää, kun olen niin tottunut nykyään elämään ja tekemmän perheen kanssa ja ottamaan muut huomioon.
Joten jos olisi yksin koko viikonlopun, olisin yrittänyt saada jonkun kaverin yökylään (ystäväni asuvat pääosin muissa kaupungeissa joten meille on tavallista mennä kylään yöksi tai viikonlopuksi). Jos en olisi saanut ketään vieraaksi, makaisin vaan sohvalla, selaisin vauva av, soittelisin kavereille, siivoaisin, katsoisin sarjoja ja lopulta nukahtaisin sohvalle tai sängylle, hyvä jos suihkussa saisi käytyä. En todellakaan joisi alkoholia, en myöskään masturboisi :D Perheen kotiintulopäivänä peseytyisin ja laittaisin ruokaa ja odottaisin aivan täpinöissään että rakkaat tulee kotiin :D
Mulla on just menossa NettipornoFestivaali 4.0.
Muija ja pennut on mummolassa. Itellä oli aamulla vähän työhommia.
Nyt viinaa tanakasti, nuuskaa, tupakkaa, nettipornoa, baariin ja jos vielä yhtä exää kävis nykäseen, niin huomenna rapulapitsaa, vähän nettipornoa lisää, suihku, puunaus ja vaimolle pusu ovelta, kun tulee, lapsille isot halaukset ja lepertelyt.
Sitte rapulapainajaisunet. Vittumainen ma -herääminen, töihin taas suunnittelemaan itsaria.
Sovin treffit jonkun miehen kanssa.
Mulla ei ole lapsia ja teen töitä kotoa joten olen kotona usein päivät yksin. Töiden jälkeen sitä haluaa sopia jotain menoa ja ajatuskin viikonlopusta hirvittäisi. Nytkin mies lähti muutamaksi päiväksi poikaporukalla reissuun ja mun oli pakko lähteä käymään vanhemmilla edes, näen myös kaveria tänä aikana. Lähdenkin sitten viikon päästä itse ystävien kanssa lomalle viikoks. Näin joka toinen vuosi lomaillaan erikseen eikä yhdessä.
Mässään koko viikonlopun kaikkea epäterveellistä, minkä olen opettanut lapsille olevan harvinainen herkku. Esim. hesessä tai mäkkärillä käydään ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, kun ollaan koko perhe lauantaiostoksilla, pizzaa tilataan suunnilleen kerran kuussa ja silloinkin pizzoja jaetaan ja jokaiselle tulee vähintään puoli lautasellista salaattia, karkkia syödään maltillisesti ja oman pussinsa saa kun perjantaina on siivottu. Yksinäisinä viikonloppuina saatan syödä perjantaina hampurilaisaterian, lauantaina ja ehkä sunnuntainakin tilaan pizzaa, syön viikonlopun aikana ison säkin irtokarkkeja ja tietysti tissuttelen kaljaa, viiniä tai siideriä niin että olen suurimman osan ajasta pikkupöhnässä. Kuljeskelen pitkin kämppää t-paidassa ja lökökalsareissa, laulan ja tanssin, soitan ilmakitaraa yms. Kukaan, joka tuntee tämän pidättyväisen ja järkevän perheenäidin ei varmaan uskoisi millainen olen itsekseni täysin vapaalla.
Minulla on joka toinen vkl yksinolo vkl. Mies on kyllä kotona, mutta hänen lapsensa tulevat. Hän pitää lapset visusti omassa huoneessaan, ja minä olen makuuhuoneessa. Teen mitä haluan: käyn kuntosalilla, kavereita näen, luen, vuokraan leffoja.
Jos joku sanoo, että mitä elämää se on hautautua makuuhuoneeseen, niin vaikka minä olisin ihan oikeastikin yksin, niin silti olennsängyssä. Kun pidän etäpäivää, niin olen silloin läppärin kanssa sängyssä.
Mies taas sulkee lapset huoneeseensa, koska hännei halua häiritä minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi pitää vetää kännit? Mitä hauskaa on juopuneena olossa saati seuraavan päivän krapulassa?
No, minä saan olla usein yksikseni. Teen silloin ihan sitä, mikä sattuu silloin huvittamaan. Meillä käy siivooja, joten siivoamiseen ei tarvitse tuhlata aikaa.
En kuitenkaan osaa nukkua pitkään, joten vapaapäivätkin alkavat viimeistään klo 8 ylösnousulla. Mutta sittenpähän on pitkä päivä aikaa, koska en myöskään mene nukkumaan aikaisin.
