Mihin seurakuntaan voisi mennä seksuaalisen suuntaumisensa kanssa kamppaileva ihminen?
En tiedä, mikä minua vaivaa, kun olen tällainen. Haluan parantua ja unohtaa ne ajatuksiani häiritsevät asiat. Itselläni se on mennyt lähinnä itseni rankaisemiseen, sillä en voi puhua kenellekään ja tunnen inhoa itseäni kohtaan. Mikä seurakunta voisi olla sellainen, että tällaisista asioista sekä synneistään voisi puhua leimaantumatta? Kun siis papit ja seurakuntalaisetkin ovat vain ihmisiä ja itse olen aika ujo kertomaan asioitani, mutta haluan todella muuttua.
Kommentit (42)
Kannattaisi ehkä pikemminkin hakeutua psykiatrian ammattilaisten pakeille. Itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen katsotaan edelleen psyykkiseksi sairaudeksi, vaikka mikään suuntautuminen ei sinänsä sairaus olekaan.
Uskonnollisten eheytyshoitojen "hoitovaste" on tutkitusti huono, ja seksuaalisen suuntautumisen kytkeminen uskontoon voi lisätä itsetuhoisuutta, jos ajatellaan, että epäonnistuminen suuntautumisen muuttamisessa kertoo heikosta uskosta.
AA-kerhon metodeilla voit parantua vaivastasi, joka on heidän oppiensa mukaan luonteenvirhe.
Voit kokeilla asiaa itsekin ja kirjoittaa asian paperille. Näytä tätä jollekin henkilölle ja siitä puolen tunnin sisällä rukoilette korkeampaa voimaa poistamaan tämän luonteenvirheen. Ja jos tämä ei toimi, niin se on omasta halusta kiinni. Aina voit rukoilla korkeammalta voimalta halua halun haluamiseen luonteenvirheestä parantumiseen.
Uskovien seurakuntaan (esim. helluntaiseurakunta, vapaakirkko) liittyvät ihmiset, jotka ovat tehneet päätöksen seurata Jeesusta. Eli seurakunnan jäsenet uskovat Jeesukseen ja ovat päättäneet jättää synnin, ja seurata Häntä ja noudattaa Jumalan Raamatussa ilmoittamaa tahtoa elämässään. Uskovan elämään voi kuulua taistelua syntiä vastaan, mutta olennaista on antaa Jumalan Pyhän Hengen johdattaa, opettaa ja kasvattaa uskossa, sekä pyrkiä joka päivä tutkimaan itseään ja tekojaan Raamatun valossa.
Luterilaiseen kirkkoon taas voi liittyä, vaikka ei haluaisikaan jättää syntejään tai antaa elämäänsä Jeesukselle. Myös luterilaisesta kirkosta voi löytää hyvällä onnella todellisiakin uskovia, jotka ohjaavat ja opastavat Jeesuksen luo.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollisten eheytyshoitojen "hoitovaste" on tutkitusti huono, ja seksuaalisen suuntautumisen kytkeminen uskontoon voi lisätä itsetuhoisuutta, jos ajatellaan, että epäonnistuminen suuntautumisen muuttamisessa kertoo heikosta uskosta.
Olen kieltämättä huomannut, että tulen entistäkin itseinhoisemmaksi, kun yritän rukoilemalla työstää asiaa ja kun kerron jollekin, että mussa on yksi asia, josta haluan eroon ja haluan muuttua (mutta en ole toistaiseksi kertonut, mikä se asia on). Erään tilanteen jälkeen vahingoitin itseäni noin tunnin ajan siten, että käsiini sattui.
Mutta pelottaa sekin, että jos menen terapiaan, niin se terapeutti vain hymistelee ja sallii ongelmani, eikä ymmärrä, että en halua olla sellainen. Mulle kävi siten joskus ihan nuorena. Siis rohkaistuani mieleni kerroin siitä, miten joskus mulle tulee sellaisia ajatuksia ja se tuntuu todella häpeälliseltä, niin se terapeutti ei ollut millänsäkään ja sanoi, ettei siinä ollut mitään hävettävää. Olin typertynyt, kun se oli todella kivulias asia itselleni ja hän melkeinpä ohitti sen. Itse asiassa myöhemmin kävi ihan muuta kautta ilmi, että hän itse olikin lesbo.
Vierailija kirjoitti:
Uskovien seurakuntaan (esim. helluntaiseurakunta, vapaakirkko) liittyvät ihmiset, jotka ovat tehneet päätöksen seurata Jeesusta. Eli seurakunnan jäsenet uskovat Jeesukseen ja ovat päättäneet jättää synnin, ja seurata Häntä ja noudattaa Jumalan Raamatussa ilmoittamaa tahtoa elämässään. Uskovan elämään voi kuulua taistelua syntiä vastaan, mutta olennaista on antaa Jumalan Pyhän Hengen johdattaa, opettaa ja kasvattaa uskossa, sekä pyrkiä joka päivä tutkimaan itseään ja tekojaan Raamatun valossa.
