Lue keskustelun säännöt.
Musta tuntuu, että oon "pettänyt" miehen turpoamalla
13.10.2017 |
Tavattiin 2 vuotta sitten ja olin silloin tosi hyvässä kunnossa. Tämän jälkeen satutin onnettomuudessa selkäni ja tällä hetkellä liikunta on aika erilaista kuin ennen. Lähinnä kävelen. En enää käy salilla, harrasta nyrkkeilyä jne. Olen lihonut noin 10kg ja aika eri näköinen. Mies ei ikinä ole kommentoinut mitenkään negatiivisesti tätä asiaa, mutta koen etten enää ole samanlainen kuin tavatessa. Yritän pudottaa painoa, mutta aineenvaihdunta tuntuu olevan aivan jumissa. Plaah.
Kommentit (22)
Lihominen ja laihtuminen riippuu siitä mitä suuhunsa pistää. Liikunta on vain lisäetu.
Pelkkää puppua aineenvaihdunnan kanssa! Se on vain niin hyvä selitys sille, miksi kiloja tulee "tyhjästä", mikä on fysiologisesti mahdotonta.
Olen itse hoikka ihminen, mutta lihon jos alan mättää kaikenlaista p.skaa. Koettu on! On tullut muutama kilo kuin varkain, se tulee kyllä salakavaasti, se on totta, eikä sitä ole helppo huomata jos joka päivä ei seuraa painoa.
Itse huomasin kun housut alkoi kiristää. Ei muuta kuin herkut pois, siinä se! Normaali syöminen normaalia määriä. Liikunta minulla on lähinnä hyötyliikuntaa; kävelen aina kun välimatka sallii, en kotonakaan löhöä sohvalla mättämässä tv:n vieressä.
Vika on siinä, että ihmisillä ei ole minkäänlaista hajua eikä käsitystä mitä suuhunsa pistävät. Valtavat määrät turhaa sokeria, pullaa, vaaleaa leipää, makaronia ja valkoista riisiä. Alkoholissa on valtavasti kaloreita. Juodaan turhia mehuja, energiajuomia ja limsoja. Miten vaikeaa on elää kohtuudella kaikessa? Totaalisesti ei tarvitse eikä kannata kieltäytyä, se kostautuu hyvin pian!
Toinen asia on se, onko miehesi halunnut ja alkanut parisuhteeseen kilojesi ja ulkonäkösi kanssa? Vai ihmisen sinä? Jos ulkonäkö on etusijalla, ei suhde kuitenkaan tule kestämään. Iän karttuessa kropassa tapahtuu väistämättä muutoksia. 20-vuotiaaksi ei jää kukaan. Ei edes se mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen kiloa ei vielä näy välttämättä juurikaan, mutta hyvä että huomaat asian ajoissa. Et varmaankaan pääse alkuperäiseen painoosi, mutta voit estää lisälihomisen.
Itse huomaan kyllä. Vaatteetkaan ei istu enää samalla tavalla. Olen treenannut ennen tosi paljon ja nyt kun lihaksen päälle on kertynyt rasvaa reilusti niin näytän ainakin omaan silmään tosi rotevalta, hartiat ja vaikka reidet kun itä~saksalaisella kuulantyöntäjällä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lihominen ja laihtuminen riippuu siitä mitä suuhunsa pistää. Liikunta on vain lisäetu.
Pelkkää puppua aineenvaihdunnan kanssa! Se on vain niin hyvä selitys sille, miksi kiloja tulee "tyhjästä", mikä on fysiologisesti mahdotonta.
Olen itse hoikka ihminen, mutta lihon jos alan mättää kaikenlaista p.skaa. Koettu on! On tullut muutama kilo kuin varkain, se tulee kyllä salakavaasti, se on totta, eikä sitä ole helppo huomata jos joka päivä ei seuraa painoa.
Itse huomasin kun housut alkoi kiristää. Ei muuta kuin herkut pois, siinä se! Normaali syöminen normaalia määriä. Liikunta minulla on lähinnä hyötyliikuntaa; kävelen aina kun välimatka sallii, en kotonakaan löhöä sohvalla mättämässä tv:n vieressä.
