Lapseton sisko haluaa koko ajan "auttaa

Vaikutat tylsältä ja kireällä äidiltä. Säälin lastasi. Edes se täti yrittää tuoda vähän hauskuutta elämään

Iskä kirjoitti:

Vaikutat tylsältä ja kireällä äidiltä. Säälin lastasi. Edes se täti yrittää tuoda vähän hauskuutta elämään

Kiitos.

Kolme numeroa pienet muoviset talvikengät onkin lapsella jalassa ratkiriemukkaat. Ja mekään emme voi lakata nauramasta, kun tossa upouudessa ulko-ovessa on keskellä tollanen muumihahmon muotoinen jälki siitä kynsilakasta.

ap

Ymmärrän ap:n huolen ja murheen täysin. Itse lapseton, mutta teininä toisen pikkusiskon saanut, ja silloin jo tajusin äitini käytöksen olevan monissa asioissa siskosi kaltaista. Edelleen äiti vaikuttaa elämääni negatiivisesti, halusin tai en, ja huoli kotona asuvasta siskosta on suuri. Tuttua on tuo, että apua tarjotaan ja sitten ihan sattumalta joka ikinen kerta autetaan tarkoituksella vähän eri lailla kuin sovittiin, ja nostetaan marttyyrimöly jos siitä tuleekin sanomista.

Itselläni on ADHD, miehellä sama + asperger ja nuo kuvaamasi käytösmallit osuvat hyvin ensimmäiseen. Siskolla on varmasti vaikeaa, tajusi sen itse tai ei, ja siksi onkin sääli ettette selvästikään pysty yhdessä toisianne tukemaan. Teet ihan oikein kun annat selkeät ohjeet ja pysyt tiukkana. Itsekin tässä joutunut tuota kaksilahkeista holhoamaan ja kummasti siinä itse kasvaa, kun näkee omat ongelmat toisessa mutta pahempana. Itsetiedostus on tärkeä juttu näissä hommissa ja valitettavasti en usko siskosi sitä vielä löytäneen.

Minä ottaisin ihan reilusti puheeksi tuon tilanteen siskon kanssa. Kuvaamasi kaltainen ihminen kiivastunee helposti, mutta ei yleensä ole pitkävihainen ja saattaa pari päivää myöhemmin alkaa sisäistämään puhumianne asioita. Hallinnassa oleva addi on usein inspiroivaa seuraa ja vaikka toki nyt huolehdit ensisijaisesti omasta perheestäsi, voisi hyvinkin olla aika ottaa puheeksi siskosi ongelmat ihan teidän kaikkien vuoksi. Siskosi ei ole tyhmä, vaan impulsiivinen ja kyvytön hillitsemään käytöstään. Hän kyllä sitten jälkikäteen kiittää, että ravistelit hänet hereille todellisuuteen :)

Taidat olla kateellinen lapsettomalle siskollesi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sun AP nyt auta muuta kuin kieltää siskoasi "auttamasta". Onko sun vaikea sanoa hänelle ei? Taidat olla vähän liian lepsu. Jos siskosi suuttuu, niin se on voi voi... Sinun pitää laittaa omat lapset ja oma perhe nyt etusijalle. Sisko sitten joko hyväksyy asian tai ei, se on hänen asiansa.

Olen kai liian tottunut hänen käytökseensä ja nielen sitä siksi. Olen aina ollut "se järkevä" joka on holhonnut häntä. Vahtinut aikataulut, muistutellut tavarat, maksellut rästilaskuja jne.

Ap

Eiköhän nyt ole jo aika lopettaa siskosi paapominen. Olet mahdollistanut sen, että hän on voinut pysyä kakarana kun olet häntä koko ajan holhonnut. Itse isosiskona tunnistan tuon syndrooman. Siskosi lienee jo täysi-ikäinen, eiköhän ole jo korkea aika, että hän joutuu kohtaamaan vastuuttomuutensa seuraukset. Menköön ulosottoon, jos ei muista maksaa laskuja jne.

