Lue keskustelun säännöt.
Miksi olemme siskoni kanssa niin eriarvoisia vanhempiemme silmissä?
02.10.2017 |
25-vuotias pikkusiskoni on ollut aina vanhempien ykköslapsi, meillä oli ihan eri kasvatus, multa vaadittiin itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta ja siskolle tuotiin kaikki nenän eteen. Ikäeroa meillä on 4 vuotta.
Esimerkkejä:
- Mulle vaihtarivuosi oli vanhempien mielestä ehdottomuus, pakko oli mennä laajentamaan maailmankuvaa ja oppimaan kieltä. Siskoa porukat ei halunneet päästää, joten siskolle annettiin vaihtoehto; vaihtarivuosi tai vuoden arvo rahana käteen + vanhempien kustantama ulkomaanmatka, arvatkaa kumman valitsi.
- Mun on 14-vuotiaasta lähtien ollut pakko tehdä kesätöitä oman rahani eteen, lukion ohella oli pakko käydä myös töissä jotta ansaitsisin omaa rahaa. Pikkusiskon ei annettu mennä töihin, vaikka olisi halunnut, ettei koulu kärsisi.
- Mut patistettiin muuttamaan pois kotoa heti, kun täytin 18. Sisko asuu kotona vieläkin. On asunut max pari kuukautta yksin ja sen jälkeen poikaystävän kanssa, mutta muutti pari vuotta sitten takaisin kotiin, kun homma ei kaatunut. Itse jouduin muuttamaan opiskeluiden jälkeen siksi aikaa kotiin, että löysin uuden kämpän, ja äiti muistutti varmaan joka päivä asunnon hankkimisesta.
- Mä ostin ekan autoni käytettynä ja enimmäkseen omalla rahalla. Sisko sai uuden auton täytettyään 18, ja toisen ajettuaan ensimmäisen lunariin.
- Mä asun omistusoikeusasunnossa, josta isä maksoi puolet. Siskolle ollaan nyt ostamassa omaa asuntoa.
Kyse ei ole siitä, että sisko vaatisi enemmän, hän ei oikeastaan ikinä pyydä mitään. Itse en saa pyytäessäkään, vaan aina kun tarvitsen jotain, porukat kyseenalaistaa asian. Mä saan aina olla todistamassa itseäni, ja odotukset mun kohdalla on taivaissa, siskolta ei odoteta yhtään mitään.
Muiden perheissä vastaavaa?
Kommentit (10)
Minusta sinun tilanteesi on siskoasi parempi, sillä olet itsenäistynyt ja pärjäät omillasi. Siskosi on riippuvainen vanhemmistasi ja vielä pitkään aikaan itsenäistyäkään, kun ei opi ottamaan vastuuta omasta elämästään. Vanhempasi ovat tehneet karhunpalveluksen siskollesi. Ei sitä kannata kadehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Oletko kysnyt, miksi?
Monesti, etenkin lapsena. Omien sanojensa mukaan vanhemmat vaativat multa enemmän, koska olen meistä vanhempi, ja ovat huolissaan siskosta.
hyi yök.
Olen onnekas että omat vanhemmat rakastavat kaikkia yhtä paljon.. kaikki saa saman verran ja jos joku tarvitsee enemmän nii saa aina tukea.
Olen surullinen puolestasi.
Teepä lista ja esitä vanhemmille ja kysy.
Mulla on vähän sama tilanne pikkuveljen kanssa. Aina häntä on paapottu ja kaikki maksettu eikä oikeastaan mitään vaadittu. Multa taas vaadittiin heti, kun täytin 15v., että haen kesätöitä ja maksan omia harrastuksia. Aina olen joutunut siivoamaan koko kämpän ja laittamaan ruokaa, jos vanhemmat eivät jostain syystä ehtineet. Veli ei edes omaa huonetta siivonnut.
Ehkä hyvä näin, sillä mielestäni olen pärjännyt elämässä paremmin. Ymmärrän rahan käyttöä, olen opiskellut, osaan laittaa ruokaa ja osaan elää itsenäisesti. Veli ei vielä yli 20-vuotiaanakaan osaa keittää perunoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Oletko kysnyt, miksi?
Monesti, etenkin lapsena. Omien sanojensa mukaan vanhemmat vaativat multa enemmän, koska olen meistä vanhempi, ja ovat huolissaan siskosta.
Eihän tuossa heidän selityksessään ole kyllä mitään järkeä, jos kerran olette samassa iässä saaneet eri kohtelun. Ainoa selitys olisi, jos pikkusiskosi tarvitsisi jostain erityisestä syystä enemmän apua ja tukea.
Ehkä vanhempasi eivät itse tajua, miten epäloogisesti käyttäytyvät. Ottaisin vielä kerran puheeksi, ihan mielenkiinnosta.
Olet kyllä itsekin saanut paljon näköjään, turha valittaa. Ole tyytyväinen, moni ei saa mitään noista asioista mitä luettelit. Taidatte olla molemmat hyvän perheen hemmoteltuja kakaroita. Vielä aikuisenakin mietit mitä kukin on saanut, noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut pantiin kymmenvuotiaana kulkemaan kamalaa koulumatkaa. Kun valitin siitä, minulle sanottiin että minun pitää olla kiitollinen eikä saa olla itsekäs.
Kun sisko 14-vuotiaana alkoi kulkea samaa matkaa, hän sai siihen taksikyydit vanhemmilta.
Minä menin töihin 14-vuotiaana, sisko 22.
Minä olin 16-vuotiaana liikaa lapsuudenkodissani ja muutinkin omilleni. Sisko asui äidin hankkimassa asunnossa äidin naapurissa nelikymppiseksi. Äiti siivosi ja kokkasi hänelle kaiken.
Edelleen äiti tekee hänelle palveluksia ja kokkaa, vaikka sisko asuu työpaikkansa vieressä. Minua kahden lapsen virkaäitiä ei auteta.
Meillä samaa, tosin itse olen tuo rakastetumpi lapsi. Minun kävi sääliksi vanhempaa siskoani jo lapsena ja kun kysyin isältä aikoinaan jne, hän vastasi, että minun äitiäni hän rakasti, minusta hän halusi pitää huolta. Ymmärsin ja ymmärrän vielä jotenkin, mutta olen toisinaan vihainen isälle, jonka esikoinen vaikka seisoi päällään saadakseen isän vilkaisemaan hänen suuntaansa edes kerran :\
Outoa. Oletko kysnyt, miksi?