Käyn lenkillä, saunassa, uimassa ja ulkojacuzzissa. Syön hyvin ja juon hyvää punaviiniä, saunan päälle oluen. Jacuzziin otan mukaani lasillisen sampanjaa. Hoidan puutarhaa, teen käsitöitä, surffailen netissä, katson ehkä jonkun elokuvan. Mietiskelen mihin seuraavaksi matkustaisin ja varailen lentolippuja. Nytkin olen San Franciscossa ja nautin yksikseni pitkää, ihanaa hotelliaamiaista kaikessa rauhassa netissä surffaillen :).Aika myöhäistä hotelliaamiaista syö tää muka jenkeissä oleva 11:30 paikallista aikaa. Hoteleissa harvoin on aamupala enää tuohon aikaan...
Hmm, aikaero Suomeen on 10 h, joten minun laskuoppini mukaan söin aamiaista klo 10:30 paikallista aikaa. Ja kyllä, Intercontinentalissa aamiaista tarjoillaan klo 11 asti.
Nyt olen aikaisessa, kello on 9:40, sillä olen vuokrannut viikonlopuksi auton ja olin ajatellut lähteä ajelemaan Napa Valleyn viinialueille, mutta siitä ei nyt tule mitään, koska koko alue joko palaa tai on julistettu vaaravyöhykkeeksi. Siispä suuntaan etelään.
Mitä milloinkin, esim. tapaan ystäviä, käyn konsertissa tai taidenäyttelyssä, ulkona syömässä tai kahvilassa. Joskus vain juon kotona viiniä ja luen kirjaa. Normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joka toinen vkl yksinolo vkl. Mies on kyllä kotona, mutta hänen lapsensa tulevat. Hän pitää lapset visusti omassa huoneessaan, ja minä olen makuuhuoneessa. Teen mitä haluan: käyn kuntosalilla, kavereita näen, luen, vuokraan leffoja.
Jos joku sanoo, että mitä elämää se on hautautua makuuhuoneeseen, niin vaikka minä olisin ihan oikeastikin yksin, niin silti olennsängyssä. Kun pidän etäpäivää, niin olen silloin läppärin kanssa sängyssä.
Mies taas sulkee lapset huoneeseensa, koska hännei halua häiritä minua.
Tämän on pakko olla provo. Ei kukaan voi elää noin. Täysin sietämätön tilanne lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joka toinen vkl yksinolo vkl. Mies on kyllä kotona, mutta hänen lapsensa tulevat. Hän pitää lapset visusti omassa huoneessaan, ja minä olen makuuhuoneessa. Teen mitä haluan: käyn kuntosalilla, kavereita näen, luen, vuokraan leffoja.
Jos joku sanoo, että mitä elämää se on hautautua makuuhuoneeseen, niin vaikka minä olisin ihan oikeastikin yksin, niin silti olennsängyssä. Kun pidän etäpäivää, niin olen silloin läppärin kanssa sängyssä.
Mies taas sulkee lapset huoneeseensa, koska hännei halua häiritä minua.
Tämän on pakko olla provo. Ei kukaan voi elää noin. Täysin sietämätön tilanne lapsille.
En ole provo.
Siis mies on itsekin siellä huoneessa. Ja pelikoneet ja lelut. Ja kyllä he hoplopissa yms käyvät. Mutta kotona ovat lähinnä siellä huoneessa.
Mikä sinusta siinä on sietämätöntä?
Vierailija kirjoitti:
Onko jotain tiettyä rutiinia, vai vaihteleeko miten milloinkin?
Olen nyt piitkästä aikaa yksin, mies lähti muutama tunti sitten lasten kanssa vanhempiensa luokse. Olen siivonnut kodin, käynyt kaupassa ja syönyt kasvispastaa. Nyt odottelen saunan lämpiämistä. Saunan jälkeen katson jonkun lefan, juon ehkä pari siideriä ja menen hyvissä ajoin nukkumaan. Huomenna nukun niin pitkään kuin nukuttaa, ilman että tarvitsee uhrata ajatustakaan aamupuurolle ja lastenohjelmille. Aion käydä päivällä pitkällä lenkillä, saunoa jälleen pitkään ja antaumuksella sekä juoda kunnon kalsarikännit. Sunnuntai meneekin sitten varmaan krapulaisena ja maanantaina sitten taas töihin.