Sukulaisiaan ei voi valita. Siksi heidän kanssaan ei ole pakko olla tekemisissä.

Äiti on tuollainen ja hänellä on adhd. Hän ei kunnioita ollenkaan toisten rajoja eikä malta pysähtyä kuuntelemaan kunnolla mitä hänelle puhutaan, hirveä show päällä kokoajan. Rahankäyttö on täysin päätöntä. Kokoajan pitää tehdä jotain, ei pysty olemaan aloillaan ja rikkoo mennen tullen tavaroita, astioita jne. Superenergisenä riehuu ja hössöttää, puhua pälpättää jatkuvasti. EN väitä, että kaikki adhd-ihmiset olisivat tällaisia tietenkään. Ei se tietysti hänen vikansa ole, mutta käy välillä tosissaan voimien päälle.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on tämä "tädin oikeus hullutella"?

Siis oikeus täyttää toisen ihmisen asunto päättömällä roinalla. Se on oikeesti sietämätöntä, koska lapsiperheet hukkuu muutenkin tavaraan.

Tämä. Kokoajan pitää muutenkin ostaa lapselle seuraavan koon tarpeellisia vaatteita ja leluja kertyy. Sitten tädit tuo kassitolkulla "löytöjä" kirppikseltä eli todella epäkäytännällisiä vaatteita ("tää oli vaan niin söpö!" "Ihanan retro"), kesäasuja talvea vasten tai haalarin kesällä ja päälle laatikossa setti leluja, jotka sopivat lapsemme käyttöön kahden vuoden päästä. Sitten on kaapit täynnä turhaa tavaraa.

Kerran jo kielsin ostamasta, kun kaapit täyttyy (tädeistä tämä pyyntö oli hupaisa). Sitten sanoin että uutta vaatetta saa ostaa (tulisi ehjää ja sesonkiin sopivaa) mut ei, taas tuovat kirppiskamaa.

Lapsettomuus ei tee kenestäkään tyhmää, mutta jos ei ole kokemusta lapsiperhearjesta, niin ei osaa ottaa tällaisia hankintoihin liittyviä asioita huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa holhoamasta siskoasi, sen takia tilanne on päässyt noin pahaksi. Oma vikasi, että annoit sen jatkua näin kauan.

Vittupää

Ps. Alapeukkuja odotellessa ;)

PS:n yläpuolelle tietysti kuuluu allekirjoitus, eihän se muuten ole mikään post scriptum. Lisäsin sinun unohtuneen allekirjoituksesi puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa holhoamasta siskoasi, sen takia tilanne on päässyt noin pahaksi. Oma vikasi, että annoit sen jatkua näin kauan.

Vittupää

Ps. Alapeukkuja odotellessa ;)

PS:n yläpuolelle tietysti kuuluu allekirjoitus, eihän se muuten ole mikään post scriptum. Lisäsin sinun unohtuneen allekirjoituksesi puolestasi.

*allekirjoituksen

Korjasin tekemäsi kirjoitusvirheen :) Sisi.

Aika oleellinen juttu tuo, että annoit rahat kenkiin. Aloituksen perusteella minäkin ajattelin, että oletpas takakireä, kyllähän jokainen saa ostaa mitä haluaa, mutta koska tilanne olikin tuo että sovittu talvikenkien ostamisesta ja annoit rahat, niin sitten ymmärrän.

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla kateellinen lapsettomalle siskollesi

Siis olenko nyt ainoa, jonka mielestä on lähes päivänselvää, että asia on nimenomaan päinvastoin. Minusta siskon käytös on piiloaggressiivista, muka hauskaa, mutta todellisuudessa ihan jotain muuta kynsilakalla töhrittyine ovineen ja naurettavine ostoksineen. Hän on kateellinen elämästäsi ja se purkautuu tällaisena pikkuilkimysmäisenä teinikäyttäytymisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai hurjaa.

Ärsyttää.

