Miksi jotkut haluavat salata esim. tulevia matkoja ja muita hienoja juttuja?

Jotkut kun luulee että heitä kadehditaan vaikka minä mielelläni yhtyisin iloitsemaan. *eyeroll* Ootta työ mammat kyllä sakkia.

AP

Me ei huudella miehen kanssa etukäteen Facebookissa, koska lähdetään reissuun, ettei murtovarkaat tiedä, milloin me ei olla hetkeen kotona.

Vittuako se kellekään kuuluu, koska minä reissaan tai teen muuta jännää. Oma asiani.

En kerro matkoistani kenellekään, koska en hyödy siitä mitenkään ja varmaan sekin vaikuttaa, että olen työpaikassa, jossa on paljon sellaisia, jotka pitävät omaisuutta, rahaa ja matkustamista leuhkimisen arvoisena. Minusta on junttimaista ja myötähäpeää synnyttävää kuunnella esim työkaverin hehkutusta vaikkapa isosta palkastaan tai matkastaan. Eri asia on sitten, jos joku kysyy matkastani, jos on saanut siitä jotenkin tietää. Sitten voin kysymyksiin vastata. Ehkä käyttäydyn näin, koska en halua olla samanlainen kuin typeränä pitämäni ihmistyyppi, joka kuluttaa elämänsä kadehtimiseen ja tulojen vertaamiseen ym.

Vierailija kirjoitti:

Kel onni on sen onnen kätkeköön!

Tuo introvertti supermasentava ja supervaatimaton sanonta on niiiiiiiiiin kliseisen suomalaista! Ihan kuin olisi objektiivinen tosiasia, että onnestaan avoimesti iloitsevat ja sitä mitenkään kätkemättömät olisivat "niin itseään täynnä", "ylpeitä", "leuhkia" jne. VITTU MITÄ PASKAA!

Sanonnan tulisi kuulua: "Kel onni on sen onnen avoimesti näyttäköön ja siitä riemurinnoin iloitkoon"! Ei se ole keneltäkään pois ja jos joku siitä harmaassa alakulossaan masentuu tahi heikkoitsetuntoisen mielensä niin pahoittaa, niin voi voi voi voi!

Vierailija kirjoitti:

Onpas mennyt tunteisiin joillain :D Ei ole mun sydämenasia miks jotkut niin tekee, silkkaa uteliaisuutta kysyin kun tiedän pari tällasta tuttavaa. Vai kalikkako kalahti? ;D

AP

Kirjoitit myös että jos olet tällainen, niin miksi teet näin? Ja nyt ihmettelet että kalikkako kalahti. Ei hyvää päivää.

No varmasti pointti tuli selväksi. Kunnioita muiden yksityisyyttä jos he sitä itse haluavat. Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä. Jos olet luotettava ja mukava ihminen, niin sinulle kyllä uskoudutaan. Ihmiset eivät tee vaihtokauppaa että nyt kun sinä kerrot yksityisasioitasi niin toisenkin pitäisi kertoa. Se riippuu ihmisestä. Toiset (kuten minä) eivät pidä jokavuotista ulkomaanmatkaansa niin suurena asiana että siitä tulisi tiedottaa kaikille. Jos tulee puheeksi niin tulee. Ja tietyille juorukelloille en kerro mitään asioitani edes kysyessään, mikä on pelkästään järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Köyhät tulee kateellisiksi niin vähästä. Toisekseen olen hyvin yksityinen ihminen, enkä muutenkaan elämöi asioillani.

Kateus liittyy persoonallisuuteen ja sen häiriöihin, ei rahaan. Moni liian kiltti on jäänyt alisuorittajaksi koska ei jaksa kyynärpäätaktiikkaa mölyapinoiden keskellä. Kateuden kohteeksi voi absurdisti joutua ei-huomiohakuinen kiltti ihminen. Kateelliset kadehtii ja muut heiltä itseään suojatkoon.

Valitettavasti on paljon heikkoitsetuntoisia ihmisiä, joiden mielestä matkoista/hankinnoista mainitseminenkin on "ällöttävää itserakasta leuhkimista" (varsinkin jos heillä ei ole varaa tai mahdollista toteuttaa samanlaisia asioita elämäntilanteensa takia). Juuri sen takia moni vetää matalaa profiilia. Ettei tarvitse kuulla tauotonta piilovittuilua.

Edelleen voi kuulla sisäänpäinkääntyneen matti-irmelin mumisevan negatiivissävytteisesti "naapuri se sitten osti kalliin auton...yrittävät päteä, perkele. Voisin minäkin ostaa, jos haluaisin olla samanlainen moukka".

