Uusperheen joululahjat
Kysytäänpäs nyt tälläistäkin kun tänään sain tiukan puhelun miniältä. Pojan vaimolla ensimmäisestä liitosta 2 lasta 12 ja 10 v ja poikani kanssa lapset 7 ja 3v Niin ostatteko mummut ja vaarit kaikille samanarvoset lahjat vai niille omille paremmat. Olen ostanut omille lapsenlapsille noin 100€ arvoset joulu ja synttärilahjat ja miniän lapsille noin 20€ arvoset lahjat. Tänään sain tosiaan puhelun jossa miniä sanoi että kaikille on oltava saman arvoset lahjat tai ei oteta lahjoja ollenkaan vastaan. Lapset saavat myös isän puolen isovanhemmilta lahjat. Kuinka teillä toimitaan?
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kuinka itseäni harmitti tosi paljon, kun uudella äitipuolella oli iso suku ja olivat läheisiä. Saivat kasapäin lahjoja ja itse muutaman. Tajusin kyllä ettei heidän kuulu ostaa mulle mitään, mutta jäi tosi ulkopuolinen fiilis. Lapsena ja nuorena kaikki tuntu niin isolta
Meillä on naapurissa uusperhe jossa äidillä on poika jonka isä ei ole missään yhteydessä, ja yksi yhteinen lapsi. Säälittää kovasti vanhempi poika jota miehen vanhemmat hylkivät kun tulevat käymään. Isompi saattaa kutsua heitä papaksi ja mummoksi niinkuin pienemmälle heitä kutsutaan, mutta nämä toteavat halveksien nauraen että ei olla sinun pappa ja mummo. Lapsi kuitenkin haluaisi vain samaa huomiota kuin sisaruksensa mikä on täysin luonnollista. Todella julmaa ja ilkeää.
Kyllä minusta aikuisten ihmisten pitäisi pystyä kohtelemaan lapsia tasapuolisesti, syyttömiä he kuitenkin ovat tilanteeseen.
On kyllä jotenkin käsittämätöntä, miten joku voi olla jostain mummotittelistään noin tarkka... :( Mulla ei ole itsellä lapsia mutta mun miehellä on ja kyllä kaikille aikoinaan kun miehen kanssa yhteen menin oli itsestäänselvyys että tämäkin lapsi kutsuu mun isääni nimi-papaksi niin kuin kutsuvat muutkin suvun lapset. Mun sisarusten lapset on miehen lapsen "serkkusia" ym. Äitinsä uuden kumppanin suvun kanssa myös samaan tyyliin. Perhe kun voi muodostua muutenkin kuin biologisten perusteiden kautta.... Ja varsinkin jouluisin jolloin kokoonnutaan yhteen, ei todellakaan eritellä kuka on kenenkin lapsi. Tosin meillä se lahjominen on vain osa joulua, eikä koskaan olla harrastettu mitään hirmukalliita lahjoja.
Tää ketju on saanut mutta kyllä hiton surulliseksi. Niin hirveästi turhaa valtapeliä aikuisten kesken lasten kustannuksella... :(
Pakko kommentoida, että tässä on yksi mistä lapset helposti kärsivät eroperheissä eli ei ne erot ole lapsen parasta kovinkaan usein.
Ja tiedän jo etukäteen saavani paskamyrskyn
Hyi hitto, mä en pysty lukemaan näitä juttuja.
Ihmellistä miten lapsia pitää kiusata.
Avoliitossa miehen lapsi olisi halunnut muuttaa kokonaan meille, koska äidilläkin oli avoliitto jossa lapsi ei viihtynyt, sanoi että asuu täysin tuntemattomien ihmisten keskellä. Vanhemmat istui keittiössä tai trendiravintolassa, lapset huoneissaan, useampikin, kalliisti ja tyylikkäästi ydinkeskustassa. Me käytiin lasten kanssa lastenmestoissa joka viikonloppu, ihan uimahallista korkkariin ja leffaan.
