A-Studion köyhä yh maksaa lapsen musiikkikoulun maksuja 200 €/kk

Vierailija kirjoitti:

Viime lamasta on 9 vuotta, eikä siitä ole vieläkään kunnolla selvitty. Koskaan ei ole päästy ysärin lamaa edeltäneelle tasolle hyvinvoinnissa.

Totta kai saa akateeminen haluta oman alansa työtä. Ihme kyykyttäjiä. Ei kaikki pysty mitään hanttihommaa vuosikausia painamaan.

Tuolla taustalla on kyllä jotain ihan muuta kuin se lama. Ja samanlaiseen kierteeseen kasvattaa myös sen lapsensa.

Onhan tuo lapsen harrastus kallis. Pienituloisetkin perheet joutuvat miettimään, mihin on varaa. Meillä lasten harrastukset ovat maksaneet alle 300€ / lukukausi, ei joka kuukausi.

Itse sain lamavuosina helposti töitä ilman mitään koulutusta. Toista on nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se kävi ruokakaupassa just siinä alueen kalleimmassa kaupassa?

Lidl on kävelymqtkan päässä ja paikallinen Prismakin on lähellä, sieltä saa niitä 60 prossaa alennettuja tuotteita joka ilta.

Ja jos ei itse pysty käymään kaupassa (?, en katsonut ohjelmaa, aion katsoa sen tänään), voisi lapsikin hoitaa ainakin pienempiä kauppa-asioita Lidlissä tai piipahtaa Prismassa ainakin joinain iltoina.

Olen tulojen perusteella ylimmässä desiilissä, mutta kyllä hirvittäisi laittaa 200 kuussa yhtään mihinkään harrastukseen. Lapset käy kansanopistossa soittamassa, taitaa olla 150e/lukuvuosi se.

Mutta ei sitä suomessa köyhäksi pääsekään ellei ole jotain vähän isompaa vialla. Jonkinlaista tukea tarvisi nämä että pystyvät tavalliseen elämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän se kävi ruokakaupassa just siinä alueen kalleimmassa kaupassa?

Lidl on kävelymqtkan päässä ja paikallinen Prismakin on lähellä, sieltä saa niitä 60 prossaa alennettuja tuotteita joka ilta.

Ja jos ei itse pysty käymään kaupassa (?, en katsonut ohjelmaa, aion katsoa sen tänään), voisi lapsikin hoitaa ainakin pienempiä kauppa-asioita Lidlissä tai piipahtaa Prismassa ainakin joinain iltoina.

No se Lidl on oikeesti ihan vieressä. Tyttö silpaisi Prismaan kävellen tai pyörällä ihan leikiten.

Minä en ymmärtänyt sen työttömän valitusta tukien siitä, että vähäosaisilta viedään, miksi ei hyväpalkkaisilta. Ihan kuin toimeentulotuki olisi joku oikeus, johon ei saa koskea.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärtänyt sen työttömän valitusta tukien siitä, että vähäosaisilta viedään, miksi ei hyväpalkkaisilta. Ihan kuin toimeentulotuki olisi joku oikeus, johon ei saa koskea.

No onhan se siinä mielessä, että sillä pitäisi voida saada hoidettua elämän perustarpeet eli ei siitä voi leikata määrättömästi.

t. Hyvätuloinen

Vierailija kirjoitti:

Paljonko koskelta menee kampaajalle kk?

Ironista on että näyttäisi paremmalta jos ei menisi yhtään, vaan antaisi kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärtänyt sen työttömän valitusta tukien siitä, että vähäosaisilta viedään, miksi ei hyväpalkkaisilta. Ihan kuin toimeentulotuki olisi joku oikeus, johon ei saa koskea.

Tämä on muutenkin niin loppuun kulunut argumentti. Varakkaat maksavat jatkuvasti enemmän, esim. solidaarisuusvero, joka on lähtökohtaisesti jo ihan järjestön (kaikkein eniten maksavilta otetaan vielä enemmän). Eikö ahneudella ole mitään rajaa? Missä on yksilöiden oma vastuu? Ei kaikki ole yhteiskunnan syytä.

