Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielipiteitä kaipaan, huolehdinko turhaan?
02.10.2017 |
Yritän selittää mahdollisimman lyhyesti. Minulla on tokaluokkalainen lapsi, joka on asunut erosta asti vuoroviikoin minun ja eksän kanssa,(useamman vuoden). Viimeisen vuoden aikana on sattunut paljon kaikkea pientä minussa huolta herättävää.
-Lapsi on palautettu kahdesti toisen vanhemman luota niin, ettei ole käynyt koko viikolla suihkussa.
-On käyttänyt samoja vaatteita koko viikon nyt viime viikon, tuli takaisin samoissa vaatteissa kun lähti, ja kertoi itse että oli ollut koulussa joka päivä samat, mutta muutti tarinaa kun kysyin, että oikeastikko ja kun kysyin miksi muutti tarinaa, sanoi että ei tykkää jos suutun toiselle vanhemmalle.
-on viety hyvin viileänä päivänä (4 astetta) kouluun pelkässä hupparissa, ei takkia, hanskoja yms.
-lukuharjoitukset jätetty järjestelmällisesti tekemättä, lapsi tarvitsee niissä tukea ja opettaja toivoi että oltaisiin kotona aktiivisia, toinen vanhempi totesi olleensa itsekin lukemisessa huono, ikäänkuin sen takia ei kannata harjoitella (itse taas ajattelen että oikeasti tuettaisiin ja yritettäisiin silti ja juuri siksi)
-harrastuksiin jätetty menemättä ja ei ilmoitettu ohjaajille poissaoloista
- viety kouluun väärään aikaan
-lapsi on ollut viime aikoina jotenkin kiukkuisempi ja ihmeellisen itkuherkkä. Itku on tullut ihan pienistä sanomisista ja lapsi tiuskii paljon ja on suht pahantuulinen. Ennen oli hyvin aurinkoinen ja iloinen lapsi.
Nämä on nyt ihan viimeaikaisia ja ne mitä näin äkkiseltään tuli mieleen, juttuja on enemmänkin. Tiedän että saattavat kuulostaa mitättömiltä, mutta näitä on alkanut tulla vasta viimeisen vuoden aikana, ennen ei tämmöisiä tapahtunut ollenkaan. Olen huolissani ja tosi pettynyt ja kiukkuinen, olisi kiva, että voisi luottaa että toisessakin kodissa kaikki on hyvin. Eniten mua vaivaa toi lapsen hygienian hoito, se että ollaan viikkko käymättä suihkussa ja kouluhommista välinpitämättömyys. Ja se, että lapsi kokee tarpeelliseksi valehdella vanhempansa puolesta suojellakseen tätä, kun ei ole lapsen tehtävä suojella aikuista, vaan toisin päin. Mietin onko toinen vanhempi masentunut vai mistä tällainen välinpitämättömyys johtuu. Tuntuu, että aina ennenkuin ehtii edellisestä jutusta toipua, niin tulee uusi ja harmittaa tosi paljon että on vaikeampi ja vaikeampi luottaa. Aina kun olen kysynyt että miksi näin tai sanonut suoraan, että oon tosi vihainen tästä, saan kuulla että olen vaan stressaantunut, enkä välittäisi asiasta yhtään jos en olisi valmiiksi kireä, mutta en ole stressaantunut, muusta kuin tästä kasvavasta huolesta lapsen suhteen. Eksä ei tajua, miten suuri stressi hänen käytöksensä on, koska kyllähän kaikki vanhemmat haluavat varmasti lapsensa parasta. Mulle riittäisi se, että tietäisin lapsen saavan perustarpeensa tyydytetyksi toisessa kodissa, en halua muuten puuttua toisen kodin elämään. Ruokaa, unta, puhtautta, hellyyttä jne. Ja että mun ei tarvisi miettiä, mikä kaikki siellä on retuperällä. Ahdistaa tällainen muutos, ennen niin hyvässä vanhemmassa.
Mitä sanotte, huolehdinko turhaan, vai onko ihan aiheellista?