Vika on siinä, että ihmisillä ei ole minkäänlaista hajua eikä käsitystä mitä suuhunsa pistävät. Valtavat määrät turhaa sokeria, pullaa, vaaleaa leipää, makaronia ja valkoista riisiä. Alkoholissa on valtavasti kaloreita. Juodaan turhia mehuja, energiajuomia ja limsoja. Miten vaikeaa on elää kohtuudella kaikessa? Totaalisesti ei tarvitse eikä kannata kieltäytyä, se kostautuu hyvin pian!
Toinen asia on se, onko miehesi halunnut ja alkanut parisuhteeseen kilojesi ja ulkonäkösi kanssa? Vai ihmisen sinä? Jos ulkonäkö on etusijalla, ei suhde kuitenkaan tule kestämään. Iän karttuessa kropassa tapahtuu väistämättä muutoksia. 20-vuotiaaksi ei jää kukaan. Ei edes se mies!
Kyllä aineenvaihdunnan saa jumiin jos liikuntatottumukset muuttuu totaalisesti, kuten mulla. Treenasin ennen kuutena päivänä viikossa. Kun onnettomuus sattui, olin lähes puoli vuotta vuodepotilaana. Ap
Hyvä että tiedostat tuon. Mulle ihan itsestään selvää että jos lihoisin , mies ei enää näkisi mua viehättävänä. Sama juttu toisin päin, en oo halunnut lihavaa miestä enkä sellaisen kanssa aio olla. Onneksi osataan pitää huoli siitä ettei kumpikaan plösähdetä. Älkääkä tulko saarnaamaan "jos tulee joku sairaus", jännä että ihan helkkarin iso osa ylipainoisista haluaa selittää lihavuuttaan jollain "sairaudella" mitä ei sit oikeasti kuitenkaan ole.
Mites uiminen? Pyöräily? Itsesi takia sun pitäis olla kunnossa eikä miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites uiminen? Pyöräily? Itsesi takia sun pitäis olla kunnossa eikä miehesi.
Tottakai myös itseni takia, mutta koen, että kun liikunta on niin erilaista nykyään, kuten myös kroppa, niin olen tavallaan eri ihminen. Pyöräily kielletty ja itseasiassa mahdotonta mutta vesijuoksua on välillä ohjelmassa fysioterapiassa. Ap
Muista, että viehättävyys koostuu monesta muustakin asiasta kuin painosta. Panosta esimerkiksi kauneudenhoitoon, pukeutumiseen, mielenkiintoisten kirjojen lukemiseen, omiin menoihisi, viettelyyn, uusiin seksitapoihin ja niin edelleen. Näin painosta ei tule enää se tekijä, joka omassa mielessäsi määrittelee, kuinka haluttava olet. Tämä vie painostressiä pois ja helpottaa painonhallintaa.
Miehenä arvostan ihan hitosti sitä, että otat oman viehättävyytesi vaalimisen tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöminen lihottaa, ei liikkumattomuus. Ap:n olisi täytynyt muuttaa ruokailutottumuksia silloin kun liikunta loppui. Enkä tarkoita tällä ruuan määrän vähentämistä minimiin, vaan sisällön muuttamista.
Eihän se vieläkään myöhäistä ole.
Mikä sun selässä on vikana?
Eikö ole korvaavia liikuntamuotoja?
Selkävaivoihin kuitenkin paras apu on liikunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano miehelle että se voi harrastaa seksiä sinua 10 kiloa laihempien kanssa kunnes olet laihtunut. Ehkä tunnontuskasi helpottavat?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että tiedostat tuon. Mulle ihan itsestään selvää että jos lihoisin , mies ei enää näkisi mua viehättävänä. Sama juttu toisin päin, en oo halunnut lihavaa miestä enkä sellaisen kanssa aio olla. Onneksi osataan pitää huoli siitä ettei kumpikaan plösähdetä. Älkääkä tulko saarnaamaan "jos tulee joku sairaus", jännä että ihan helkkarin iso osa ylipainoisista haluaa selittää lihavuuttaan jollain "sairaudella" mitä ei sit oikeasti kuitenkaan ole.
