A-Studion köyhä yh maksaa lapsen musiikkikoulun maksuja 200 €/kk
Ja valittaa että pitää nälässä olla kun ei rahat riitä ruokaan.
Kommentit (556)
En viitsi edes lukea kaikkea ilkeää, mitä täällä on muutaman silmiin osuneen kommentin perusteella syydetty. Toivon vaan kaikkea hyvää äidille ja tyttärelle. Toivottavasti harrastukseen satsaus tuottaa jotain ja tyttö nauttii siitä todella ja oikeasti. Ei ole helppoa pienituloisen elämä.
Oikeasti köyhällä ei ole varaa valittaa. Silloin ei olla vegaaneita tai osteta edes HK:n sinistä, vaan halvinta teurasjätelerssiä ja mahdollista vihannesta/hedelmää sesongin mukaan. Eikä mässäilyyn asti.
Osalla ihmisistä on kadonnut suhteellisuuden taju täysin, mitä on olla köyhä ja miten silloin laitetaan se suu säkkiä myöten. Ankeaa, mutta ei vaihtoehtoja. Mutta mitä vielä, kerjätään jollakin FB-sivustoilla muilta särvintä lisää.
Voi v. Suomessa voi köyhtyä omista yrityksistään huolimatta. Arvostan suuresti äitiä joka penniä venyttämällä kouluttaa lastaan. Varsinkin köyhällä pitää olla syy herätä ja pysyä järjissään, vaikka ei yhteiskuntaan ja sen kulutusjuhlaan pääsekään. Todella kauaskatseista. Musiikkia opiskelevien lasten aivokapasiteetti kehittyy monin tavoin paremmaksi kuin musiikkia harrastamattomien. Joten äiti tekee sen todellisen äidinrakkauden teon ja viimeisillä penneillään tuppaa lastaan parempaan kohtaloon kuin omansa. Arvostan. Mut nää av-hyeenat etsii vaan syitä repiä kovilla oleva ja parhaansa yrittävä ihminen kapoaleiksi. Lyödä lyötyä. Se vasta on alhaista.
Paljonko koskelta menee kampaajalle kk?
Onpa kallis soittoharrastus. Täällä maakunnissa musiikkiopiston vuosimaksu on n 300 euroa. Toinen lapsi soittaa yksityisopetuksessa ja vuodessa menee 600 euroa soittotunteihin. Isompi saa soittokuntien lisäksi teoriaopetuksen ja yhteissoitot, eli pahimpina viikkoina 4 kertaa viikossa musisointia. Soittimet on omat, isommalla uusi ja pienemmällä käytetty. Riittävän hyvät soittimet saa tälle soittimelle alkuun 600 eurolla, isommalla on jo parempi soitin ja maksoi 1500 euroa, mutta sillä voi soittaa vielä aikuisenakin, jos ei ihan ammattilaiseksi ala. Soittimen huoltoon menee n 150 euroa joka toinen vuosi.
Ja Susanna käy vaan kampaajalla, jos rahaa on, voi työllistää samalla vaikka jotain yksinhuoltajaa.
Kateellista porukkaa useimmat täällä, varmaan omat lapset eivät harrasta mitään järkevää ja voivoi kun jonkun köyhän lapsi harrastaa! Itsekin olen työtän, sairasteleva ja ylipainoinen yh, ja lasten soittoharrastuksiin kuluu pari tonnia vuodessa (instrumentti oli onneksi omasta takaa, kun olen joskus itsekin soittanut). Perunasoppaa, makaronia ja päiväyksen ohittanutta ranskanleipää kuluu varsinkin loppukuusta, mutta kouluruoka on onneksi hyvää. Enkä häpeä yhtään! Tässä samalla asuinalueella on paljon rikkaita tai ainakin hyvätuloisia perheitä, eikä juuri kenenkään jälkikasvu harrasta muuta kuin säbää, jalkapalloa tai tanssia. Koulu sujuu miten nyt sujuu, vanhempia ei kiinnosta kun täytyy pyörittää firmaa 24/7 tai muuten painaa pitkää päivää. Lisäksi monet vanhemmista tuntuvat tosi lapsellisilta. Itse panostan lasteni koulunkäyntiin, autan läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa, kannustan käymään kirjastossa jne. kun kerran olen kotona. Tiedän aina, missä mennään ja mitä mukulat vapaa-ajallaan tekevät. Hyvätuloisten lapset ovat todellisuudessa usein heitteillä, ja he tulevatkin mielellään meille kylään kun täällä on aikuinen paikalla. Alkuun heille tosin oli pieni järkytys, kun kaapille ei saanutkaan mennä kaivelemaan omin nokkineen vaan komensin heitä lempeästi. ;)
Lihavuus voi muuten johtua masennuslääkkeistä, niissä useimmissa on ymmärtääkseni tavallisena sivuvaikutuksena painonnousu. Joten ei pitäisi huudella täällä mitään, jos oma elämänkokemus on vielä puutteellista...