"Ei olisi uskonut Eskon ja Martan pojan pääsevän yliopistoon kun ei ne vanhemmat terävimmästä päästä ole"

"Jussikin se ylennettiin osastopäälliköksi. Pomon kanssa kun näyttävät olevan niin hyvää pataa"

Vierailija kirjoitti:

En

-ylipäätään hankinnat ja matkat eivät ole minulle tärkeitä puheenaiheita kun kavereita ehdin tavata. Keskustelen mieluummin kuulumisista, ajankohtaisista tapahtumista, vaihdan mielipiteitä ja kokemuksia asioista jne. 

Ilmeisesti matkasi tai kavereittesi matkat eivät ole elämäänne kuuluvia "kuulumisia". Voin hyvin kuvitella, miten te istutte porukalla, ja vaikka kaikki ovat käyneet edellisellä viikolla matkoilla, juttelu menee näin:

"Mitä kuuluu? Meille ei oikein mitään. Ollaan ihan vaan oltu... ei mitään kiinnostavaa... Mites teille?"

"Joo, sitä tavallista... Onpa muuten hyvää jäätelöä..."

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen törmännyt kateellisiin, ja sitten sellaisiin kauhistelevalla tavalla ikäänkuin vähätteleviin kommentteihjn, joita en jaksa kuunnella. Tiedättekö, "Miten te nyt sinne, ei ole kyllä hintansa väärti, menisitte ennemmin xx..." "Älkää sinne menko, siellä varastetaan/saa vatsataudin/on terrorismia/..."

Sama muidenkin hankintojen kohdalla. "Älkää nyt pösöä ostako, niissä kaikissa on xx-vika..."

Haluan ihan itse harkita tekemiseni/ostamiseni.

Matkustit sitten sinne Dubaihin :)

Vierailija kirjoitti:

En näe syytä kertoa julki koko maailmalle asioita elämästäni. Työ on työtä, siellä puhutaan työasioita. Minun perheeni ja vapaa-aikani ovat ihan toisessa maailmassa. Työkaverit eivät ole varsinaisesti ystäviäni, vaikka ihan mukavia ovatkin. Taidan olla vähän pidättyväinen ihminen.

Sä olet kuin mä. Jos et ennen lomaa kerro mitä aiot tehdä, loman jälkeen sinun pitäisi raportoida tarkasti matkat ja menot. Minä en kerro tai minä valehtelen, ne ovat valkoisia pieniä valheita. En tykkää kertoa yksityisasioistani, enkä erityisesti pidä hyvin hyvin uteliaista ihmisistä.

No ei kait sitä salata tarvii, mutta sellainen leuhkiminen on ällöttävää, kuvataan uusi kallis kello instaan, kehuskellaan uudella autolla facessa, kato täällä on rahaa millä mällätä, se antaa ihmisestä pinnallisen, typerä ja epävarman kuvan jos pitää materialla leuhkia. 

Vierailija kirjoitti:

fsdfdasfasd kirjoitti:

Minä kysyisin ihan päinvastoin, miksi matkoista ja hankinnoista pitää kehuskella muille? Mikä tarkoitus sillä on? Leveily ja kateuden kaivelu? Hyväksynnän hakeminen? Hei, huomatkaa minutkin?

En minä aikaan kerro tuollaisista muille. Miksi hitossa? Mitä se muita lämmittää, jos minä lähden matkalle tai ostan jotakin? Eihän siinä ole kyse mistään muusta kuin leveilystä, en muutakaan syytä keksi.

Yleensä ystävät puhuvat ja jakavat asioita

Esimerkiksi somessa kaikille hehkuttaminen ei ole ystävien välistä jakamista ja keskustelua, se on pelkkää yleistä mainostusta siitä, että katsokaa kun minulla menee hyvin.

Oikeiden ystävien kesken sitten puhutaan ihan muista asioista, kuin siitä mitä on ostettu tai mihin ollaan matkustamassa. Toki kuuntelen jos joku noistakin haluaa kertoa, mutta ei se erityisemmin kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kyse ole salaamisesta, vaan yleensä asia ei ap:n tapaisille kuulu millään tavalla.

OK. Mietippä asiaa nyt oiekasti. Sulla on sydänystävä, jonka kanssa olette olleet bestikset 25 vuotta. Jakaneet kaiken, tikkareista lähtien, olet tukenut häntä kaikessa, ja päinvastoin. No, ystäväsi  pääsee vaikka opiskelemaan johonkin unmlmakouluun. Ei kerro sinulle- Menee naimisiin, ei kerro sinulle. Muuttaa kaupunkia, ei kerro sinulle. Ja snä väität naama vakavana että olet edelleen hänen paras ystävä? Okei. Ole ihan rauhassa, mutta oikea ystävyys juuri perustuu molemminpuoliseen kokemusten jakamiseen, elämän elmiseen yhdessä. Kun ei ole pakko olla ystävä, mutta elä sitten tule minulle esittämään hyvää ystävä jos et kuitenkaan ole!