No älkää sairastuko mihinkään tautiin minkä hoidossa käytettävät lääkkeet turvottaa, esim kortisonia syödään useimmiten jos on joku syöpä. (Toki te olette jo hylänneet toisenne siinä vaiheessa kun joku veriarvo on pielessä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvomaailmasi on viallinen. Näet itsesi panopuuna. Hyvin on mennyt nykymaailman teesit sulle perille.
Kylläpä aineenvaihdunta voi mennä urheilullisella ihmisellä jumiin jos oma kroppa ei ole kunnossa. Itse pilasin aineenvaihduntani muutama vuosi sitten LIIALLA treenillä ja liian proteiinipitoisella ruualla, vaikka kaloreita oli vähän. Kroppa meni totaalijumiin ja painoa tuli parissa kuukaudessa(!!) 12kg. En ymmärtänyt ollenkaan mistä oli kyse ja vain lisäsin kovia treeneja ja vähensin ruokaa, mikä ei tietenkän ollut hyvä.
Paino laski normilukemiin vasta parin vuoden päästä kun annoin itselleni armoa ja lepäsin ja söin ENEMMÄN.
Jos aineenvaihdunta ei ole kunnossa ja kropassa ei ole kaikki hyvin, silloin voi näin käydä. Jos ette asiasta mitään tiedä niin älkää huudelko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä aineenvaihdunta voi mennä urheilullisella ihmisellä jumiin jos oma kroppa ei ole kunnossa. Itse pilasin aineenvaihduntani muutama vuosi sitten LIIALLA treenillä ja liian proteiinipitoisella ruualla, vaikka kaloreita oli vähän. Kroppa meni totaalijumiin ja painoa tuli parissa kuukaudessa(!!) 12kg. En ymmärtänyt ollenkaan mistä oli kyse ja vain lisäsin kovia treeneja ja vähensin ruokaa, mikä ei tietenkän ollut hyvä.
Paino laski normilukemiin vasta parin vuoden päästä kun annoin itselleni armoa ja lepäsin ja söin ENEMMÄN.
Jos aineenvaihdunta ei ole kunnossa ja kropassa ei ole kaikki hyvin, silloin voi näin käydä. Jos ette asiasta mitään tiedä niin älkää huudelko.
Söit siis sisällöltään vääränlaista ruokaa.
Ymmärrän, kun liikuntatottumukset muuttuu, sun identiteetti muuttuu. Puhu miehesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihominen ja laihtuminen riippuu siitä mitä suuhunsa pistää. Liikunta on vain lisäetu.
Pelkkää puppua aineenvaihdunnan kanssa! Se on vain niin hyvä selitys sille, miksi kiloja tulee "tyhjästä", mikä on fysiologisesti mahdotonta.
Olen itse hoikka ihminen, mutta lihon jos alan mättää kaikenlaista p.skaa. Koettu on! On tullut muutama kilo kuin varkain, se tulee kyllä salakavaasti, se on totta, eikä sitä ole helppo huomata jos joka päivä ei seuraa painoa.
Itse huomasin kun housut alkoi kiristää. Ei muuta kuin herkut pois, siinä se! Normaali syöminen normaalia määriä. Liikunta minulla on lähinnä hyötyliikuntaa; kävelen aina kun välimatka sallii, en kotonakaan löhöä sohvalla mättämässä tv:n vieressä.
Vika on siinä, että ihmisillä ei ole minkäänlaista hajua eikä käsitystä mitä suuhunsa pistävät. Valtavat määrät turhaa sokeria, pullaa, vaaleaa leipää, makaronia ja valkoista riisiä. Alkoholissa on valtavasti kaloreita. Juodaan turhia mehuja, energiajuomia ja limsoja. Miten vaikeaa on elää kohtuudella kaikessa? Totaalisesti ei tarvitse eikä kannata kieltäytyä, se kostautuu hyvin pian!
Toinen asia on se, onko miehesi halunnut ja alkanut parisuhteeseen kilojesi ja ulkonäkösi kanssa? Vai ihmisen sinä? Jos ulkonäkö on etusijalla, ei suhde kuitenkaan tule kestämään. Iän karttuessa kropassa tapahtuu väistämättä muutoksia. 20-vuotiaaksi ei jää kukaan. Ei edes se mies!