(Ei tästä nyt niin lyhyt ja ytimekäs tullut kun toivoin)
Kommentit (45)
Miksi ap ei ole jo uhannut, että jos isä ei hoida lastaan hyvin, lapsi ei tule isälleen? En ymmärrä tällaista nössöyttä. Enkä ymmärrä miksi pitää olla noin avuton, ja vielä kysellä täällä- kun asialle olisi jo pitänyt tehdä jotain! Jos lapsi on itkuinen, menee likaisissa vaatteissa kouluun ,ei käy viikkoon suihkussa jne niin tilanne on jo vakava! Miksi pitää aina suojella isää? Ei se isän ja lapsen suhde ole kovin kummoinen, jos isä ei tuon vertaa välitä lapsesta! Ihmeellistä sinisilmäisyyttä ja lakipykälien tuijottelua. Ei se paljoa vaadi, että soittaa lastenvalvojalle ja sanoo ettei halua viedä lasta isälle, koska isä ei huolehdi lapsesta. Ei siinä mitään lakia rikota. Pelkurimaista vanhemmuutta, ja kuka tässä kärsii: pieni lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap ei ole jo uhannut, että jos isä ei hoida lastaan hyvin, lapsi ei tule isälleen? En ymmärrä tällaista nössöyttä. Enkä ymmärrä miksi pitää olla noin avuton, ja vielä kysellä täällä- kun asialle olisi jo pitänyt tehdä jotain! Jos lapsi on itkuinen, menee likaisissa vaatteissa kouluun ,ei käy viikkoon suihkussa jne niin tilanne on jo vakava! Miksi pitää aina suojella isää? Ei se isän ja lapsen suhde ole kovin kummoinen, jos isä ei tuon vertaa välitä lapsesta! Ihmeellistä sinisilmäisyyttä ja lakipykälien tuijottelua. Ei se paljoa vaadi, että soittaa lastenvalvojalle ja sanoo ettei halua viedä lasta isälle, koska isä ei huolehdi lapsesta. Ei siinä mitään lakia rikota. Pelkurimaista vanhemmuutta, ja kuka tässä kärsii: pieni lapsi.
Miksi sinä riehut? Mulle ei ole tullut sekunniksikaan vaikutelmaa, että Ap on jotenkin avuton. Sinusta kyllä.
Ap muista, että isä ei ehkä tiedä ja tiedosta olevansa masentunut. Moni ei tunnista masennusta. Ja siksi myös oikean tiedon välittäminen on tärkeää. Voimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Olen jutellut ja olen kertonut olevani huolissani, mutta eksä kuittaa asiat, kuten sanoin, väittämällä että olen vaan stressaantunut. On niin kamalan turhauttavaa, kun ennen meillä oli tosi hyvä keskusteluyhteys ja nyt tuntuu ettei mitään. En haluaisi olla semmoinen kiristävä fasisti, että alan heitellä jotain uhkauksia ja vaatimuksia, mutta musta alkaa tuntua, etten toimi lapsen parhaaksi jos tähän asiaan ei rupea tulemaan muutosta. Kyllähän jos se vaikka johtuisi masennuksestakin, isällä ja lapsella on oikeus olla yhdessä. En vain tiedä miten saisin eksän tajuamaan että olen nyt tuhannen tosissani, ettei näin voi jatkua ja että hänen täytyy saada itsensä kuntoon ja hoitaa lapsen asiat kunnolla.Joku kysyi ruuasta, niin kyllä syövät, mutta kauhean epäterveellisesti. Eineksiä ja herkkuja melkein joka päivä. Paistopisteen lihapiirakoita yms.
Lapsen mukaan arkipäivä isän luona menee yksinkertaistettuna näin: aamupala->kouluun->läksyjä->pelaamista->ruoka->pelaamista->iltapala->nukkumaan. Yhteisenä puuhana on useimmiten pleikka tai tietokone. Eikä siinä mitään, pelaaminen on ihan kivaa, mutta sitä tulee kuutisen tuntia päivässä. Minun luona olen laittanut rajaksi tunnin, paitsi ville-ohjelmaa ja muita kouluun liittyviä pelejä saa pelata melkein aina kun tahtoo.
Se tuli vielä huolilistaltani mieleen, että lapsi ei näe kavereita isäviikoilla. Itse olen pyrkinyt että näkisi parasta kaveriaan, joka asuu kauempana pari kertaa viikossa, ja sitten naapurissa asuvan luokkakaverin kanssa kulkee kouluun ja leikkii koulun jälkeen. Muistan ite miten tärkeitä kaverit oli pienenä ja yritän vaalia lapsen suhteita ja järkätä niille aikaa ja tapaamisia. Haluaisin vaan että tytöllä olisi asiat hyvin ja mahdollisimman onnellinen ja turvallinen olo.
Anteeksi mutta onko tämä provo??? Et näe että jotain on pahasti vialla, jos lapsi pelaa 6 tuntia päivässä eikä koko viikkoon näe muita lapsia, kavereita? Herran jestas sentään! Kehtaat vielä väittää että lapsella on oikeus olla isänsä kanssa. No ei tasan ole, jos isä on noin kykenemätön vanhempi. Kauheaa ajatella, miten tuo kaikki vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. Olet sinäkin vastuussa siitä, mitä teet tälle asialle, kun kerran tiedät miten huonosti asiat ovat toisessa kodissa!! Miten voit olla noin sokea?Sinusta pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus!
6 tuntia pelaamista päivässä ei ole ketään tappanut, onhan se toki vähän yksipuolista ajankäyttöä. Kavereitakaan ei ole aina mahdollista päästä näkemään, vanhemmat saattavat asua niin kaukana toisistaan ja sekin on vain elämää. Mutta on tässä noita ihan oikeitakin huolenaiheita kyllä.
gfgsdfgdsfg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä.
