Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille runsas määrä naispuoleisia ystäviä miehellä, ovat turnoff?
08.10.2017 |
Tietysti naispuoleiset tutut ja esim. työkaverit ymmärrän, mutta se, että miehellä on ihan lukuisia Miroja ja Ainoja, joista puhuu ja joiden kanssa viettää aikaa. Olen lopettanut useammankin lyhyen tapailun tuohon, kun olen huomannut asian. Tiedän, etten voi alkaa rajoittaa kenenkään ystäväpiiriä, enkä todellakaan edes tahtoisi alkaa sellaiseksi "pirttihirmuksi". Olen sitten vaan todennut, ettei kyseinen, ilmeisesti neitimäinen, mies vaan ole minua varten.
Itsellänikään ei ole lähempiä miespuoleisia ystäviä, joten en mielestäni vaadi liikoja. Aina ne ystävyyteen tähdänneet välit ovat päätyneet miehen iskuyrityksiin, jonka jälkeen en ole kokenut ystävyyden jatkamista miellyttäväksi.
Olen aina ajatellut laajan naispuoleisen ystäväpiirin miehien olevan joko pelimiehiä, jolloin niitä "ystäviä" myös pannaan tai sitten epämiehekkäitä neitejä itsekin, joilla on paljon puhuttavaa naisten kanssa ystävänä. Hieman ihmettelen silti, miksi tällaiset neitimäiset miehet eivät sitten käy seurustelemaan niiden ystäviensä kanssa, joiden kanssa kuitenkin synkkaa hyvin. Ehkäpä ne hänen oikeasti tahtomat naiset ovatkin vaan varattuja, joten on pakko etsiä jotain laastaria siihen.
Onko täällä samoin ajattelevia? Nykyisen sukupuolineutraalin aikakauden aikana moni näyttää hyväksyvän hetermiesten ystävyyden heteronaisiin. Sitten taas pian kirjoitellaan av:lle, että apua, olen ihastunut ystävämieheeni, vaikka olen varattu.
Kommentit (44)
Minulla on melkein pelkästään naispuoleisia ystäviä. Parempia keskustelunaiheita heillä on kuin miehillä. Kai minä sitten olen epämiehekäs neiti :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta jos mahdollinen kumppanini vaatisi minua luopumaan ja jättämään vastakkaista sukupuolta olevat kaverini ja ystäväni, niin luulempa, että tämä tietäisi hyvin todennäköisesti yhteisen parisuhteemme loppumista. - En koe itseäni mitenkään pelimiehenä saati neitinä. Minulle vain ei koskaan ole ollut este se, mitä itse kukin on sukupuoleltaan. Tai jos ajattelen vain omaa sukupuoltani, niin on lopulta hyvin vähän asioita, joihin tarvitsen ja/tai missä "käytän" sukupuoltani, johonkin.
Miehelläni on paljon naiskavereita. Hän toimii naisten parissa. Mieheni on vilkas, sosiaalinen, flirttikin joskus. Mutta ikinä en vaatisi häntä luopumaan ystävistä tai harrastuksista.
Minulla on muutamia mieskavereita ja paras ystäväni on mies. Hän tuntee mieheni.
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta jos mahdollinen kumppanini vaatisi minua luopumaan ja jättämään vastakkaista sukupuolta olevat kaverini ja ystäväni, niin luulempa, että tämä tietäisi hyvin todennäköisesti yhteisen parisuhteemme loppumista. - En koe itseäni mitenkään pelimiehenä saati neitinä. Minulle vain ei koskaan ole ollut este se, mitä itse kukin on sukupuoleltaan. Tai jos ajattelen vain omaa sukupuoltani, niin on lopulta hyvin vähän asioita, joihin tarvitsen ja/tai missä "käytän" sukupuoltani, johonkin.
Minäkään en pidä sopivana kumppanin ystäväpiirin rajoittamista. Siksi en itse vaan jatka tapailua sellaisen miehen kanssa, jolla on lukuisia naispuoleisia ystäviä, koska se on asia, jota en voi hyväksyä.
Mikäli sen pitkin hampain hyväksyisinkin, niin eipä sekään olisi kivaa, kun jatkuvasti pitäisin miestä ihan neitinä naispuoleisen ystäväpiirinsä vuoksi. En minäkään tahtoisi olla miehen kanssa, joka jatkuvasti piikittelisi minun olevan kuin jokin rekkamies ja äijämäinen nainen. Näin vaan on parempi kaikille osapuolille, että vihellän pelin poikki huomattuani miehellä olevan monia läheisiä naisia ystävänään.
