kyllä tää oli noloa kun jouduin kieltämään erään perheen yökyläilyn
Sattumalta näin tutun äidin lastensa kanssa kaupungissa. Olivat tulleet maalta reissuun.
Äiti sitten kysyi yöpaikkaa.
En voinut päästää heitä asuntoon.
Kommentit (1962)
Mä olen sinkkupihlajassa yksin, mutta olen varma, että kun kuu nousee, mun onni kääntyy. Tosin jalkoja palelee, kun minulla ei ole sukkia. Pelkäsin, että ne kastuu ja sitten maahai tulee ja vie minut. Yritän tulkita pilvimuodostelmia ja nyt näyttää tosiaan siltä, että Salenvauva on tyttö. Se olis ihanaa, voin jo kuvitella, kuinka kaunis hän tulee olemaan. Näyttää myös, että en saa lottovoittoa tänäänkään, oikeita numeroita en kyllä erota.
Ei juma... ei oo todellista. ö... Aloin innossani lukemaan tätä keskustelua. Sitten kahdeksannen sivun kohdalla havahduin et niitä kaikenkaikkiaan on jotain 91 sivua ja vissiin lisää tulee koko ajan. Lähenkin tässä keitteleen riisiä ja katsomaan miten kanan osaset jakselee uunissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei juma... ei oo todellista. ö... Aloin innossani lukemaan tätä keskustelua. Sitten kahdeksannen sivun kohdalla havahduin et niitä kaikenkaikkiaan on jotain 91 sivua ja vissiin lisää tulee koko ajan. Lähenkin tässä keitteleen riisiä ja katsomaan miten kanan osaset jakselee uunissa.
Ihan oikein, tämä ei ole kevytkirjallisuutta. Vaatii aikaa ja voimia, että tämän ketjun suorittaa, mutta se kannattaa, niin paljon uutta ja viisasta asiaa täällä on. Toivottavasti on hyvää kanaa, mä söin possun palasen.
Voi ihanaa! Kerroin ukilleni, että ristomatit ei pidä vettä ja märät sukat houkuttelee maahaita. Hän sanoi, että tekee minulle tuohivirsut ja laittaa niihin karvavuorin, joten jalat pysyy lämpiminä ja kuivina. Kyllä ukki osaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juma... ei oo todellista. ö... Aloin innossani lukemaan tätä keskustelua. Sitten kahdeksannen sivun kohdalla havahduin et niitä kaikenkaikkiaan on jotain 91 sivua ja vissiin lisää tulee koko ajan. Lähenkin tässä keitteleen riisiä ja katsomaan miten kanan osaset jakselee uunissa.
Ihan oikein, tämä ei ole kevytkirjallisuutta. Vaatii aikaa ja voimia, että tämän ketjun suorittaa, mutta se kannattaa, niin paljon uutta ja viisasta asiaa täällä on. Toivottavasti on hyvää kanaa, mä söin possun palasen.
Mä taas join kahvit ja soin erilaisia kasvisten palasia ja nuudeleita, kun viimeksi kun söin riisiä niin pihalle ilmestyi jehovat ja Juhan afGran. Olivat siellä monta päivää mutta eivät soittaneet ovikelloa. Oli niin outoa. Mutta nyt mun täystyisi pestä pyykkiä, ja lähteä ulos hieman haukkaamaan happea, nyt on vielä valoisaa niin ei maahait ja suoastaat pääse yllättämään niin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tiedän, miltä maahai näyttää. Se ilmesty yöllä mun uneen. Kammottava otus, millä oli krokotiilin kroppa ja hain pää. Jestas, että juoksin lujaa karkuun ja pääsinkin onneksi.
Mistä tiedät, että se oli maahai, morjestiko se suomeksi, Moro oon maahai. Vai olisko ollut suorastas. Hyvä kuitenkin, että pääsit karkuun.
Mä kyllä kans epäilen tuota maahaiksi, mutta havaintoja suorastaasta kaivataan vielä. Onko iso vai pieni otus, onko äkäinen jne
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sinkkupihlajassa yksin, mutta olen varma, että kun kuu nousee, mun onni kääntyy. Tosin jalkoja palelee, kun minulla ei ole sukkia. Pelkäsin, että ne kastuu ja sitten maahai tulee ja vie minut. Yritän tulkita pilvimuodostelmia ja nyt näyttää tosiaan siltä, että Salenvauva on tyttö. Se olis ihanaa, voin jo kuvitella, kuinka kaunis hän tulee olemaan. Näyttää myös, että en saa lottovoittoa tänäänkään, oikeita numeroita en kyllä erota.
Kiipee latvaan, koska ne maahait hyökkää helkutin korkeelle ja niillä on kauhee kita.
Vierailija kirjoitti:
Voi ihanaa! Kerroin ukilleni, että ristomatit ei pidä vettä ja märät sukat houkuttelee maahaita. Hän sanoi, että tekee minulle tuohivirsut ja laittaa niihin karvavuorin, joten jalat pysyy lämpiminä ja kuivina. Kyllä ukki osaa!
Nyt tuli ikävä omia ukkeja, mummoja, isää, äitiä, veljeä ja kaikkia edesmenneitä läheisiä. Taidan sytyttää kynttilöitä heidän muistolle.