Olen jutellut ja olen kertonut olevani huolissani, mutta eksä kuittaa asiat, kuten sanoin, väittämällä että olen vaan stressaantunut. On niin kamalan turhauttavaa, kun ennen meillä oli tosi hyvä keskusteluyhteys ja nyt tuntuu ettei mitään. En haluaisi olla semmoinen kiristävä fasisti, että alan heitellä jotain uhkauksia ja vaatimuksia, mutta musta alkaa tuntua, etten toimi lapsen parhaaksi jos tähän asiaan ei rupea tulemaan muutosta. Kyllähän jos se vaikka johtuisi masennuksestakin, isällä ja lapsella on oikeus olla yhdessä. En vain tiedä miten saisin eksän tajuamaan että olen nyt tuhannen tosissani, ettei näin voi jatkua ja että hänen täytyy saada itsensä kuntoon ja hoitaa lapsen asiat kunnolla.Joku kysyi ruuasta, niin kyllä syövät, mutta kauhean epäterveellisesti. Eineksiä ja herkkuja melkein joka päivä. Paistopisteen lihapiirakoita yms.
Lapsen mukaan arkipäivä isän luona menee yksinkertaistettuna näin: aamupala->kouluun->läksyjä->pelaamista->ruoka->pelaamista->iltapala->nukkumaan. Yhteisenä puuhana on useimmiten pleikka tai tietokone. Eikä siinä mitään, pelaaminen on ihan kivaa, mutta sitä tulee kuutisen tuntia päivässä. Minun luona olen laittanut rajaksi tunnin, paitsi ville-ohjelmaa ja muita kouluun liittyviä pelejä saa pelata melkein aina kun tahtoo.
Se tuli vielä huolilistaltani mieleen, että lapsi ei näe kavereita isäviikoilla. Itse olen pyrkinyt että näkisi parasta kaveriaan, joka asuu kauempana pari kertaa viikossa, ja sitten naapurissa asuvan luokkakaverin kanssa kulkee kouluun ja leikkii koulun jälkeen. Muistan ite miten tärkeitä kaverit oli pienenä ja yritän vaalia lapsen suhteita ja järkätä niille aikaa ja tapaamisia. Haluaisin vaan että tytöllä olisi asiat hyvin ja mahdollisimman onnellinen ja turvallinen olo.
Anteeksi mutta onko tämä provo??? Et näe että jotain on pahasti vialla, jos lapsi pelaa 6 tuntia päivässä eikä koko viikkoon näe muita lapsia, kavereita? Herran jestas sentään! Kehtaat vielä väittää että lapsella on oikeus olla isänsä kanssa. No ei tasan ole, jos isä on noin kykenemätön vanhempi. Kauheaa ajatella, miten tuo kaikki vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. Olet sinäkin vastuussa siitä, mitä teet tälle asialle, kun kerran tiedät miten huonosti asiat ovat toisessa kodissa!! Miten voit olla noin sokea?Sinusta pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus!
6 tuntia pelaamista päivässä ei ole ketään tappanut, onhan se toki vähän yksipuolista ajankäyttöä. Kavereitakaan ei ole aina mahdollista päästä näkemään, vanhemmat saattavat asua niin kaukana toisistaan ja sekin on vain elämää. Mutta on tässä noita ihan oikeitakin huolenaiheita kyllä.
6 tuntia pelaamista päivässä on erittäin huonoa lapsen kehitykselle ja aivoille. Ei sosiaalisia kuvioita, vaan pelkkää pleikkaa. Juuri näin syntyy syrjäytyneitä, masentuneita, ahdistuneita lapsia, joilla tulee olemaan vaikea sopeutua minkäänlaiseen porukkaan (tällaisia syrjäytyneitä nuoria ovat esim. Yhdysvaltojen kouluampujat) Lisäksi siihen vielä outo isä, joka ei osaa huolehtia lapsesta. Vähätteletkö tosissasi?
Alue: Aihe vapaa
Ap:n eksästä en tiedä mutta meillä lapsen pitäminen isäviikolla aiheuttaisi sellaisen sotatilan että hyvällä mäihällä siitä tulis pelkkä oikeusjuttu. Huonolla mäihällä paljon enemmän ongelmia kuin lähtötilanteessa.
Ap: perheneuvola voisi olla toiselle vanhemmalle hyvä apu. Suora puhe sinulle voi olla liian vaikeaa, ammattiauttajalle olisi ehkä helpompi puhua.
Siinä mielessä toi lapsenpitäjä on oikeassa että huoltajana suulla on velvollisuus seurailla tilannetta ja toimia lapsen parhaaksi: suora puhe ja avun hakeminen olisivat varmaan tähän väliin hyvät, mutta tilanteen jatkuessa kannattaa antaa varoitus että jos lasta ei huolleta asiallisesti, niin lapsi ei voi tulla huollettavaksi.