Tuossa on kyse siitä, että tyyppi on oppinut jo kotoaan tuon "köyhä sitä ja köyhä tätä". Sitten jäädään luuppiin siihen ja kiertämään kehää. Ei päästä ulos sieltä.

Lapsensa kasvattaa tismalleen siihen samaan. Ja 10 vuoden päästä se lapsi kiertää tuota samaa Roiharin raittia saman mantran kanssa.

Meillä mies tulee köyhästä perheestä. Anopilla juuri tuo sama tyyli. Kälyille kustannettiin kaikenlaista, mutta se oma-aloitteisuus oli olematon. Kaikki kiersi jotenkin kehässä ja aina se ajattelumalli oli juuri tuo sama, että "köyhän pitää saada jne". Ja kuviteltiin kummallisesti, että esim keskiluokkaiset kustantaisi lapsilleen kamalasti kaikkea. Itse en ole koskaan saanut samanlaisia harrastuksia, matkoja tai mukavuuksia kuin ne ns köyhän kodin kälyt. Nyt ollaan suurituloisia ja asutaan ton saman musiikkikoulun naapurissa, lapsetkin samanikäisiä - mutta ei me tällätä harrastukseen 200 euroa kuussa!

Muistan männävuosilta samantapaisen jutun telkusta. Oli perhe, joka asui omakotitalossa. Tais olla muutama muksu ja molemmat vanhemmat. Mussutteli siitä, kun on niin tiukkaa kun molemmat työttömänä, ei ole rahaa perusasioihin, maito pitää lapsille joskus laimentaa vedellä ja se se on niiiin traagista ja kauheeta että kyyneltä tippuu äidiltä! Yläkertaan mennessä seinästä puuttui sisäverhous, koska ei ollut rahaa laittaa sitä kuntoon. Muuten oli ihan moderni talo ja mikä kiinnitti erityisesti huomion oli se, että kaapit täynnä Iittalan astioita! Siis haloo, ei ole lapsille antaa maitoa, mutta astiasto pitää silti olla Iittalaa. Eihän me voitu kun nauraa noitten itkuille, itse kun oltiin neljän lapsen yh-perhe, asuttiin vuokralla kaupungin kerrostalossa, äiti työskenteli siivoojana ja astiat me ostettiin kirpparilta. Ei silti ollut asiat niin huonosti että telkkariin ois kehdannut mennä valittamaan asioista.

Taitaa lapsen isä olla se joka maksaa. 

Vierailija kirjoitti:

Susanna Koski, vela joka panostanut koulutukseen ja uraan keittää porkkanasta, parsakaalista jne. halpaa ja ravitsevaa pataa. Työtön joka panostanut lapseen ilman resursseja tunkee musiikkiharrastukseen 200e!!! kuukaudessa syö jauhomakkaraa. Olisi myös työttömänä aikaa käydä sienessä, kalassa, viljellä laatikoissa ja kaupungin tilkuilla. Mutta ei niin ei. Kumpi valinnut "oikein"? Mielestäni Koski, vaikka en hänestä/puolueestaan pidäkään. T: Työtön jolla ei 200e/kk ruokaan, sellotunneista puhumattakaan.

Provokoiva otos, mistä tietää vaikka köyhä äiti olisi hiukan laihtuneena kaunis ja tyylikäs, kuten hän.

Lohtusyömistä voi olla kun on syrjäytynyt mutta ajan mittaan normaalia sekin.

Olikohan hänellä mitään konkreettista ajatusta siitä, mitä maantieteilijä tekee työkseen valmistuttuaan? Hän ei ole hakeutunut tohtoriuralle/tutkijaksi eikä suorittanut aineenopettajan opintoja? Mantsan (+bilsan)maikkana olisi varmasti ollut aika satavarma työllistyminen. Nuo lienee ne yleisimmät maantietilijän duunit. 