Luterilaiseen kirkkoon taas voi liittyä, vaikka ei haluaisikaan jättää syntejään tai antaa elämäänsä Jeesukselle. Myös luterilaisesta kirkosta voi löytää hyvällä onnella todellisiakin uskovia, jotka ohjaavat ja opastavat Jeesuksen luo.
Ja piti lisätä vielä se tärkein asia: uskovien seurakuntaan liittynyt ihminen on pyytänyt anteeksiantoa synneilleen Jeesukselta ja saanut syntinsä anteeksi, koska hän uskoo Jeesuksen sovittaneen synnit ristillä kuolemallaan. Jeesuksen sovitus ja ilman ihmisen omaa ansiota oleva Jumalan armo on siis se ydinasia, ei ihmisen oma "hyvyys" tai teot.
ortotoksit, katolilaiset, jokin lahko. evankelilaisluterilainen kirkko ei käy, kun siellä on kaikki sallittua. voit harkita myös kääntymistä toiseen uskontoon kuten juutalaisuuteen tai yhteen toiseen nimeltä mainitsemattomaan uskontoon.
Kristityt on tosi armeliaita monissa seurakunnissa. Esimerkiksi meidän seurakunnassa on työntekijänäkin transihminen. Kirkossa avustaa homoja ja transuja sekä lesboja eikä ketään leimata.
Vierailija kirjoitti:
Kristityt on tosi armeliaita monissa seurakunnissa. Esimerkiksi meidän seurakunnassa on työntekijänäkin transihminen. Kirkossa avustaa homoja ja transuja sekä lesboja eikä ketään leimata.
Tarkoitan sitä, että en haluaisi avoimesti paljastaa suuntaustani siten, että siitä tulisi julkista tietoa, vaan saada luottamuksellisesti siihen apua, että pääsisin eroon taipumuksestani. Haluaisin pitää sen siis salassa ja saada jonkinlaista tukea siitä vapautumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristityt on tosi armeliaita monissa seurakunnissa. Esimerkiksi meidän seurakunnassa on työntekijänäkin transihminen. Kirkossa avustaa homoja ja transuja sekä lesboja eikä ketään leimata.
Tarkoitan sitä, että en haluaisi avoimesti paljastaa suuntaustani siten, että siitä tulisi julkista tietoa, vaan saada luottamuksellisesti siihen apua, että pääsisin eroon taipumuksestani. Haluaisin pitää sen siis salassa ja saada jonkinlaista tukea siitä vapautumiseen.
^Jatkan vielä: mutta se olisi kuitenkin sen verran ymmärrettyä, että minua ei käännytettäisi kokonaan pois, vaan joku voisi olla motivoitunut auttamaan minua sen asian kanssa, jotta pääsisin siitä eroon.
Ap, et sinä tule pääsemään eroon suuntauksestasi, yhtä vähän kuin omasta hiustesi väristä. Sitä voi ainoastaan yrittää peittää ja peitellä. Olet ap henkisesti ihan liian huonossa jamassa siihen että menet mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Tarvitset kiireesti apua ja terapiaa itsetuhoiseen käytökseesi. Olen hirveän surullinen puolestasi, olet uskontojen uhri. Asian ei todellakaan tarvitse olla noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristityt on tosi armeliaita monissa seurakunnissa. Esimerkiksi meidän seurakunnassa on työntekijänäkin transihminen. Kirkossa avustaa homoja ja transuja sekä lesboja eikä ketään leimata.
Tarkoitan sitä, että en haluaisi avoimesti paljastaa suuntaustani siten, että siitä tulisi julkista tietoa, vaan saada luottamuksellisesti siihen apua, että pääsisin eroon taipumuksestani. Haluaisin pitää sen siis salassa ja saada jonkinlaista tukea siitä vapautumiseen.
^Jatkan vielä: mutta se olisi kuitenkin sen verran ymmärrettyä, että minua ei käännytettäisi kokonaan pois, vaan joku voisi olla motivoitunut auttamaan minua sen asian kanssa, jotta pääsisin siitä eroon.
Etsitkö nyt ihmisiltä apua, vai olisitko valmis kääntymään Jumalan puoleen?
Jos etsit inhimillistä apua, kannustan sinua keskustelemaan asiasta terveydenhuollossa, pikemminkin kuin seurakunnassa.
Jos taas uskot Jeesukseen, Hän kyllä kuulee sinua ja auttaa. Raamatussa on ihana kohta, jossa Jumala sanoo: Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä autan sinua, ja sinun tulee kunnioittaa minua.
