Pohdittavaksi: jos parisuhteessa ei ole juurikaan parisuhdeaikaa, onko se parisuhde lainkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Tuo kuulostaa minusta enemmän deittailulta kuin parisuhteelta.

Ai jaa? Missä vaiheessa joillekin ihmisille tulee sellainen olo, että nyt tällainen kiva kahdestaan tekeminen saa riittää? Minulle kun tuo on juuri sitä parisuhteen ydinsisältöä.

Ap

No luettelit vähän kapeasti asioita, ei kaikkia kiinnosta television tuijottaminen tai tanssi. Silti yhteistä voi olla vaikka kuinka paljon. Me esim juoksemme yhdessä. Seksi toki periaatteessa on yleensä osa hyvää parisuhdetta, ja eiköhän se enemmistöllä olekin.

Mutta ei ehkä kannata murehtia niin paljoa muiden parisuhteita. Kyllä jokaisessa suhteessa on ne omat yhteiset jutut, vaikka ne eivät olisi samat kuin sinulla.

Et ymmärtänyt, että nuo olivat esimerkkejä kivasta kahdestaan tekemisestä? Mikä tahansa, mikä vahvistaa keskinäistä yhteyttä ja tuottaa yhteisiä elämyksiä varmasti lasketaan.

Mutta kun tätä palstaa lukemalla on selvää, että todella monella naimisissa olevalla e ole näitä ollenkaan. Ollaan vain isän ja äidin rooleissa. Silloin ei minusta mitään parisuhdetta enää edes ole.

Ap

Olet väärässä. Parisuhde on kokoajan. Vaikka olisi lapsia tai työtä tai työttömyyttä.

Minusta läheisintä on ollut kun lapset ovat olleet pieniä, ei se tarkoita että suhdetta ei ole.

Olen äiti ikuisesti, seksin harrastamiseen se ei vaikuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Tuo kuulostaa minusta enemmän deittailulta kuin parisuhteelta.

Ai jaa? Missä vaiheessa joillekin ihmisille tulee sellainen olo, että nyt tällainen kiva kahdestaan tekeminen saa riittää? Minulle kun tuo on juuri sitä parisuhteen ydinsisältöä.

Ap

No luettelit vähän kapeasti asioita, ei kaikkia kiinnosta television tuijottaminen tai tanssi. Silti yhteistä voi olla vaikka kuinka paljon. Me esim juoksemme yhdessä. Seksi toki periaatteessa on yleensä osa hyvää parisuhdetta, ja eiköhän se enemmistöllä olekin.

Mutta ei ehkä kannata murehtia niin paljoa muiden parisuhteita. Kyllä jokaisessa suhteessa on ne omat yhteiset jutut, vaikka ne eivät olisi samat kuin sinulla.

Et ymmärtänyt, että nuo olivat esimerkkejä kivasta kahdestaan tekemisestä? Mikä tahansa, mikä vahvistaa keskinäistä yhteyttä ja tuottaa yhteisiä elämyksiä varmasti lasketaan.

Mutta kun tätä palstaa lukemalla on selvää, että todella monella naimisissa olevalla e ole näitä ollenkaan. Ollaan vain isän ja äidin rooleissa. Silloin ei minusta mitään parisuhdetta enää edes ole.

Ap

En ole kyllä tuota huomannut, vaikka ihan liikaa tätä palstaa luen. Kyllä se parisuhde kestää, vaikka lisänä olisi isän ja äidin rooli. Ja kyllä kai yleensä ihmisillä on sitä mukavaa yhteistä tekemistä, ei vanhemmuus sitä estä mitenkään. Ei meillä ainakaan neljä lasta ole estänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta parisuhdetta on myös se, että luotsataan tätä tiimiä nimeltä perhe, yhdessä eteenpäin ja niin, että kaikilla on hyvä olla.

Minusta tuo ei ole parisuhdetta sinänsä vaan vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta. Parisuhde on ensisijaisesti kahden ihmisen välistä romantiikkaa ja erotiikkaa ja keskinäistä yhteyttä.

Ap

Hauska että otit itse esille sanan kumppanuus. Jos kumppanuus ei ole sinulle parisuhdetta niin mikä on? Kun sitä Netflixiä katson ihan yksin, kävelyllä käyn kaverin kanssa ja ravintolassa siskoni seurana. Ei ne tekemiset ole parisuhteeseen varattuja vaikka toki miehenkin kanssa saatan joskus nöistä jotain tehdä.