Vierailija kirjoitti:

Olikohan hänellä mitään konkreettista ajatusta siitä, mitä maantieteilijä tekee työkseen valmistuttuaan? Hän ei ole hakeutunut tohtoriuralle/tutkijaksi eikä suorittanut aineenopettajan opintoja? Mantsan (+bilsan)maikkana olisi varmasti ollut aika satavarma työllistyminen. Nuo lienee ne yleisimmät maantietilijän duunit. 

Ne aineenopen opinnot pystyy Helsingissä suorittamaan omaehtoisena opiskeluna työttömyystuella.

Ja se harjoittelukoulu olisi melkein vieressä...

Ja niitä yläkouluja joissa opettaa mantsaa olisi ihan kävelymatkan päässä . Fillarilla pääsisi lukuisiin muihin.

Myös sivuaineen voi suorittaa työttömyystuella erillisopintoina.

Ja erityisopettajista on vaötava pula. Sama väylä.

Ja aineenope voi hakea muuntokoulutulseen ja mennä luokanopeksi...

Älä viitsi, ihan oikeasti. Kuuntelitko edes ohjelmaa? Näköjään et, kun "sait vaikutelman". Naisella oli työkykyyn vaikuttaneita pahoja sairauksia, ja laman aikana valmistunut keski-ikäinen humanistinainen ilman tuoretta työkokemusta = ei mitään mahkuja. Hän sanoi olevansa humanisti, mutta ehkä hän sitten oli myös maantieteilijä jos sinä kerran niin sanot. Tunnen useita humu- ja luonnontieteelliselta huonosti työllistäviltä aloilta valmistuneita naisia ja vieläpä fiksuja sellaisia. Työmarkkinat ovat ihan onnettomat, vuosien aukkoja työhistoriassa vaikka minne hakisit, myös ns. hanttihommiin. 

En usko karmaan, mutta nyt toivoisin että uskoisin kuten tuo toinen kommentoija. Häpeäisit, pahantahtoinen ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te ootte kyllä yksiä paholaisia, köyhyys voi tulla tutuksi kelle vain. Nainen on todennäköisesti koulutetumpi kuin yksikään teistä, hävetkää. Nainen on naiselle susi, mutta karma cafe tarjoilee teillekin ehkä joskus.

Olet oikeassa, että köyhyys voi iskeä kehen tahansa eikä se aina ole oma syy. Mutta tässä ketjussa puhutaan kyseisestä naisesta, eikä minulle ainakaan tullut vaikutelmaa, ettei hän ole köyhyydelleen mitään voinut tehdä. Hän valmistui siis laman aikaan maantieteellisestä eikä saanut heti töitä. Hakiko pelkästään oman alan töitä? Eikä saanut edes pari vuotta myöhemmin? Miksei opiskellut jotain muuta/lisää kun alkoi näyttää siltä ettei töitä saa vanhentuneella koulutuksella. Viime lamasta on kohta 30 vuotta.

Aineenopettajien työtilanne erityisesti juuri maantiedossa, biologiassa ja muissa vähäisiä viikkotuntimääriä opetettavissa aineissa on valtakunnallisesti surkea. Alaa hän voisi periaatteessa vaihtaa, mutta ei tuo ihminen ole opiskelukykyinen.

Ystäväni kärvisteli muutaman vuoden vastaavassa tilanteessa ja sitten hakeutui opettajaksi. Hän myöntää suoraan, että opinnot oli virhe, hänellä ei ollut realistista käsitystä siitä, työllistääkö ala ja millaisiin töihin. 

No, nyt tämä on myöhäistä tuolle naiselle, mutta näen tuon selloon panostamisen yhtä huonona investointina kuin tämän akateemisen koulutuksen, joka piti hänet köyhydeessä. Oletettavasti olisi paljon paremmassa jamssa nyt, jos olisi käynyt yläasteen jälkeen merkonomikoulutuksen tai lähihoitajan.