Onko mielestänne asiallista huomauttaa kielioppi- ja yhdyssanavirheistä vai onko tärkeintä, että asia tulee ymmärretyksi?

On asiallista.

Eihän tämä mikään Nobelistien palsta ole. Kunhan asiasta selvän saa, se riittäköön. Kukin taitojensa mukaan.

Riippuu missä yhteydessä virhe on. Asiateksteissä, työjutuissa ym. kirjoitusvirheitä ei pidä sietää mutta mielestäni jatkuva pienistäkin virheistä huomauttelu rennossa arkiviestittelyssä on aika inhottavaa. Yhdelle ystävälleni ainoastaan soitan nykyään, koska hänen kanssaan ei voi käyttää WA-viestejä. Se pilkunnussinta joka toisessa viestissä on raivostuttavaa.

Aika pienet täytyy olla murheet, jos ärsyyntyy kirjoitusvirheistä. Viralliset asiakirjat jne. ovat tietysti asia erikseen, mutta esim. blogeissa ja keskustelupalstoilla on tärkeintä, että asia tulee ymmärretyksi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä mikään Nobelistien palsta ole. Kunhan asiasta selvän saa, se riittäköön. Kukin taitojensa mukaan.

Tämä ärsyttää huomattavasti kirjoitusvirheitä enemmän, eli typerät mukanokkelat itsekeksityt sanonnat.

Miksi ihmeessä pitäisi olettaa että nobelistit olisivat täydellisiä oikeinkirjoitustaidoiltaan?

Saa Nobel rauhantyöstä= sinun on oltava täydellinen kirjoittaja?

On asiallista koska kielioppia opetetaan  ja treenataan peruskoulussakin se 9  vuotta.

Riippuu tilanteesta. Jos joku pyytää sinulta mielipidettä tekstistään, silloin yleensä kannattaisi huomauttaa virheistä. Jos taas kyse ei ole siitä, että sinun pitäisi antaa palautetta tekstistä, niin silloin ei useimmiten ole asiallista huomauttaa virheistä. Todennäköisesti paljon virheitä tekevä kirjoittaja tietää jo, että hänen tekstinsä ei todellakaan ole kieliopillisesti oikein.

Minä en voi sille mitään, että minulle syntyy huolimatonta tekstiä suoltavista, alkeellisia yhdyssana- ym. virheitä tekevistä ihmisistä typerä kuva. Fiksu ihminen osaa kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika pienet täytyy olla murheet, jos ärsyyntyy kirjoitusvirheistä. Viralliset asiakirjat jne. ovat tietysti asia erikseen, mutta esim. blogeissa ja keskustelupalstoilla on tärkeintä, että asia tulee ymmärretyksi.

Lopetin yhden blogin lukemisen juuri siksi, että oli kielivirheiden takia työlästä ymmärtää asiaa, vaikka oli sinänsä kiinnostava blogi. Mielestäni blogi vertautuu enemmän lehtiin kuin keskustelupalstoihin. Jos haluaa blogilleen lukijoita, on syytä kirjoittaa hyvin.

Sivistymätön juntti voi olla mukava ja hyväsydäminen ihminen.

Toimittajien oikeinkirjoitus kyllä takeltelee pahasti nykypäivänä. Jopa tälläinen ei kielinero sen huomaa.

Minussa on masokistin vikaa. Luen paikallista ilmaisjakelulehteä, vaikka siinä on sekä artikkelit että mainokset kirjoitettu niin päin persettä, että silmistä vuotaa verta. Välillä huudahtelen, että ei perkele, ei helvetti, tuosta firmasta ei kyllä ikinä osteta mitään, tuolle bussimatkalle ei kyllä ikinä lähdetä... Mies sitten aina toteaa, että jaaha, sitä luetaan taas lehteä.

Onneksi (maksullisessa) maakuntalehdessä on taso vähän parempi.

Vierailija kirjoitti:

Toimittajien oikeinkirjoitus kyllä takeltelee pahasti nykypäivänä. Jopa tälläinen ei kielinero sen huomaa.

Minä en ole enää pitkään aikaan pystynyt lukemaan Iltalehteä tuon takia.

Tällä palstalla olen jatkuvasti törmännyt kommentteihin, joissa korjataan aloittajan tekemä kirjoitusvirhe. Itse asiaa ei kommentoida. 

Kyllä siinä huomauttelussa pitää aika korkea kynnys olla. Jos vastauksesta saa vaikutelman että lukija keskittyi lähinnä ihan muihin asioihin kuin varsinaiseen aiheeseen, se ei anna vain junttimaisen vaan peräti ääliömäisen vaikutelman.

Kyllähän minulle siinä vaiheessa tulee ihmisestä vähän hölmö kuva, kun on ensin väitelty jo jonkun aikaa, ja toiselta alkaa argumentit loppua, niin viimeisillä voimilla sitten keksitään joku kieliasuun liittyvä nillityksen aihe, kun se itse asia on liian haastava käsiteltävä.

Normaaleilla ihmisillä aivot korjaavat kirjoitusvirheet tahtomattakin pois, eikä sellainen henkilö joka on kiinnostunut lukemaan ja ymmärtämään lukemaansa tekstiä, ei jaksa knullia sitä pilkkua.

Nettikeskustelussa yms. tärkeintä on mielestäni se, että asia tulee selväksi. Mutta jos kirjoitusvirheitä on, ei lukija välttämättä ymmärrä, mitä kirjoittaja tarkoittaa. Pelkkä yksi pilkku väärässä paikassa voi muuttaa koko virkkeen merkityksen.

Tämä on kiinnostava ketju, kun sen rinnastaa tuohon toiseen "Peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa" -ketjuun. Sillä ei siis teidän mielestänne sittenkään ole väliä, osaako kirjoittaa ja lukea?

kyllä on asiallista huomauttaa kieli oppi virheistä jos teksti on tämän laista

Oliko edellisessä ääliömäinen lukija vaiko kirjoittaja?