Kyllä aineenvaihdunnan saa jumiin jos liikuntatottumukset muuttuu totaalisesti, kuten mulla. Treenasin ennen kuutena päivänä viikossa. Kun onnettomuus sattui, olin lähes puoli vuotta vuodepotilaana. Ap
Mitä tarkoittaa fysiologisesti "aineenvaihdunnan jumissa oleminen"?
Tässähän on kysymys ilmeisestikin vain siitä, että treenaaminen on loppunut, joten energian kulutus on vähentynyt huomattavasti, mutta syömiset ovat pysyneet kutakuinkin entisellään, paljon suurempaa kulutusta vastaavalla tasolla. Silloin tietyisti kuluttamatta jäänyt energia varastoituu rasvana elimistöön. Ei se mitään "aineenvaihdunnan jumissa oloa ole".
Vierailija kirjoitti:
Kymmenen kiloa ei vielä näy välttämättä juurikaan, mutta hyvä että huomaat asian ajoissa. Et varmaankaan pääse alkuperäiseen painoosi, mutta voit estää lisälihomisen.
Todellakin näkyy ainakin minulla!
Kun tapasimme yli 20v sitten mitat oli 90-71-90 ja nyt 95-81-95 eli onhan tuossa pari kokoa tullut vaatteisiin lisää vaikka onneksi olen lihonut vain hoikasta normaalipainoiseksi 36-57 ikävuosien välillä. Ehkä lähtökohtaisesti lihavalla ei enää 10 kiloa tunnu missään mutta hoikalla kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihominen ja laihtuminen riippuu siitä mitä suuhunsa pistää. Liikunta on vain lisäetu.
Pelkkää puppua aineenvaihdunnan kanssa! Se on vain niin hyvä selitys sille, miksi kiloja tulee "tyhjästä", mikä on fysiologisesti mahdotonta.
Olen itse hoikka ihminen, mutta lihon jos alan mättää kaikenlaista p.skaa. Koettu on! On tullut muutama kilo kuin varkain, se tulee kyllä salakavaasti, se on totta, eikä sitä ole helppo huomata jos joka päivä ei seuraa painoa.
Itse huomasin kun housut alkoi kiristää. Ei muuta kuin herkut pois, siinä se! Normaali syöminen normaalia määriä. Liikunta minulla on lähinnä hyötyliikuntaa; kävelen aina kun välimatka sallii, en kotonakaan löhöä sohvalla mättämässä tv:n vieressä.
Vika on siinä, että ihmisillä ei ole minkäänlaista hajua eikä käsitystä mitä suuhunsa pistävät. Valtavat määrät turhaa sokeria, pullaa, vaaleaa leipää, makaronia ja valkoista riisiä. Alkoholissa on valtavasti kaloreita. Juodaan turhia mehuja, energiajuomia ja limsoja. Miten vaikeaa on elää kohtuudella kaikessa? Totaalisesti ei tarvitse eikä kannata kieltäytyä, se kostautuu hyvin pian!
Toinen asia on se, onko miehesi halunnut ja alkanut parisuhteeseen kilojesi ja ulkonäkösi kanssa? Vai ihmisen sinä? Jos ulkonäkö on etusijalla, ei suhde kuitenkaan tule kestämään. Iän karttuessa kropassa tapahtuu väistämättä muutoksia. 20-vuotiaaksi ei jää kukaan. Ei edes se mies!
Kyllä aineenvaihdunnan saa jumiin jos liikuntatottumukset muuttuu totaalisesti, kuten mulla. Treenasin ennen kuutena päivänä viikossa. Kun onnettomuus sattui, olin lähes puoli vuotta vuodepotilaana. Ap
Mitä tarkoittaa fysiologisesti "aineenvaihdunnan jumissa oleminen"?
Tässähän on kysymys ilmeisestikin vain siitä, että treenaaminen on loppunut, joten energian kulutus on vähentynyt huomattavasti, mutta syömiset ovat pysyneet kutakuinkin entisellään, paljon suurempaa kulutusta vastaavalla tasolla. Silloin tietyisti kuluttamatta jäänyt energia varastoituu rasvana elimistöön. Ei se mitään "aineenvaihdunnan jumissa oloa ole".