Erotiikka ja romantiikka on kyllä kuuluneet meidän parisuhteeseen, välillä vahvemmin ja välillä heikommin, mutta niitäkin voi olla ilman parisuhdetta. Erityisesti näitä oli ennen kuin sanoimme olevamme parisuhteessa.

Sen sijaan tuo kumppanuus on se mikä sitoo näitä kaikkia osa-alueita yhteen ja myös erottaa muut ihmissuhteet parisuhteesta. Me emme jaa kasvatuskumppanuutta (vielä) suhteessamme, mutta elämänkumppanuutta kylläkin. Ja se on se mikä kantaa parisuhdetta eteenpäin vaikka jossain elämäntilanteessa erotiikka puuttuisi, romantiikka olisi kortilla tai ei ehdittäisi viettää sitä "parisuhdeaikaa" tv:n ääressä (mitä en kyllä itse ikinä laskisi parisuhdeajaksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Olen todella tyytyväinen parisuhteeseeni. Ollaan oltu yhdessä pitkään. Jos en koe että meillä olisi toimiva arki, ei peitto heilu.

Onko sinulla edes lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Mutta eihän vanhemmuus estä parisuhdeaikaa. Pienten kanssa sitä on vaunulenkeillä ja lasten nukkuessa, isompien kanssa taas lapset on helpompi saada hoitoon tai aikanaan pärjäävät ilman hoitajaakin. Ei se niin vaikeaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Tuo kuulostaa minusta enemmän deittailulta kuin parisuhteelta.

Ai jaa? Missä vaiheessa joillekin ihmisille tulee sellainen olo, että nyt tällainen kiva kahdestaan tekeminen saa riittää? Minulle kun tuo on juuri sitä parisuhteen ydinsisältöä.

Ap

No luettelit vähän kapeasti asioita, ei kaikkia kiinnosta television tuijottaminen tai tanssi. Silti yhteistä voi olla vaikka kuinka paljon. Me esim juoksemme yhdessä. Seksi toki periaatteessa on yleensä osa hyvää parisuhdetta, ja eiköhän se enemmistöllä olekin.

Mutta ei ehkä kannata murehtia niin paljoa muiden parisuhteita. Kyllä jokaisessa suhteessa on ne omat yhteiset jutut, vaikka ne eivät olisi samat kuin sinulla.

Et ymmärtänyt, että nuo olivat esimerkkejä kivasta kahdestaan tekemisestä? Mikä tahansa, mikä vahvistaa keskinäistä yhteyttä ja tuottaa yhteisiä elämyksiä varmasti lasketaan.

Mutta kun tätä palstaa lukemalla on selvää, että todella monella naimisissa olevalla e ole näitä ollenkaan. Ollaan vain isän ja äidin rooleissa. Silloin ei minusta mitään parisuhdetta enää edes ole.

Ap

En ole kyllä tuota huomannut, vaikka ihan liikaa tätä palstaa luen. Kyllä se parisuhde kestää, vaikka lisänä olisi isän ja äidin rooli. Ja kyllä kai yleensä ihmisillä on sitä mukavaa yhteistä tekemistä, ei vanhemmuus sitä estä mitenkään. Ei meillä ainakaan neljä lasta ole estänyt.

Ei lisänää vaan sijasta. Tarkkuutta lukemiseen.

Ap

Kauanko mahtaa ap:lla olla sitä omaa parisuhdetta takana?

Ei ole mitään absoluuttista totuutta sille, mitä kenellekin se parisuhdeaika on. Ihan tosiaanko tää piti erikseen sanoa...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Mutta eihän vanhemmuus estä parisuhdeaikaa. Pienten kanssa sitä on vaunulenkeillä ja lasten nukkuessa, isompien kanssa taas lapset on helpompi saada hoitoon tai aikanaan pärjäävät ilman hoitajaakin. Ei se niin vaikeaa ole.

Huokaus.

Tämä ketju ketju koske parisuhteita, joissa ei ole parisuhdeaikaa. Kommenttisi on täysin yhdentekevä aiheen kannalta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nro3 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Tuo kuulostaa minusta enemmän deittailulta kuin parisuhteelta.