Muista että Jumala on armollinen ja rakastava. Muista myös että hän on pyhä, jonka luona kaikki synti on häpeällistä ja likaista. Jeesuksen sovitustyöhön yskoen ja vedoten voit kuitenkin lähestyä pyhää Isää rohkeasti.
Vierailija kirjoitti:
Kristityt on tosi armeliaita monissa seurakunnissa. Esimerkiksi meidän seurakunnassa on työntekijänäkin transihminen. Kirkossa avustaa homoja ja transuja sekä lesboja eikä ketään leimata.
Valtakirkko on alkanut siunata kaikenlaisen synnin joten kristinuskon kanssa sillä ei ole enää mitään tekemistä.
Ap, oletko kasvanut jossain uskonnollisessa ryhmässä? Ota huomioon että sinut on siinä tapauksessa aivopesty. Tärkein tehtäväsi on nyt purkaa aivopesu, ja sen jälkeen olet kykenevä tekemään päätöksiä sen suhteen miten aiot uskonnollisuuttasi toteuttaa jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko kasvanut jossain uskonnollisessa ryhmässä? Ota huomioon että sinut on siinä tapauksessa aivopesty. Tärkein tehtäväsi on nyt purkaa aivopesu, ja sen jälkeen olet kykenevä tekemään päätöksiä sen suhteen miten aiot uskonnollisuuttasi toteuttaa jatkossa.
...kertoo aivopesty ateisti
Sinä et tarvitse nyt seurakuntaa vaan ammattiapua. Sanot hyväksyväsi suuntauksesi muilla mutta et itselläsi ja inhoat ja satutat itseäsi näiden ajatusten takia. Tähän on joku syy. Miksi et pysty hyväksymään itseäsi sellaisena kuin olet? Puhuit ettet halua elää sellaista elämää kuin ne jotka pitävät samasta sukupuolesta. Tämä on jo sinällään harhaluulo ja kuulostaa, että tulet mahdollisesti konservatiivisesta tai muuten tietämättömästä taustasta. Ei nimittäin ole olemassa mitään tiettyä elämäntyyliä, vaan samaan sukupuoleen suuntautuneet elävät ihan samanlaista tavallista elämää kuin muutkin: työ, perhe, harrastukset. Toki aina on bilettäjiä ja kukasta kukkaan lentelijöitä, mutta heitä on kaikkialla, eikä se katso seksuaallista suuntautumista.
Älä missään nimessä mene mihinkään seurakuntaan. Tutkimusten mukaan seksuaalista suuntautumista on lähes mahdoton muuttaa ja nekin jotka sitä mainostavat lähinnä elävät tahdonvoimalla "heteromaista" elämää. Ei se viehättyminen samaan sukupuoleen mihinkään poistu. Seurakunnasta saat vain syyllisyyttä ja itseinhoa lisää. Hae ammattiapua terveydenhuollosta ja lähde työstämään itsesi hyväksymistä sellaisena kuin olet. Samasta sukupuolesta pitäminen ei ole synti tai itseinhon aihe, se on vain yksi ominaisuuksistasi. Kun hyväksyt sen, voit elää täyttä ja hyvää elämää. Tsemppiä,
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko kasvanut jossain uskonnollisessa ryhmässä? Ota huomioon että sinut on siinä tapauksessa aivopesty. Tärkein tehtäväsi on nyt purkaa aivopesu, ja sen jälkeen olet kykenevä tekemään päätöksiä sen suhteen miten aiot uskonnollisuuttasi toteuttaa jatkossa.
En ole, mutta olen itse tuskaillut tämän kanssa teini-ikäisestä lähtien ja se ongelma paheni, kun oikeasti sain olla viimeinkin lähellä yhtä ihmistä, jota kohtaan tunnen vetoa. Tajusin, että olen kuvottava, kun tunnen sillä tavoin samaa sukupuolta edustavaa henkilöä kohtaan. Haluan parantua tästä.
Olin "lääkinnyt" ongelmaani muilla tavoin tähän mennessä (sekin oli ollut rampauttavaa lähinnä sosiaalisesti), mutta yritin auttaa itseäni uskolla ja rukoilulla sekä fyysisellä rankaisemisella (mitä en ollut aiemmin liittänyt tähän). Nyt tilanne näyttäisi menevän vieläkin pahempaan suuntaan; huomaan sen itsekin.
Mä siis olen alkanut satuttaa itseäni, jos ajattelen sopimattomia. Ja yritän parantua tällaisesta. Mutta nukun huonosti, sillä näen painajaisia ja ne ajatukset pyörivät päässäni liikaa lähes pakkomielteenomaisesti. En halua elää siihen tapaan kuin samasta sukupuolesta pitävät elävät, vaikka olisinkin sellainen. En ikinä hyväksyisi sellaista itselleni. Hyväksyn sen toki aivan täysin muille, mutta en halua vain itselleni sellaista.