Sillä ei niinkään ole väliä, miten kalliin lahjan ostaa, vaan se, että kaikki ovat mukana ja ketään ei sorsita. Oksettaa ajatus että jollekin tuotetaan paha mieli siksi, ettei ole verisukua. Samaa mieltä vegeilystä myös, lapsi saa valita ruokavalionsa.
i think so that moviesonline.ac
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tulee mieleen oma äiti, joka veti herneet nenään kihlatulleni, kun tämä puhui vanhemmistani anoppina ja appiukkona. Sekin oli tilanne, jossa kihlattu puhui puhelimessa kaverilleen ja kertoi olevansa anopin ja appiukon mökillä. Niin ei vaan kuulemma voi tehdä, kun ei olla vielä naimisissa. Okei..
No, tämä ei ole ainoa syy, mutta nykyisin emme mökillään tai missään muuallakaan heidän kanssaan käy. Tietynlaiset periaatteen ihmiset ovat todella raskasta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Tytärpuolellani on tytärpuoli. Hui, jopa hänet pystyn jouluisin huomioimaan muiden lastenlasten ohella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Koska katson että sen mummo tittelin mukana tulee myös niitä velvollisuuksia. Ja jos nämä lapset olettavat että olen myös heille mummo->siksi kutsuvat minua mummoksi niin olettavat myös sen että kohtelen heitä tasavertaisena lapsenlapsieni kanssa mitä.he eivät ole. Toisekseen miksi minun pitäisi tässä asiassa ottaa heidät huomioon tähän tyyliin kun ei näiden lisälapsienkaan isovanhemmat ole minun lapsenlapsilleni mummoja ja ukkeja? Eikö tämänkin pitäisi mennä silloin tasapuolisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Ja jatkan vielä, että kovin pienillä lapsilla ei ole edes kykyä vielä erotella sanallisesti mummoa esimerkiksi samanikäisestä naapurista. Kaikki tietyn ikäiset naiset ovat mummoja (tai mitä ikinä termiä lapsen kuullen on käytetty), kaikki tietyn ikäiset naiset äitejä jne. Se kyky sanoittaa eri aikuiset eri termein kehittyy vasta sanavaraston karttuessa ja on yksilöllistä missä vaiheessa se tapahtuu. Tyypillisesti 2-4 vuoden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Koska katson että sen mummo tittelin mukana tulee myös niitä velvollisuuksia. Ja jos nämä lapset olettavat että olen myös heille mummo->siksi kutsuvat minua mummoksi niin olettavat myös sen että kohtelen heitä tasavertaisena lapsenlapsieni kanssa mitä.he eivät ole. Toisekseen miksi minun pitäisi tässä asiassa ottaa heidät huomioon tähän tyyliin kun ei näiden lisälapsienkaan isovanhemmat ole minun lapsenlapsilleni mummoja ja ukkeja? Eikö tämänkin pitäisi mennä silloin tasapuolisesti?
Mutta jospa vain päästät irti oletuksestasi jostain muka-velvollisuuksista. Anna lasten kutsua itseäsi niinkuin on luontevaa, älä korjaa, kohtele johdonmukaisen fiksusti tavallasi. Jos he kutsuvat sinua nyt "Ritvaksi", hyvä niin, mutta jos joku lipsauttaa "mummo", älä nyt ala siitä draamaa vääntää. Sehän on vain osoitus, hei, olet kiva aikuinen. Vai onko se jotenkin kamalaa olla uusperheen lapsen silmissä miellyttävä?
Se mitä toiset isovanhemmat tekevät tai eivät tee, ei taas ole sinun käsissäsi. Vain oma käytöksesi on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Koska katson että sen mummo tittelin mukana tulee myös niitä velvollisuuksia. Ja jos nämä lapset olettavat että olen myös heille mummo->siksi kutsuvat minua mummoksi niin olettavat myös sen että kohtelen heitä tasavertaisena lapsenlapsieni kanssa mitä.he eivät ole. Toisekseen miksi minun pitäisi tässä asiassa ottaa heidät huomioon tähän tyyliin kun ei näiden lisälapsienkaan isovanhemmat ole minun lapsenlapsilleni mummoja ja ukkeja? Eikö tämänkin pitäisi mennä silloin tasapuolisesti?
Mutta jospa vain päästät irti oletuksestasi jostain muka-velvollisuuksista. Anna lasten kutsua itseäsi niinkuin on luontevaa, älä korjaa, kohtele johdonmukaisen fiksusti tavallasi. Jos he kutsuvat sinua nyt "Ritvaksi", hyvä niin, mutta jos joku lipsauttaa "mummo", älä nyt ala siitä draamaa vääntää. Sehän on vain osoitus, hei, olet kiva aikuinen. Vai onko se jotenkin kamalaa olla uusperheen lapsen silmissä miellyttävä?