Olen ehtinyt suunnitella hyvin ja perusteellisesti, koska olen odottanut tätä omaa aikaa jo pari viikkoa. Vihdoinkin!
Kyllä ihmiset on erilaisia. Mä lähtisin ehdottomasti ystävien kanssa istumaan iltaa, "parantamaan maailmaa", tanssimaan! Toisena iltana ehkä lepoa ja lenkkiä, kun ikääkin on lähemmäs 50 v 😊
Ihme kalsarikänni-väkeä. Eikö teillä ole dokausseuraa?
Juuri nyt vietän viikonloppua pitkästä aikaa yksin. Tänään olin yöpuvussa pitkälle iltapäivään asti ja myös nukuin pitkään ja otin sen jälkeen vielä päiväunetkin. Välissä söin aamupalaa ja luin lehden ja selasin nettiä ja kuuntelin äänikirjaa. Vasta viiden-kuuden maissa puin päälle, kävelin kävelyllä ja kaupassa, kotiin tultua tein ruokaa ja söin. Sen jälkeen olen tehnyt vähän työhommia ja katsonut telkkaria ja nyt olen taas täällä netissä. Huomenna ajattelin ainakin tehdä kunnon kävelylenkin, kun on luvassa aurinkoista säätä. Nautin ihan vain siitä että voin olla omassa rauhassa ja tehdä asioita omaan tahtiin tarvitsematta ottaa ketään muuta huomioon. Olen tällä hetkellä aika väsynyt, niin siksi en jaksanut panostaa kavereidenkaan tapaamiseen tai muuhun sosiaaliseen toimintaan. Ehkä kuitenkin soitan parille kaverille huomenna jos jaksan. Ja hyvää ruokaa aion tehdä. Ei sen ihmeempiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme kalsarikänni-väkeä. Eikö teillä ole dokausseuraa?
Yksin dokaaminen on parasta! Kavereiden kanssa voi ottaa maltillisemmin ja keskittyä muuhunkin kuin juomiseen.
Jos tosiaan mies lähtisi lasten kanssa kokonaiseksi viikonlopuksi pois kotoa, ottaisin yhteyttä miespuoliseen ex-työkaveriini! Pyytäisin hänet luokseni ja hyvällä onnella kuohuvan lisäksi saisin hänet jäämään yöksi. Sitten kun mies tulisi kotiin, olisin onnellinen ja tyydytetty pitkäksi aikaa ;)
Silloin harvoin kun olen yksin kotona viikonloppuna tai lomalla, teen todella pitkän maastoratsastuslenkin jos sää sallii. Ehdottomasti saunon, makoilen sohvalla, syön mitä sattuu ja harrastan aamuin illoin sooloseksiä.
Siivoan ja nautiskelen sitten puhtaassa kodissa. Käyn salilla ja kaupassa päivällä ja illalla sitten nautin sushia tai sisäfileepihviä (kerrankin viitsii kun tarvitsee ostaa vain yhdelle), saunon, sytytän kynttilöitä, saatan
juoda pari lasia viiniä tai sitten vain limua ja katson hömppäsarjoja. En tapaa ketään, nautin yksinolosta.
Ihan utopistisen mahtava ajatus! Ei siis ole vielä kohdallani toteutunut. Yli neljä vuotta lapsiperhearkea eletty ja perheeseen kuuluu kaksi lasta. Jos mies kuitenkin joskus lähtisi lapset mukanaan kokonaiseksi viikonlopuksi kotoa pois, haluaisin nukkua. Joka välissä ja paljon. Lisäksi lukisin Hesaria hartaasti ja pitkään. Lukisin myös jotain kirjaa. Söisin pizzaa ja joisin cokista. Ostaisin hervottoman säkin karkkia. Kävisin saunassa ja katsoisin ehkä nettiteeveestä jotain ohjelmaa, jota en normaalisti ehtisi katsoa. An, mikä ihana ajatus! Yksi suurimmista unelmistasi oikeastaan tässä elämäntilanteessa!
Jaa a.. Joisin varmaan monta kuppia teetä kun kerrankin ei tarvi varoa että joku kaataa teet päälleen, katsoisin telkkaa yömyöhään äänet päällä, saunoisin ja joisin muutaman saunajuoman :) kävisin pitkällä lenkillä juu ehkä ensin! No ei pelkoa että mies ikinä lähtisi viikonlopuksi lasten kanssa mihinkään.