Ai jaa? Missä vaiheessa joillekin ihmisille tulee sellainen olo, että nyt tällainen kiva kahdestaan tekeminen saa riittää? Minulle kun tuo on juuri sitä parisuhteen ydinsisältöä.

Ap

No luettelit vähän kapeasti asioita, ei kaikkia kiinnosta television tuijottaminen tai tanssi. Silti yhteistä voi olla vaikka kuinka paljon. Me esim juoksemme yhdessä. Seksi toki periaatteessa on yleensä osa hyvää parisuhdetta, ja eiköhän se enemmistöllä olekin.

Mutta ei ehkä kannata murehtia niin paljoa muiden parisuhteita. Kyllä jokaisessa suhteessa on ne omat yhteiset jutut, vaikka ne eivät olisi samat kuin sinulla.

Et ymmärtänyt, että nuo olivat esimerkkejä kivasta kahdestaan tekemisestä? Mikä tahansa, mikä vahvistaa keskinäistä yhteyttä ja tuottaa yhteisiä elämyksiä varmasti lasketaan.

Mutta kun tätä palstaa lukemalla on selvää, että todella monella naimisissa olevalla e ole näitä ollenkaan. Ollaan vain isän ja äidin rooleissa. Silloin ei minusta mitään parisuhdetta enää edes ole.

Ap

En ole kyllä tuota huomannut, vaikka ihan liikaa tätä palstaa luen. Kyllä se parisuhde kestää, vaikka lisänä olisi isän ja äidin rooli. Ja kyllä kai yleensä ihmisillä on sitä mukavaa yhteistä tekemistä, ei vanhemmuus sitä estä mitenkään. Ei meillä ainakaan neljä lasta ole estänyt.

Ei lisänää vaan sijasta. Tarkkuutta lukemiseen.

Ap

Miten niin sijasta? Kenellä näin on käynyt? Tunnen paljon lapsiperheitä, enkä ketään, joka olisi tuosta tuota mieltä? Onko sinullakaan lapsia, eli tiedätkö yhtään, mistä puhut?

Toki joillakin lapsiperheillä on parisuhdeongelmia, samoin monilla lapsettomilla. Vanhemmuus itsessään ei kuitenkaan estä hyvää parisuhdetta, päin vastoin. Kyllä yhdessä jonkun mahtavan aikaansaaminen oikeasti yhdistää enemmän kuin mikään muu.

Näen jo otsikon jossain akkainlehdessä ”Erityislapsi vei parisuhdeaikani” lol

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Olen todella tyytyväinen parisuhteeseeni. Ollaan oltu yhdessä pitkään. Jos en koe että meillä olisi toimiva arki, ei peitto heilu.

Onko sinulla edes lapsia?

Kiva juttu, että olet tyytyväinen parisuhteeseesi. On kuitenkin fakta, että keskimäärin tuo tyytyväisyys laskee lasten myötä todella paljon.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Olen todella tyytyväinen parisuhteeseeni. Ollaan oltu yhdessä pitkään. Jos en koe että meillä olisi toimiva arki, ei peitto heilu.

Onko sinulla edes lapsia?

Kiva juttu, että olet tyytyväinen parisuhteeseesi. On kuitenkin fakta, että keskimäärin tuo tyytyväisyys laskee lasten myötä todella paljon.

Ap

Tämä ei muuten käsittääkseni tutkimusten mukaan pidä paikkaansa Suomessa. Olin joku aika sitten Markku Ojasen luennolla, jossa esitteli näitä onnellisuus- ja parisuhdetyytyväisyyskäyriä, ja Suomessa kerätyssä datassa lasten saaminen ei laske tyytyväisyyttä. Jenkkidatassa kyllä tapahtuu tuota laskua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Mutta eihän vanhemmuus estä parisuhdeaikaa. Pienten kanssa sitä on vaunulenkeillä ja lasten nukkuessa, isompien kanssa taas lapset on helpompi saada hoitoon tai aikanaan pärjäävät ilman hoitajaakin. Ei se niin vaikeaa ole.

Huokaus.

Tämä ketju ketju koske parisuhteita, joissa ei ole parisuhdeaikaa. Kommenttisi on täysin yhdentekevä aiheen kannalta.

Ap

Onko sellaisia? Jos minä aloitan ketjun vihreistä elefanteista, ja niiden ongelmista, ei minun pidä loukkaantua, jos joku vähän korjaa faktoja.