Nyt pitää sitten kiikuttaa ne liian pienet muovikengät itkevän lapsen kanssa takaisin... tu tuu melkein että tekee tahallaan. Minä saan aina olla se ilonpilaaja.

Ymmärrän, että liian pienet kengät ärsyttää. Mutta eikö lapsella saa olla myös ne yhdet hauskat kengät, josta lapsi tykkää kovasti? Vaikka kauppakäyttöön, jos eivöt muualle sovellu. Meille myös lapsille siskoni ostaa tuollaisia lapsen näkökulmasta ihania, mutta muuten ns. "Turhia" vaatteita ym. Me vanhemmat sitten ostamme ne tarpeelliset, näin pysymme kaikki tyytyväisinä.

Ne on liian pienet. Ja hänellä on jo kauppakengät.

Eikä voi koko ajan ensin luvata tehdä jotain, sitten tehdä jotain ihan muuta ja hekottaa päälle.

Enkä tykkää siitä, että minä olen aina sitten se joka joutuu itkettämään lapsia.

Ap

Kai ne voi vaihtaa sopivan kokoisiin jos ne voi palauttaa?

Mieti vähän mitä valitat, sulla on sisko joka haluaa auttaa ja osallistua jne.

Monen elämän pelastus olisi sisarus joka omasta halustaan on sun (+lapsesi) elämässä mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla kateellinen lapsettomalle siskollesi

Siis olenko nyt ainoa, jonka mielestä on lähes päivänselvää, että asia on nimenomaan päinvastoin. Minusta siskon käytös on piiloaggressiivista, muka hauskaa, mutta todellisuudessa ihan jotain muuta kynsilakalla töhrittyine ovineen ja naurettavine ostoksineen. Hän on kateellinen elämästäsi ja se purkautuu tällaisena pikkuilkimysmäisenä teinikäyttäytymisenä.

Ei, vaan ap lapsineen on olevinaan "tärkeämpi" ihminen kun sisko, jonka vielä erikseen mainitsi olevan lapseton.

Ihmiset joilla on lapsia on olevinaan "parempia" ihmisiä kun muut.

Vielä voi tulla päivä kun siskon apu ja läsnäolo olisi tärkeää, mutta ehkä sisko kyllästyy tuohon asenteeseen sitä ennen. Kun häiriöhän hän on vaan ap:n elämässä. Siis ap:n mielestä.

Mulla on adhd, enkä ikinä käyttäytyis noin. Muistakaa että adhd:n lisäksi ihmisellä voi olla myös jotain psyykkistä vikaa ihan niin kuin neurotyypilliselläkin ihmisellä voi olla.

Rajojen yli käveleminen kuulostaa persoonallisuushäiriöltä.

Oikeestiko joku on niin tyhmä, että kiinnittää jotain oveen kynsilakalla?

Miksi lapsen piti saada juuri sairaana ollessaan talvikengät? Eihän nyt missään päin Suomea edes ole talvikenkäkelit, vesikelit kyllä. Jos lapsi on liian sairas kauppaan, ei kengillä ole niin akuuttia hätää ettei voisi myöhemmin käydä itse ostamassa. Eihän sillon voi mennä ulkoilemaankaan jos on liian huonokuntoinen kenkäkauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai hurjaa.

Ärsyttää.

Nyt pitää sitten kiikuttaa ne liian pienet muovikengät itkevän lapsen kanssa takaisin... tu tuu melkein että tekee tahallaan. Minä saan aina olla se ilonpilaaja.

Ymmärrän, että liian pienet kengät ärsyttää. Mutta eikö lapsella saa olla myös ne yhdet hauskat kengät, josta lapsi tykkää kovasti? Vaikka kauppakäyttöön, jos eivöt muualle sovellu. Meille myös lapsille siskoni ostaa tuollaisia lapsen näkökulmasta ihania, mutta muuten ns. "Turhia" vaatteita ym. Me vanhemmat sitten ostamme ne tarpeelliset, näin pysymme kaikki tyytyväisinä.