Näyttää siltä, että tämä sinkkupihlaja toimii. Tuohon toiselle oksalle kiipes joku mies. Mun jalkoja palelee, ovat jo ihan siniset. Tuo mies sanoi, että on aina halunnut tavata siniverisen. Hymyilin vaan, en kerro totuutta, eihän tuokaan ole mikään prinssi Daniel, mutta en mä ole kovin nirso ja olen syönyt jo paljon pihlajanmarjoja. En uskaltais enää autolla lähtee. Mihin te muut karkaatte iltaa viettämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tiedän, miltä maahai näyttää. Se ilmesty yöllä mun uneen. Kammottava otus, millä oli krokotiilin kroppa ja hain pää. Jestas, että juoksin lujaa karkuun ja pääsinkin onneksi.
Mistä tiedät, että se oli maahai, morjestiko se suomeksi, Moro oon maahai. Vai olisko ollut suorastas. Hyvä kuitenkin, että pääsit karkuun.
Mä kyllä kans epäilen tuota maahaiksi, mutta havaintoja suorastaasta kaivataan vielä. Onko iso vai pieni otus, onko äkäinen jne
Oli se viisimetrinen ja hemmetin äkänen. Rumakin oli, vieläkin puistattaa.
Otin sen pihlajamiehen, nyt en ehdi enempää yksityiskohtia kertoa, näyttää kehittyvän hyvään suuntaan tämä. Varmalla olen huomenna kihloissa, ja ehkä raskaana, kiitos pihlaja.
Vierailija kirjoitti:
Otin sen pihlajamiehen, nyt en ehdi enempää yksityiskohtia kertoa, näyttää kehittyvän hyvään suuntaan tämä. Varmalla olen huomenna kihloissa, ja ehkä raskaana, kiitos pihlaja.
Hyvä, ettet sitä risumiestä ottanut.
Mua nyt ihan rehellisesti vituttaa. En vaan ymmärrä yhtä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Mua nyt ihan rehellisesti vituttaa. En vaan ymmärrä yhtä ihmistä.
Syötä se maahaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua nyt ihan rehellisesti vituttaa. En vaan ymmärrä yhtä ihmistä.
Syötä se maahaille.
Syöttäsin jos voisin. Luulin jo päässeeni siitä eroon, mutta ei. Sen pitäis varmaan suunnitella kumisaappaita. Niitä ei varmaan sais jaloistaan irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juma... ei oo todellista. ö... Aloin innossani lukemaan tätä keskustelua. Sitten kahdeksannen sivun kohdalla havahduin et niitä kaikenkaikkiaan on jotain 91 sivua ja vissiin lisää tulee koko ajan. Lähenkin tässä keitteleen riisiä ja katsomaan miten kanan osaset jakselee uunissa.
Ihan oikein, tämä ei ole kevytkirjallisuutta. Vaatii aikaa ja voimia, että tämän ketjun suorittaa, mutta se kannattaa, niin paljon uutta ja viisasta asiaa täällä on. Toivottavasti on hyvää kanaa, mä söin possun palasen.
Mä taas join kahvit ja soin erilaisia kasvisten palasia ja nuudeleita, kun viimeksi kun söin riisiä niin pihalle ilmestyi jehovat ja Juhan afGran. Olivat siellä monta päivää mutta eivät soittaneet ovikelloa. Oli niin outoa. Mutta nyt mun täystyisi pestä pyykkiä, ja lähteä ulos hieman haukkaamaan happea, nyt on vielä valoisaa niin ei maahait ja suoastaat pääse yllättämään niin helposti.
Juhan afGran saisi tutkia näitä maahaita ja poroja, voisi tehdä dokumenttielokuvasarjan. Siihen voisi yleveroni laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Otin sen pihlajamiehen, nyt en ehdi enempää yksityiskohtia kertoa, näyttää kehittyvän hyvään suuntaan tämä. Varmalla olen huomenna kihloissa, ja ehkä raskaana, kiitos pihlaja.
Varo vaan ettei oo ristomattiratia valepuvussa. Niitä on nyt liikkeellä.
Pihlaja on kyllä eräänlainen hedelmällisyyden symboli, niistä marjaryppäistä tulee mieleen munasarjat.
Kun nyt on tämä pyhäinpäivä, niin keitin riisiä riisinkeittimessä. Hyvää. Söin myös kaalia, hyvää, mutta tiedätte varmaan miten ilta päättyy.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt on tämä pyhäinpäivä, niin keitin riisiä riisinkeittimessä. Hyvää. Söin myös kaalia, hyvää, mutta tiedätte varmaan miten ilta päättyy.
Toivottavasti ilta päättyy hyvin. Mä ajattelin vähä säärtä vilkauttaa tolle Onslovilleni. Ei se kyllä mitään huomaa, vaikka heiluttaisin molempia sääriä. Taidan hetkuttaa koko kroppaa, jospa se sitten huomais.
Missä te taas ootte? Kedolla, asemalla vai sinkkupihlajia istuttamassa? Tulee orpo olo, kun kaikki on poissa.