Fakta on, että sinun käsityksesi parisuhdeajasta ja yhteisestä tekemisestä on liian kapea, jos se poissulkee yhteisten lasten kanssa touhutun ajan. Ja jos juuri vanhemmuus ei kelpaa yhteiseksi tekemiseksi ja projektiksi, vaikka se on kaikilla mittareilla yhdistävämpää ja palkitsevampaa kuin joku yhteinen telkkarin tuijotus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta parisuhdetta on myös se, että luotsataan tätä tiimiä nimeltä perhe, yhdessä eteenpäin ja niin, että kaikilla on hyvä olla.

Minusta tuo ei ole parisuhdetta sinänsä vaan vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta. Parisuhde on ensisijaisesti kahden ihmisen välistä romantiikkaa ja erotiikkaa ja keskinäistä yhteyttä.

Ap

Hauska että otit itse esille sanan kumppanuus. Jos kumppanuus ei ole sinulle parisuhdetta niin mikä on? Kun sitä Netflixiä katson ihan yksin, kävelyllä käyn kaverin kanssa ja ravintolassa siskoni seurana. Ei ne tekemiset ole parisuhteeseen varattuja vaikka toki miehenkin kanssa saatan joskus nöistä jotain tehdä.

Erotiikka ja romantiikka on kyllä kuuluneet meidän parisuhteeseen, välillä vahvemmin ja välillä heikommin, mutta niitäkin voi olla ilman parisuhdetta. Erityisesti näitä oli ennen kuin sanoimme olevamme parisuhteessa.

Sen sijaan tuo kumppanuus on se mikä sitoo näitä kaikkia osa-alueita yhteen ja myös erottaa muut ihmissuhteet parisuhteesta. Me emme jaa kasvatuskumppanuutta (vielä) suhteessamme, mutta elämänkumppanuutta kylläkin. Ja se on se mikä kantaa parisuhdetta eteenpäin vaikka jossain elämäntilanteessa erotiikka puuttuisi, romantiikka olisi kortilla tai ei ehdittäisi viettää sitä "parisuhdeaikaa" tv:n ääressä (mitä en kyllä itse ikinä laskisi parisuhdeajaksi).

Puhuin kasvatuskumpanuudesta, en kumppanuudesta. Oikeasti nyt, ymmärrättekö te tahallanne väärin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Seksiä lukuun ottamatta tuo on ihan tavallinen kaverisuhde. Onko sinulla yhtään kaveria, joka asuu vähintään 100 km päässä? Miten pystyt kutsumaan heitä kavereiksesi? Ettehän te joka ilta paranna maailmaa punkun voimin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Olen todella tyytyväinen parisuhteeseeni. Ollaan oltu yhdessä pitkään. Jos en koe että meillä olisi toimiva arki, ei peitto heilu.

Onko sinulla edes lapsia?

Kiva juttu, että olet tyytyväinen parisuhteeseesi. On kuitenkin fakta, että keskimäärin tuo tyytyväisyys laskee lasten myötä todella paljon.

Ap

Tämä ei muuten käsittääkseni tutkimusten mukaan pidä paikkaansa Suomessa. Olin joku aika sitten Markku Ojasen luennolla, jossa esitteli näitä onnellisuus- ja parisuhdetyytyväisyyskäyriä, ja Suomessa kerätyssä datassa lasten saaminen ei laske tyytyväisyyttä. Jenkkidatassa kyllä tapahtuu tuota laskua.

Ja eiköhän se Amerikassakin liity siihen, että lastenhoito on hurjan kallista, lasten koulutus on tähtitieteellisen kallista, ja lapsen tutorointi ja preppaus alkavat jo muutaman vuoden iässä. Itse vanhemmuus ei onnea vähennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se parisuhdeaika on?

Itse miellän parisuhdeajaksi sellaisen kivan kahdestaan tekemisen kuten seksin, Netflixin katsomisen yhdessä, ravintolaillalliset, tansseissa käynnin, keskustelut pitkillä kävelylenkeillä ja maailman parantamisen jaetun punkkupullon äärellä. Mitä seurustellessa nyt tavataan kahdestaan tehdä.

Ap

Sekin vähän vaihtelee minkä ikäisiä ollaan, onko perhettä, työelämä, sairaudet, onko muuta aikaa sitovaa kuten omien vanhempien auttaminen yms.

