Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naimisiin ilman sormusta
07.10.2017 |
Hei,
Tuli tuosta toisesta hääketjusta mieleen. Tunnetteko ketään paria, jotka ovat naimisissa, mutta eivät käytä sormuksia?
Mua yleisesti ottaen on aina inhottanut kaikki, mikä kierretään ympäri, eli siis sormukset, rannekorut, kellot... kaulakoru menee, jos naru on löysä. Mulle tulee niistä jotenkin ahdistava olo. Olemme mieheni kanssa asuneet yhdessä kolme vuotta, ja keskustelimme joskus avioliitosta, mutta emme vielä ole halunneet kiirehtiä asian vuoksi. Jo silloin kerroin hänelle, että minä en tarvitse sormusta. Oli ymmärtäväinen asiasta, ja sanoi, että hänellekään se sopii.
No, tästä kun kerroin tutuilleni, sain hirveätä valittamista, miten ei voi olla avioliitossa ilman sormuksia ja sormuksen täytyy olla upea yms.
Tunnetteko te ketään, tai tiedättekö muita kokemuksia asiasta?
Kommentit (36)
Täällä ollaan. Meiltä löytyy pelkät kihlasormukset ja niitäkään minä en käytä koskaan, juurikin sen ahdistavan tunteen kanssa, kun ei ole tottunut käyttämään koruja. En välitä muiden mielipiteistä, koska meidän suhde, meidän tyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos menisin naimisiin, en haluaisi sormusta. Naimisiinmeno olisi maallinen, joten sen ei tarvitsisi pitää sisällään totuttuja rituaaleja.
Minusta yhdessä hankittu koti on esimerkiksi suurempi sitoumuksen merkki kuin sormus sormessa.
Hep! Naimisissa 6 vuotta eikä meillä kummallakaan ole sormusta. Anopin ja lukuisten muiden ihmisten mielestä se on ihan käsittämätöntä. Kun vielä pidettiin molemmat omat nimemme, kuulemme jatkuvasti anopilta (ja satunnaisesti muiltakin), että mistä ihmiset tietää että ollaan naimisissa. Vastaan joka kerta, että itse tiedetään, ei sillä ole väliä kenellekään muulle. Mutta kun pitää kuulemma olla sormukset ja sama sukunimi että ihmiset tietää...
Meillä ei ole kummallakaan sormusta, ei edes harkittu niiden hankkimista. Vanhemmillani on sormukset, mutta he eivät ole käyttäneet niitä enää vuosikausiin.
Naimisissa 35 vuotta ei sormuksia ,ei ole koskaan ollutkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikilla esim.ei varaa.niin.vihkimisen voisi suorittaa ilman kirjakin.pääasia että saavat toisensa
Me mentiin naimisiin vähän yli 30 vuotta sitten ja kun opiskelijoita oltiin, ostettiin onneksi varsin edulliset kihlasormukset ja vihkisormus. En kauaa tykännyt niitä pitää, ja suoraan sanoen hävitinkin jo kihlasormukseni aika pian. Minusta oli ällöä, kun pesi kädet ja kosteutta aina jäi väkisin sinne sormusten alle muhimaan. Örks.
Kun minä lakkasin sormuksia pitämästä, niin aika pian lakkasi mieskin.
Sormukset ovat vihkimisessä vain symboli. Kelpaa vaikka tuohisormus tai heinäsormus. Naimisissa voi todellakin olla ilman niitäkin. Ja tosiaan me on oltu jo yli 30 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä teit numeron sormuksettomuudesta tuttavillesi?
Ihan hyvin voi olla naimisissa ilman sormusta. Eipä se sormus yleensä se naimisiin menon pääpointti ole, ainakaan toivottavasti. Jotenkin ihmiset on vaan tottuneet ajattelemaan, että sormus "kuuluu" naimisiin menoon. Ja jos ei ole sormusta sormessa, niin monet kai olettavat, että kyseinen henkilö ei ole kihloissa tai naimisissa. Myönnän kyllä itsekin tekeväni päätelmiä sen perusteella, että onko ihmisellä sormusta vasemmassa nimettömässä vai eikö ole. Mutta eipä se minua varsinaisesti haittaa, vaikka joku olisikin naimisissa ilman sormusta. En kuitenkaan itse tiedä ketään, jotka olisivat menneet naimisiin ilman sormusta. Tosin äitini ei pidä enää sormusta sormessa, mutta se nyt vain johtuu siitä, että sormus juuttui aikoinaan sormeen ja sormus piti siksi halkaista kahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menin aikoinaan maistraatissa naimisiin miehen kanssa ilman sormuksia. Ei olla ikinä asuttu yhdessä ja nähdäänkin vain harvoin.
Ja hyvin sujuu. Suhteesta puuttuu täysin omistamisen halu. Täysin samanveroinen suhde. Käydään syömässä ruokapaikoissa, jutellaan henkeviä ja ollaan kiinnostuneita toisen kertomista asioista. Mies on hyvin sivistynyt.
Alkuvuosina toki ikävä oli aika kova mutta aikaa myöden siihen tottui. Olen uskovainen.
Raamatussa ei mainita mitään vihkisormuksista. Eli näin katsottuna se ei ole tarpeellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meilläkään ole mieheni kanssa sormuksia. Ei ole meitä haitannut..
kummallakaan meistä ei ole koskaan ollut sormuksia, naimisissa jo vuosikymmeniä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tietysti hankkia sen sormuksen, jonka pappi sitten siunaa ja se laitetaan siinä sormeen ( nykyään kummallekin, ennen vain morsiamelle).
Sen jälkeenhän sitä ei ole pakko pitää.
Mutta jos ei halua sitä edes hankkia, niin kannattaa sitten papille ennen vihkimistä sanoa, ettei ole sormuksia, niin ei ota sitä sormusjuttua sitten vihkikaavaan.
Siviilivihkimisestä en tiedä miten siellä menetellään, mutta tuskinpa sielläkään sitä sormusta edellytetään olevan.
Minulla ei ole vihkisormusta. Menimme kihloihin ja naimisiin samalla sormuksella. Tätä yhtä voin pitää, mutta en tykkäisi pitää kahta sormusta.
Sormus ei ole minulle mitenkään tärkeä, voisin olla pitämättäkin, mutta toistaiseksi nyt meillä kummallakin on se yksi sormus.
maistraatissa naimisiin ja ilman sormuksia, koska emme kumpikaan työmme eikä harrastusten takia niitä voi käyttää. Miksi pitäisi piironkilootaan niitä hankkia. Naimisissa olemme olleet v. 1986 alkaen ja sitä ennen n.7 v yhdessä asuen.
Alue: Aihe vapaa
Ne saa säilyttää jotka haluaa säilyttää. Se ei ole keneltäkään pois jos toiset ei halua niitä perinteitä. Ei koskaan tapahdu edistystä, jos aina tehdään vain niin kuin on ennenkin tehty.