Sinäkö sen tiedät miten mä syön? Kuten sanoin, olen yrittänyt pudottaa painoa, siis syönyt vähemmän kuin ennen. En tunge pas.kaa suuhuni nyt enkä ennen. Mä olen ennen onnettomuutta treenannut erittäin tavoitteellisesti ja todella tiedän mitä pitää syödä ja mitä ei. Aineenvaihdunta jumissa tarkoittaa minun kohdallani mm sitä, että en enää hikoile, paleltaa, vatsa ei toimi, samat ruoka-aineet ei enää sovi mitkä ennen, olen väsynyt (ja masentunut), hiukset lähtee päästä ja niin edelleen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihominen ja laihtuminen riippuu siitä mitä suuhunsa pistää. Liikunta on vain lisäetu.
Pelkkää puppua aineenvaihdunnan kanssa! Se on vain niin hyvä selitys sille, miksi kiloja tulee "tyhjästä", mikä on fysiologisesti mahdotonta.
Olen itse hoikka ihminen, mutta lihon jos alan mättää kaikenlaista p.skaa. Koettu on! On tullut muutama kilo kuin varkain, se tulee kyllä salakavaasti, se on totta, eikä sitä ole helppo huomata jos joka päivä ei seuraa painoa.
Itse huomasin kun housut alkoi kiristää. Ei muuta kuin herkut pois, siinä se! Normaali syöminen normaalia määriä. Liikunta minulla on lähinnä hyötyliikuntaa; kävelen aina kun välimatka sallii, en kotonakaan löhöä sohvalla mättämässä tv:n vieressä.
Vika on siinä, että ihmisillä ei ole minkäänlaista hajua eikä käsitystä mitä suuhunsa pistävät. Valtavat määrät turhaa sokeria, pullaa, vaaleaa leipää, makaronia ja valkoista riisiä. Alkoholissa on valtavasti kaloreita. Juodaan turhia mehuja, energiajuomia ja limsoja. Miten vaikeaa on elää kohtuudella kaikessa? Totaalisesti ei tarvitse eikä kannata kieltäytyä, se kostautuu hyvin pian!
Toinen asia on se, onko miehesi halunnut ja alkanut parisuhteeseen kilojesi ja ulkonäkösi kanssa? Vai ihmisen sinä? Jos ulkonäkö on etusijalla, ei suhde kuitenkaan tule kestämään. Iän karttuessa kropassa tapahtuu väistämättä muutoksia. 20-vuotiaaksi ei jää kukaan. Ei edes se mies!
Kyllä aineenvaihdunnan saa jumiin jos liikuntatottumukset muuttuu totaalisesti, kuten mulla. Treenasin ennen kuutena päivänä viikossa. Kun onnettomuus sattui, olin lähes puoli vuotta vuodepotilaana. Ap
Mitä tarkoittaa fysiologisesti "aineenvaihdunnan jumissa oleminen"?
Tässähän on kysymys ilmeisestikin vain siitä, että treenaaminen on loppunut, joten energian kulutus on vähentynyt huomattavasti, mutta syömiset ovat pysyneet kutakuinkin entisellään, paljon suurempaa kulutusta vastaavalla tasolla. Silloin tietyisti kuluttamatta jäänyt energia varastoituu rasvana elimistöön. Ei se mitään "aineenvaihdunnan jumissa oloa ole".
Sinäkö sen tiedät miten mä syön? Kuten sanoin, olen yrittänyt pudottaa painoa, siis syönyt vähemmän kuin ennen. En tunge pas.kaa suuhuni nyt enkä ennen. Mä olen ennen onnettomuutta treenannut erittäin tavoitteellisesti ja todella tiedän mitä pitää syödä ja mitä ei. Aineenvaihdunta jumissa tarkoittaa minun kohdallani mm sitä, että en enää hikoile, paleltaa, vatsa ei toimi, samat ruoka-aineet ei enää sovi mitkä ennen, olen väsynyt (ja masentunut), hiukset lähtee päästä ja niin edelleen. Ap
Onko sulta kilpirauhasarvot katsottu? Kuulostaa nimittäin erittäin tutuilta nuo oireet.
Kymmenen kiloa ei vielä näy välttämättä juurikaan, mutta hyvä että huomaat asian ajoissa. Et varmaankaan pääse alkuperäiseen painoosi, mutta voit estää lisälihomisen.