Ei kaikki suhteet ole samanlaisia ja ihmiset muuttuu vuosien varrella. Pitkässä parisuhteessa ehkä kävellään pitkiä lenkkejä parikymppisenä mutta entä yli 3- kymppisenä kun pienet lapset ajoittaa arjen.

Ihmekös sitten, että ihmiset ovat tuossa vaiheessa huomattavan tyytymättömiä parisuhteisiinsa. Ei parisuhdetta voi mitenkään korvata  olemalla tosi hyvä kasvattajakaksikko. Se ku on täysin eri asia.

Ap

Mutta eihän vanhemmuus estä parisuhdeaikaa. Pienten kanssa sitä on vaunulenkeillä ja lasten nukkuessa, isompien kanssa taas lapset on helpompi saada hoitoon tai aikanaan pärjäävät ilman hoitajaakin. Ei se niin vaikeaa ole.

Huokaus.

Tämä ketju ketju koske parisuhteita, joissa ei ole parisuhdeaikaa. Kommenttisi on täysin yhdentekevä aiheen kannalta.

Ap

Onko sellaisia? Jos minä aloitan ketjun vihreistä elefanteista, ja niiden ongelmista, ei minun pidä loukkaantua, jos joku vähän korjaa faktoja.

Fakta on, että sinun käsityksesi parisuhdeajasta ja yhteisestä tekemisestä on liian kapea, jos se poissulkee yhteisten lasten kanssa touhutun ajan. Ja jos juuri vanhemmuus ei kelpaa yhteiseksi tekemiseksi ja projektiksi, vaikka se on kaikilla mittareilla yhdistävämpää ja palkitsevampaa kuin joku yhteinen telkkarin tuijotus.

Tuo ei ole totta. Ihmisethän kokevat tutkimusten mukaan jopa kotitöiden tekemisen miellyttävämmäksi kuin lasten kanssa olemisen, mutta se on nyt sivuseikka.

Ja kyllä, otsikon mukaisia suhteita on olemassa. Niistä avataan ketjuja täällä melkein joka päivä, ja aina niissä ollaan tyytymättömiä siihen, minkälaista yhdessä on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta parisuhdetta on myös se, että luotsataan tätä tiimiä nimeltä perhe, yhdessä eteenpäin ja niin, että kaikilla on hyvä olla.

Minusta tuo ei ole parisuhdetta sinänsä vaan vanhemmuutta ja kasvatuskumppanuutta. Parisuhde on ensisijaisesti kahden ihmisen välistä romantiikkaa ja erotiikkaa ja keskinäistä yhteyttä.

Ap

Hauska että otit itse esille sanan kumppanuus. Jos kumppanuus ei ole sinulle parisuhdetta niin mikä on? Kun sitä Netflixiä katson ihan yksin, kävelyllä käyn kaverin kanssa ja ravintolassa siskoni seurana. Ei ne tekemiset ole parisuhteeseen varattuja vaikka toki miehenkin kanssa saatan joskus nöistä jotain tehdä.

Erotiikka ja romantiikka on kyllä kuuluneet meidän parisuhteeseen, välillä vahvemmin ja välillä heikommin, mutta niitäkin voi olla ilman parisuhdetta. Erityisesti näitä oli ennen kuin sanoimme olevamme parisuhteessa.

Sen sijaan tuo kumppanuus on se mikä sitoo näitä kaikkia osa-alueita yhteen ja myös erottaa muut ihmissuhteet parisuhteesta. Me emme jaa kasvatuskumppanuutta (vielä) suhteessamme, mutta elämänkumppanuutta kylläkin. Ja se on se mikä kantaa parisuhdetta eteenpäin vaikka jossain elämäntilanteessa erotiikka puuttuisi, romantiikka olisi kortilla tai ei ehdittäisi viettää sitä "parisuhdeaikaa" tv:n ääressä (mitä en kyllä itse ikinä laskisi parisuhdeajaksi).

Puhuin kasvatuskumpanuudesta, en kumppanuudesta. Oikeasti nyt, ymmärrättekö te tahallanne väärin?

Ap

Kasvatuskumppanuus on kumppanuutta. Toisin kuin joku telkkarin tuijottaminen vierekkäin. Jossa ei ole mitään yhteistä tavoitetta ja toimintaa.