ap
Jäin miettimään, että miten paljon vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä tai kavereita täytyy olla, että voi puhua, että, niitä voi sanoa olevan paljon? - Ja kyllä minusta on aina parempi, että ihmisellä naisella tai miehellä on ystäviä ja kavereita, kuin se, että hänellä ei ole niitä lainkaan; olivat nämä ystävät tai kaverit kumpaa sukupuolta tahansa (, tai jotain siltä väliltä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä ihmettä, miksi mies on neitimäinen jos hänellä on paljon naispuoleisia ystäviä? :D Puhuuko naiset siis aina vaan meikeistä vai mitä hittoa? Mä ainakin olen ihan ihminen joka tykkää puhua vaikka mistä ja tehdä yhdessä vaikka mitä. Sekä miesten että naisten kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
Mikäli sen pitkin hampain hyväksyisinkin, niin eipä sekään olisi kivaa, kun jatkuvasti pitäisin miestä ihan neitinä naispuoleisen ystäväpiirinsä vuoksi.
Jäätävää trollausta kyllä nyt meneillään :D Eli vaikka mies olisi muuten miten miehekäs, niin jos hänellä on muutama naispuoleinen ystävä liikaa, niin hän muuttuu neidiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta jos mahdollinen kumppanini vaatisi minua luopumaan ja jättämään vastakkaista sukupuolta olevat kaverini ja ystäväni, niin luulempa, että tämä tietäisi hyvin todennäköisesti yhteisen parisuhteemme loppumista. - En koe itseäni mitenkään pelimiehenä saati neitinä. Minulle vain ei koskaan ole ollut este se, mitä itse kukin on sukupuoleltaan. Tai jos ajattelen vain omaa sukupuoltani, niin on lopulta hyvin vähän asioita, joihin tarvitsen ja/tai missä "käytän" sukupuoltani, johonkin.
Minäkään en pidä sopivana kumppanin ystäväpiirin rajoittamista. Siksi en itse vaan jatka tapailua sellaisen miehen kanssa, jolla on lukuisia naispuoleisia ystäviä, koska se on asia, jota en voi hyväksyä.
Mikäli sen pitkin hampain hyväksyisinkin, niin eipä sekään olisi kivaa, kun jatkuvasti pitäisin miestä ihan neitinä naispuoleisen ystäväpiirinsä vuoksi. En minäkään tahtoisi olla miehen kanssa, joka jatkuvasti piikittelisi minun olevan kuin jokin rekkamies ja äijämäinen nainen. Näin vaan on parempi kaikille osapuolille, että vihellän pelin poikki huomattuani miehellä olevan monia läheisiä naisia ystävänään.
ap
Eli mies jolla on naispuolisia kavereita ei ole miesmäinen? Tai nainen on miesmäinen jos on mieskavereita? Outoa puhetta. Mun miehellä on mitä naisellimpisia kavereita ja hän itse on miehekäs. Mun miespuoliset kaverit on normi miehiä enkä niiden kanssa mistään moottorienpurkamisesta puhu, ainakaan aina.
Ehkä kun on noin rajoittuneet sukupuoliajattelut, on myös mustasukkainen. Itse en juurikaan tunne mustasukkaisuutta, ehkä siksi meillä luottamus pelaa. Ketään taas ei voi pitää kun on mennäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi vastata kuin omasta puolestani, mutta jos mahdollinen kumppanini vaatisi minua luopumaan ja jättämään vastakkaista sukupuolta olevat kaverini ja ystäväni, niin luulempa, että tämä tietäisi hyvin todennäköisesti yhteisen parisuhteemme loppumista. - En koe itseäni mitenkään pelimiehenä saati neitinä. Minulle vain ei koskaan ole ollut este se, mitä itse kukin on sukupuoleltaan. Tai jos ajattelen vain omaa sukupuoltani, niin on lopulta hyvin vähän asioita, joihin tarvitsen ja/tai missä "käytän" sukupuoltani, johonkin.
Minäkään en pidä sopivana kumppanin ystäväpiirin rajoittamista. Siksi en itse vaan jatka tapailua sellaisen miehen kanssa, jolla on lukuisia naispuoleisia ystäviä, koska se on asia, jota en voi hyväksyä.
Mikäli sen pitkin hampain hyväksyisinkin, niin eipä sekään olisi kivaa, kun jatkuvasti pitäisin miestä ihan neitinä naispuoleisen ystäväpiirinsä vuoksi. En minäkään tahtoisi olla miehen kanssa, joka jatkuvasti piikittelisi minun olevan kuin jokin rekkamies ja äijämäinen nainen. Näin vaan on parempi kaikille osapuolille, että vihellän pelin poikki huomattuani miehellä olevan monia läheisiä naisia ystävänään.
ap
Miksi koet miehen, jotenkin neitinä jos hänellä on paljon (?) naispuolisia ystäviä, tai kavereita. En minä koe kumppnini tarvitsisi muuttua tai olla mitenkään erityisen maskuliininen (rekkamies tai äijämäinen) nainen, jotta hän voi olla ystävä ja/tai kaveri, jollekin tai joillekin miehille.