Itselläni oli ex ystävä joka juuri salasi tuonkaltaisia asioita miulta, parhaalta ystävältään. Siloin tajusin että tää oli nyt tässä. Itse kerroin kyllä kaiken, ei ollut mitään järki syytä salailla vaikka naimisiinmenoa. Tää sai just jotain sairasta tyydyst ikään kuin vetää matto toisten jalkojen alta noilla "Pommiuutisillaan": Tätähän se oli eikä mitään muuta. 

Nuo kuulostavatkin jakamisen arvoisilta, ei siinä mitään. Tämä keskustelu on kuitenkin enemmän keskittynyt esimerkiksi matkoihin tai jonkun uuden tavaran ostamiseen, joissa ei mielestäni ole mitään jakamisen arvoista. Ne eivät ole isoja elämänmuutoksia tai muuten tärkeitä tapahtumia, vaan yksinkertaisia kulutusvalintoja.

Haluan kehuskella saavutuksillani enkä puolivalmiilla suunnitelmillani. Ja kun olen aika faktakeskeinen henkilö niin matkoihini liittyen tykkään postailla tunnepitoisen hehkutuksen sijaan kuvia ja infoa matkakohteesta, ja näitähän on mulla tarjota vasta kun olen perillä kohteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En

-ylipäätään hankinnat ja matkat eivät ole minulle tärkeitä puheenaiheita kun kavereita ehdin tavata. Keskustelen mieluummin kuulumisista, ajankohtaisista tapahtumista, vaihdan mielipiteitä ja kokemuksia asioista jne. 

Ilmeisesti matkasi tai kavereittesi matkat eivät ole elämäänne kuuluvia "kuulumisia". Voin hyvin kuvitella, miten te istutte porukalla, ja vaikka kaikki ovat käyneet edellisellä viikolla matkoilla, juttelu menee näin:

"Mitä kuuluu? Meille ei oikein mitään. Ollaan ihan vaan oltu... ei mitään kiinnostavaa... Mites teille?"

"Joo, sitä tavallista... Onpa muuten hyvää jäätelöä..."

Tuo kertoo aika hyvin teidä kaveriporukan keskustelun tasosta. Jos ei ole käyty matkoilla tai ostettu jotain, ei ole mitään puhuttavaa. Teille taitaa olla aika tärkeää tuollainen keskinäinen vertailu ja kilpailu, että kuka on saanut mitäkin? Syvällistä sakkia.

Olen jotenkin taikauskoinen sen suhteen, että jos jotain hyvää on tapahtumassa, niin mielummin pidän turpani kiinni siihen asti, että se on totta. Muuten saa hävetä ku on puhunut paskaa :D

Ärsyttää, kun yks kaveri on "katsellut" toinen toistaan hienompia autoja yli 10 vuotta (ajaa ihan 10+vuotta vanhoilla tavis-autoilla). Ikinä ei ole kauppoja tehnyt, niin ihan kauheasti ei jaksa reagoida näihin uutisiin :D päätin etten ole samanlainen.

Ja sit se kateus! Sehän on aina muilta pois, jos voin käydä matkalla tai vaihtaa autoa. Ei se raha mullekkaan puussa kasva vaikka niin kuvitellaan

Vierailija kirjoitti:

Jotkut kun luulee että heitä kadehditaan vaikka minä mielelläni yhtyisin iloitsemaan. *eyeroll* Ootta työ mammat kyllä sakkia.

AP

Ennen kun laivalta haettiin viinaa ja tupakkaa, " iloitsemaan" tulleet kaverit tuli juomaan viinat ja otti kartongista tupakka-askeja, kun sulla niitä tässä on, eli tuliaisia kärkkymässä. Jonkinlaista "toisen kautta elämistä" oli havaittavissa.

Tänä päivänä olen huomannut ongelmaksi, ettei ihmiset osaa suunnitella rahankäyttöään, vaikka olisi säännölliset tulot.

Eräs tyttökaveri suuttui, kun en ollut heti maininnut, että seurustelen. Siihen aikaan suhde poikaystävän kanssa toimi, ja tyyppi oli senverran keskustelutaitoinen, että pystyimme selvittämään omat asiat keskenämme. Miksi ihmeessä olisi pitänyt vatvoa aihetta sellaisen kanssa, johon asia ei liity mitenkään?

Kun sitten tuli ero eräänä perjantaina ja olin illaksi sopinut menoa tytön kanssa, asia oli tuore. Se riemu kun kaveri kuuli meidän erosta! Mikä vahingonilo!

Eli sitä oppii iän myötä, ettei mistään kannata kertoa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut tarkoitus dissata ketään :-) eikä asioista ole pakko kertoa toki kenellekkään. Mietin niitä persoonia jotka verhoavat tietynlaisella mystisyydellä tapahtumia.

Ap

Ei siinä ole mitään mystiikkaa. En huutele muille asioistani koska ne eivät kuulu heille. Itse hankin, toimin ja maksan laskuni, toisten ei tarvi niistä huolta kantaa.