Se mitä toiset isovanhemmat tekevät tai eivät tee, ei taas ole sinun käsissäsi. Vain oma käytöksesi on.
Johdonmukaista on juuri se että lapset kasvatetaan siihen että ymmärtävät kuka on kenenkin mummo eikä anneta alkaa sekoittamaan pakkaa. Ei ole tarvinut koskaan mitään draamaa tästä vääntää. Ja jos joku nyt vahingossa lipsauttaa mummo niin ei siinä mitään. Kyllähän varmaan suurin osa on joskus esim opettajaansa vahingossa äidiksi kutsunut jne. Mutta en silti ala olemaan aina mummi heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Ja jatkan vielä, että kovin pienillä lapsilla ei ole edes kykyä vielä erotella sanallisesti mummoa esimerkiksi samanikäisestä naapurista. Kaikki tietyn ikäiset naiset ovat mummoja (tai mitä ikinä termiä lapsen kuullen on käytetty), kaikki tietyn ikäiset naiset äitejä jne. Se kyky sanoittaa eri aikuiset eri termein kehittyy vasta sanavaraston karttuessa ja on yksilöllistä missä vaiheessa se tapahtuu. Tyypillisesti 2-4 vuoden välillä.
Ohiksena mutta tämä on ihan totta. Muistan sen "kiusallisen", tai paremminkin ehkä huvittavan vaiheen, kun kaikki meillä käyvät miehet aiheuttivat riemunkiljuntaa Isi, isi, isi. Veljeni oli isi, naapuri oli isi, putkimies oli isi. Hupsista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset mummot ja vaarit, joiden mielestä heidän ei tule kunnioittaa poikansa/tyttärensä uusperhettä ovat kyllä jotenkin kovin alhaista saastaa. Mitä se teitä nyppii, jos lapsi kiintyy ja kutsuu mummoksi myös? Tai miten voi olla niin vaikeaa jouluna luoda hyvää joulumieltä koko perheelle? Mikä ihmeen pimeä kateus teitä riivaa? Onko se niille omille kullannupuillekaan hyvä, että isovanhemmat tunkevat keinotekoista kiilaa uusperheen harmoniaan (joka on muutenkin jo itsessään haastavampaa).
Ihan sama kuin halveksin äiti/isäpuolia, jotka eivät edes yritä avata sydäntään kumppanin lapsille, samaan kastiin nämä tittelitietoiset mummot/vaarit. Hyi.
Jos antaisin lapsieni kumppanien lapsien mummotella itseäni he odottaisivat saavansa kaikki samat kun omat lapsenlapseni. Eikä minulla ole varaa, aikaa tai jaksamista huomioida 13 lasta usean kerran vuodessa. Enkä myöskään ala tinkimään omien 6 lapsenlapsen huomioimisesta jotka on olleet minun elämässäni syntymästä asti.
Tuo on sinun kieroutunut oletuksesi. Ei se, että elämässä on enemmän lämpöä ja kiintymystä ole keltään pois. Positiivinen ruokkii positiivista.
Niin eli mun pitäisi antaa sama huomio ja rakkaus näille lisälapsille ja antaa mummotella ja tottua siihen että olen heillekin isoäiti ja sitten lahjoa vain ne omat biolapsenlapset ja viettää heidän kanssaa aikaa? Miltä luulet että silloin näistä lisämaksusta tuntuisi? En ole ajasta ja rahasta tehty ja tarvin molempia myös itselleni joten huomioin vain niitä omia. Näillä lisälapsilla on omat isovanhemmat.
Äh, ei tarvitse olla ylidramaattinen. Se, että tyttäresi tai poikasi kumppanin lapsi kutsuu mummoksi, kun ovat vaikka perheensä käymässä, ei varmasti tarkoita sitä, että sinun olisi pakko pyhää aikaasi heille uhrata. Mutta jos he perheenä teillä käyvät tai sinä heillä, en näe mitään syytä, miksi olisi pakko korostaa, että "Teille en ole mummo". Yleinen tilannetaju, kohteliaisuus ja lapsille ystävällisyys ovat perustaitoja, jotka mummoikäisen pitäisi jo ymmärtää (toisen kuin pienen lapsen).