Toi soittoharrastus on aivan huikean suurta pääomaa tytölle tulevaisuudessa. 200 euroa kuukaudessa on pientä siihen nähden, mitä eväitä se antaa tytölle tulevaisuutta ajatellen. Suurta etumatkaa muihin monissa asioissa. Kunnioitan äitiä, että uhraa leijonasosan tuloistaan tähän.
Musiikkipainotus koulussa on ilmainen. Lisäksi siihen saa matkakortin, jolla voi liikkua kello 6-18.
Musiikkiluokalla ei opeteta minkään soittimen soittamista, vaan siellä on pari tuntia enemmän musiikkia kuin tavisluokalla! Mitä idiootteja... Piano- / huilu- / vetopasuunatunneilla joutuu kyllä käymään ihan muualla. Näkee, ettei täällä tiedetä musiikin harrastamisesta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ois laittanut lapsensa musiikkiluokalle niin ois säästänyt sen 200 euroa/kk. Niin minä tein. Se säästetty 200 egeä meni ruokaan.
No ainakin omien musiikkiluokkalaisteni kohdalla on niin, että heillä on myös omat henkilökohtaiset soittimet ja niihin maksulliset soittotunnit musiikkiopistossa.
Approved kirjoitti:
Musiikkiluokalla ei opeteta minkään soittimen soittamista, vaan siellä on pari tuntia enemmän musiikkia kuin tavisluokalla! Mitä idiootteja... Piano- / huilu- / vetopasuunatunneilla joutuu kyllä käymään ihan muualla. Näkee, ettei täällä tiedetä musiikin harrastamisesta yhtään mitään.
Niitä on erilaisia.
Jo pelkkä stressi (ja sitähän tuolla naisella riitti) lihottaa. Surullinen kohtalo sinänsä.
Minusta lapsen harrastus on silti ollut tuossa elämäntilanteessa väärä valinta tai harrastukselle olisi pitänyt etsiä kummi hope.ry:n tms. kautta.
Olen itse samalla lailla romahduspisteessä ja umpikujassa, joten kaikki sympatiani hänelle. Erona meillä on se, että minulla ei ole elämää horjuttavia rahahuolia. Olen hävinnyt paljon rahaa, mutta sitä on edelleen runsaasti. Kaikki muut elämän osa-alueet kuitenkin ovat romahtaneet ja vuosien/vuosikymmenten kurimus näkyy minullakin terveydessä ja kyvyssä päästä kuivalle maalle. Kaikki voima menee siihen, ettei uppoa suohon lopullisesti.
Yksikään läski ei huutele nälästä, kun vararavintoa on vyötäröllä vähintään pelastusrenkaan verran. Sellaiset eivät ole kokeneet oikeaa nälkää. Harrastuksiini vielä rahaa. Noillahan on asiat hyvin!
Jos on romahtamispisteessä, pistää rahat omaan terapiaan joksikin aikaa.
Täysin klassiset työuupumuksen oireet. Tuo ei vaan voi ottaa lomaa toipuakseen, koska työ onkin oma elämä.
On nähty lapsiperheessä aikoja, kun vanhaan markka-aikaan sai olla onnellinen, että oli tarjouksessa hyvät 20 markan lenkkarit. Niillä pääsi lenkkipolulle. Köyhällä ei ole varaa vaatia, mutta näemmä nykyään katsovat sen oikeudekseen.
minä olin keskiluokkaisesta perheestä mutta en päässyt haluamilleni ratsastustunneille hinnan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Approved kirjoitti:
Musiikkiluokalla ei opeteta minkään soittimen soittamista, vaan siellä on pari tuntia enemmän musiikkia kuin tavisluokalla! Mitä idiootteja... Piano- / huilu- / vetopasuunatunneilla joutuu kyllä käymään ihan muualla. Näkee, ettei täällä tiedetä musiikin harrastamisesta yhtään mitään.
Niitä on erilaisia.
Mainitsehan esimerkki.
Ennen vanhaan köyhät eivät harrastaneet mitään mikä maksoi.