Ne on liian pienet. Ja hänellä on jo kauppakengät.

Eikä voi koko ajan ensin luvata tehdä jotain, sitten tehdä jotain ihan muuta ja hekottaa päälle.

Enkä tykkää siitä, että minä olen aina sitten se joka joutuu itkettämään lapsia.

Ap

Kai ne voi vaihtaa sopivan kokoisiin jos ne voi palauttaa?

Mieti vähän mitä valitat, sulla on sisko joka haluaa auttaa ja osallistua jne.

Monen elämän pelastus olisi sisarus joka omasta halustaan on sun (+lapsesi) elämässä mukana.

Niin. Saa ne palautettua (jos kuitti on tajuttu säilyttää) mutta koko riesa on paljon suurempi kuin jos vain oisin itse hakenut ne.

Vierailija kirjoitti:

Miksi lapsen piti saada juuri sairaana ollessaan talvikengät? Eihän nyt missään päin Suomea edes ole talvikenkäkelit, vesikelit kyllä. Jos lapsi on liian sairas kauppaan, ei kengillä ole niin akuuttia hätää ettei voisi myöhemmin käydä itse ostamassa. Eihän sillon voi mennä ulkoilemaankaan jos on liian huonokuntoinen kenkäkauppaan.

Ne kengät oli terveelle esikoiselle, jolla muutenkin kotona tylsää, kun toinen lapsi kipeenä. Typeränä ajattelin että näin hän saisi vähän ohjelmaa. Ja se tarve tuli yllättäen kun huomasin että hänelle varaamani kengät ei pidäkään vettä.

Ap

Kun asiat mutkistuu niin ne täytyy koittaa vetää suoraksi.

Mä sanoisin siskolle, että nää sun juttus on musta päättömiä. Mä haluan et ne loppuu. Nää jutut kuten muovikengät, ulko-oven koristelu ja möykkälelut vituttaa ja stressaa mua. Ihan sama oonko sun mielestä tiukkapipo, mun lapset, mun perhe, mun koti, mun elämä ja mä päätän. Jos minä olen tiukkapipo niin sinä olet huithapeli, nyt riittää pelleily. Mun elämä ei oo sun sirkusareena. Nää sun jutut ei auta, ne vaan tuottaa harmia. Sä lopetat nyt auttamisen. Sä voit käydä meillä mutta mä en siedä enää yhtään päättömiä juttuja, kyläily loppuu jos mua alkaa stressaan sun jutut. Mä rakastan sua mutta me ollaan erilaiset ihmiset, se mikä susta on hauskaa niin ahistaa mua. Tätä on nyt liikaa, ei pysty kykenemään enää. Tämmönen juttu. Otatko toisen kupin kahvia?

Sitten vaan annat toisen päättää omat reaktionsa. Helpottaa kun kerrot oman mielipiteesi ja rajasi ja sitten pidät niistä johdonmukaisesti kiinni. Et sääli yhtään.

Hauskat tädit voivat olla vittumaisia jos heiltä puuttuu tilannetaju, empatia ja elämänhallinta. Kiusanhalu ei tee kenestäkään kivaa huumorintajuista hauskaa ihmistä vaan yksinkertaisesti kusipään.

4-vuotiaalla jalka kokoa 34? Kiitos, olen aina ajatellut, että lapsellani on järjettömän isot jalat, mutta eiväthän ne olekaan, hän on sentään jo kuusi. Tämä nyt oli ihan OT, mutta piti päästä kiittämään silmieni avaamisesta.

Muuten olen sitä mieltä, että siskollasi on jokin psyykkinen tai neurologinen poikkeavuus, hän hyötyisi varmasti tutkimuksista. Lisäksi teillä taitaa molemmilla olla patoutuneita sisaruskateustraumoja. Käyttäydytte (molemmat, sinä tänne purkautumalla ja siskoasi selän takana mollaamalla) kuin esiteinit.

Tsemppiä elämään. Jos et kestä jonkun käytöstä, älä ole hänen kanssaan tekemisissä.