Mieheni poika kutsui minua pienempänä äidiksi. Joskus myöhemmin alkoi kutsua etunimelläni. Nykyään hänen 2- ja 4-vuotiaat lapsensa kutsuvat minua mummiksi. Voi kamalaa, mitä se on minulta pois? Suhteen voi luoda juuri niin tiiviiksi ja lämpimäksi sitten kuin itse jaksaa.
Heillä ei ole ollut mitään tarvetta kutsua minua mummoksi. Osaavat kutsua ihan etunimellä kun lapset on kasvatettu ymmärtämään uusperheen kuvioita ja sen että kaikilla on eri vanhemmat ja isovanhemmat ja vaikka toinen saisi enemmän sen takia niin turha kitistä kun elämä ei aina ole reilua. Minulla ei myöskään ole mitään tarvetta tokaista etten ole teille mummo tästä syystä mutta olisin kyllä käskenyt kutsua minua etunimellä jos olisi. Nätisti kylläkin.
En ymmärrä miksi koko sivun pitäisi leikkiä sen uusperheen piiri pieni pyörii leikkiä. He itse ovat valinneet tämän perhemuodon ihan keskenään. Minulta ei mielipidettä kysytty joten ei minun tarvitse siihen lähteä mukaan.
Olen kyllä ystävällinen näille lisälapsille aina ja tuon herkkuja kaikille ja juttelen myös heille jos paikalla ovat kun vieraillaan puolin ja toisin. Silti en heille ole mikään mummohahmo. Eikä tästä meillä ole mitään ongelmaa.
No ei tuossa ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että olisit valmis pelkän periaatteen vuoksi ojentamaan lasten kutsumisia. Sano nyt vielä, miksi se olisi sinulta pois, jos lapsi sanoisi mummoksi? Ei se tarkoita, että se olisi oikeilta lapsenlapsiltasi jotenkin pois, tai että sinun pitäisi yhtäkkiä tämä tenava viedä huvipuistoon, jos et halua. Se on vaan tapa osoittaa, että pidän sinua läheisenä ja kivana.
Koska katson että sen mummo tittelin mukana tulee myös niitä velvollisuuksia. Ja jos nämä lapset olettavat että olen myös heille mummo->siksi kutsuvat minua mummoksi niin olettavat myös sen että kohtelen heitä tasavertaisena lapsenlapsieni kanssa mitä.he eivät ole. Toisekseen miksi minun pitäisi tässä asiassa ottaa heidät huomioon tähän tyyliin kun ei näiden lisälapsienkaan isovanhemmat ole minun lapsenlapsilleni mummoja ja ukkeja? Eikö tämänkin pitäisi mennä silloin tasapuolisesti?
Mutta jospa vain päästät irti oletuksestasi jostain muka-velvollisuuksista. Anna lasten kutsua itseäsi niinkuin on luontevaa, älä korjaa, kohtele johdonmukaisen fiksusti tavallasi. Jos he kutsuvat sinua nyt "Ritvaksi", hyvä niin, mutta jos joku lipsauttaa "mummo", älä nyt ala siitä draamaa vääntää. Sehän on vain osoitus, hei, olet kiva aikuinen. Vai onko se jotenkin kamalaa olla uusperheen lapsen silmissä miellyttävä?
Se mitä toiset isovanhemmat tekevät tai eivät tee, ei taas ole sinun käsissäsi. Vain oma käytöksesi on.
Johdonmukaista on juuri se että lapset kasvatetaan siihen että ymmärtävät kuka on kenenkin mummo eikä anneta alkaa sekoittamaan pakkaa. Ei ole tarvinut koskaan mitään draamaa tästä vääntää. Ja jos joku nyt vahingossa lipsauttaa mummo niin ei siinä mitään. Kyllähän varmaan suurin osa on joskus esim opettajaansa vahingossa äidiksi kutsunut jne. Mutta en silti ala olemaan aina mummi heille.
Jokainen pysykööt lokerossaan. Kiintymystä, rakkautta ja lämpöä onkin tässä maailmassa ihan liikaa. Selvä.
Ei tuossa ole mitään väärää. Itse en halua että lapset joille en ole mummo kutsuu minua mummokseen. En ole syypää näiden lasten tilanteeseen ja siksi on vanhempien tehtävä opettaa lapsille kuka on kukin ja kenelle.