On esimerkiksi monia harrastuksia, jotka eivät minusta katso sitä, mitä niissä mukana oleva on sukupuoleltaan ja joissa mukana olo on ainakin itselleni tuonut joukon uusia tuttavuuksia ja jokusesta jopa hyvinkin läheisen naisen.
En sitä harrastusta aloittaessani ajatellut (itse asiassa tytöt taisivat tuon ikäisenä - noin kymmenvuotiaana- näyttääkin vielä vähän ällöinä) mutta vuosien saatossa tytöistä on kasvanut naisia ja meitä pojista miehiä ja yhteinen harrastaminen jatkuu yhä ja vuosien saatossa meistä on tullut entistä läheisempiä. Mutta kuitenkin edelleen vain ja ainoastaan parhaimmillaankin vain ystäviä, joka toki on paljon sekin. Ei minulla sinänsä mitään sitä vastaan olisi, että kumppaninikin löytäisin ja kohtaisin harrastuksieni kautta, mutta ainakin toistaiseksi olen kumppanini löytänyt muualta; vaikka sittemin yhteisiäkin kiinnostuksen kohteita on löytynyt, eikä sitä varten ole tarvinnut kummankaan lisätä omaa feminisyyttään tai maskulinisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kokemus, että nämä "ystävät" harvoin ovat pelkkiä ystäviä, vaan välillä niitä hoidellaan. Mihin se sitten muuttuisi vaikka mies vakiintuu...joku eukko kuitenkin vanhasta tottumuksesta soittelee ja pyytää yökylään. Yök.
Mies ja nainen eivät koskaan voi olla vain ystäviä, vaan vähintäänkin miehellä on haave seksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kokemus, että nämä "ystävät" harvoin ovat pelkkiä ystäviä, vaan välillä niitä hoidellaan. Mihin se sitten muuttuisi vaikka mies vakiintuu...joku eukko kuitenkin vanhasta tottumuksesta soittelee ja pyytää yökylään. Yök.
Mahtaisi olla raskasta olla bi-seksuaali kun jos ja kun seuraisi lokiikkaasi, niin varmaan jokainen bi-seksuaali "hoitelee" milloin ketäkin. Huokaus. Mien joku kykenee kokemaan vastakkaisten sukupuolten ystvyyden olevan aina enemmän tai vähemmän olevan "hoitosuhde"
Vierailija kirjoitti:
Mies ja nainen eivät koskaan voi olla vain ystäviä, vaan vähintäänkin miehellä on haave seksistä.
Mun paras ystävä on mies ja tiedän että hän ei haaveile seksistä kanssani. Enkä minä hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En hyväksy naispuolisia kavereita. Paitsi sukulaiset ja yhden exän, josta tiedän ettei välillä ole muuta.
Ihmiset, jotka näkevät muut vain heidän sukupuolensa kautta, ovat ajatusmaailmaltaan äärimmäisen rajoittuneita ja aika hemmetin yksinkertaisia. Minulla naisena on niin nais -kuin miespuolisiakin kavereita. En koskaan jättäisi heitä pois elämästäni vaikka seurustelisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset, jotka näkevät muut vain heidän sukupuolensa kautta, ovat ajatusmaailmaltaan äärimmäisen rajoittuneita ja aika hemmetin yksinkertaisia. Minulla naisena on niin nais -kuin miespuolisiakin kavereita. En koskaan jättäisi heitä pois elämästäni vaikka seurustelisinkin.
-Miehenä ehdottoman samaa mieltä. En kyllä tiedä tai ymmärrä mitä sukupuolellani tässä kohtaa on mitään merkitystä. Mutta jatkanpahan vain, että vaikka tämä tuntuu olevan yllätyksekseni ja hämmenyksekseni ilm. ikuisuusaihe, josta arvaattekin, millaisella ihmetyksellä olen seurannut "peukkujen" jakaantumista; vai kertovatko ne sitten oikeastaan mitään. (Itse saan varmasti alapeukkua jo siitä, että suomenkielen oikeinkirjoittamisessa en ole hyvä).
Ap:lle ei pitäisi vastata kenenkään. Törkeää kieltä. Miten kehtaa.
Omalla miehelläni on enemmän naispuoleisia kavereita. Kapakoissa remuavat yleensä ja muutenkin on sellainen "äijämeininki" siinä porukassa.
Naispuoliset kaverit ovat ok,, mutta ystävät ovat eri asia.
Mullakin on useita miespuolisia kavereita, mutta ystäväni ovat kaikki naisia.
Täällä.
Ei varsinaisesti siksi, että pelkäisin miehen niiden kanssa jotain touhuavan, mutta vaatii hiukan erityislaatuisen miehen jos tällä on kovasti naisia ystävänä. Enkä ehkä koe tällaista miestä kaikkein puoleensavetävimpänä omalta kannaltani.