Lapsi kiroili naapurissa ja perheen isä oli pelotellut että jumala pudottaa kuuman kiven taivaasta niskaan
Nyt 5v on nähnyt kaksi yötä painajaisia ja ulkona vilkuilee pelokkaana taivaalle. Kiroilu ei ole ok, mutta ei ole tuollainen sairas pienen lapsen pelottelukaan. Olisi voinut komentaa asiallisesti "Hyi, tuo on rumaa ja meillä ei kiroilla, pyydä anteeksi" Olen sanonut että naapurin setä puhui ihan höpöhöpö juttuja ja se on satua mutta pelko on yhä päällä.
Kommentit (9)
Niinjoo ihan varmasti. Taitaa sun lapses keksinyt koko jutun itse
Kasvata kersas kunnolla. Typerä olet sinä.
Oikein! Mikään ei ole niin ällöä kuin pikkulapsi kiroilemassa. Kyllä siitä saa sanoa, ja jos oman katon alla vieras lapsi kiroaa niin kyllä saa sanoa vähän kovemminkin sanoin että talon tavat menee perille.
Varmaan oletaa että teillä saa lapset kiroilla kuin merimiehet joten pitää vähän kovemmin käskyttää jottei jatka kiroilua tuossa talossa.
Opeta se lapsesi tavoille!
Pikkasen vanha virsi. Kuumista (myllyn)kivistä ei enää tänä päivänä puhuta. Keksi parempi, ei jaksa edes hymähtää.
T:vl
Naapuri kasvattaa lapsestasi kunnollisen aikuisen.
Olisipa meilläkin tuommoisia naapureita.
No olisko kotona kotikasvatuksessa korjattavaa, jos sinun lapsi kiroilee naapurissa? Naapurilla on omassa kodissaan selkeät säännöt ja sinun lapsesi ei niitä noudattanut. Kyse ei ole ihan mistään imeväisestä, koska ilmeisesti on ollut kylässä naapurissa ns. yksin ja osaa sinulle nuo asiat noin hyvin kertoa, joten päättelen, että siis kyse vähän isommasta lapsesta, ja siitäpä johtopäätös, että lapsi on sen verran jo kehittynyt, että pitäisi osata kuunnella ja ymmärtää neuvoja. Käypä keskustelu lapsesi kanssa kiroamisesta, äläkä heti kiinnitä huomiota naapuriin. Koitat nyt vaan vältellä sitä ongelman syytä; ei ongelma ole nyt se jumalalla pelotteleva naapuri vaan teidän kotikasvatus. Lapsikaan ei tässä ole se syyllinen tai ongelma vaan te vanhemmat. Pää pois perseestä ja se kotikasvatus kuntoon. Kannattaa samalla pohtia onko muitakina asioita, jotka on jääneet lapselle opettamatta, kuin ne käytöstavat.
Mielenkiintoista näissä jutuissa on se, että vieraan (esim. tutun naapurin) sanomana asia on mennyt lapsen ihon alle, hän uskoo kuulemaansa. Mikäli itse olisit yrittänyt ns. kasvattaa lastasi, oman näkemyksesi mukaan, niin lapsi ei olisi ilmeisesti ottanut "opikseen".
Lapselle ei tietenkään pitäisi valehdella, mutta varsinkin vanhemmalle väelle se on opittua omasta lapsuudesta. Muistan itse jonkun pelottelun seurauksena ihmetelleeni miten se taivaanpappa (anteeksi, että kirjotan yhdyssanana) voi muka nähdä katon läpi, mitä kotona tapahtuu 🤐
En ole ns. uskovaisesta/uskonlahko perheestä kotoisin, ihan perus evk.lut. jossa opetettiin mm. iltarukous, mutta mitään ahdistavaa palvontaa ei onneksi ollut.
Tapaus kertoo kaiken ap:n curling-vanhemmuudesta.
Sen sijana että keskittyisit tapakasvatukseen ja kertoisit lapsellesi että kiroilu on rumaa, muista pyytää anteeksi ensi kerralal kun käyt äläkä enää kiroile, on tositosi rumaa kiroilla vieraisilla.. sen sijaan keskityt tekemään lapselle tyhjäksi naapurin perheenisän moitteet ja annat lapsen ymmärtää että lapsi teki oikein ja perheenisä väärin. Vaikka koko tapaus lähti siitä liikkeelle, että sinun lapsesi käyttäytyi rumasti vierasilla.
Oppiipa oleen kiroilematta.