Kertokaa hyviä käytöstapoja, jotka eivät ole kovin yleisiä
Eli en tarkoita mitään kiitos/anteeksi/katso silmiin puhuessasi/kättele-juttuja, (vaikka nekin toki tärkeitä on) vaan ns. Harvinaisempia tapoja, joita kaikki eivät tiedä. :)
Kommentit (1194)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhukset ovat monesti yksinäisiä, joten heistä on pidettävä hyvää huolta ja he usein ilostuvat juttelemisesta ja seurasta
Mun lähivanhus hakkasi mua kun olin lapsi. Olkaa hyvä vaan ja pitäkää sille söpölle vanhukselle seuraa. Turha tulla syyllistämään mua miksi en käy.
Olen pahoillani puolestasi, mutta olisi typerää olla auttamatta muita vanhuksia vain koska sinun kohdallesi on sattunut mätä omena. Yleistäminen on typerää hommaa.
Vain läheiset virvotaan pääsiäisenä ja palkka haetaan viikon päästä. Hyvä tapa oppia odottamista että kaikki ei tule heti.
Kirpputorilla tehdään tilaa toiselle ihmiselle edes askeleen verran sivuun, jotta toinen pystyy katsomaan myös saman kohdan ilman kauheaa odottelua. Ei jäädä kohdan etupäähän ja selata kaikkia vaatteita yksitellen vaan liikutaan tavaroiden mukana, jotta muutkin mahtuu. Kärryjä ei pidetä vieressä ahtailla käytävillä ja niitä voi siirtää muitten edestä vaikka ne olisivatkin edessäsi tai takanasi.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan mm "... ystäväni ja minä", ei minä-pronominia ensin.
Ruokapöydässä pyydetään ojentamaan asioita eikä kurkotella kauas.
Keitonloppua ei syödä dippaamalla siihen leipää tai kallistamalla lautasta
Lusikoidaan itsestä poispäin eikä itseä päin.
Itseä selvästi iäkkäämpiä teititellään kunnes sinutteluun saadaan lupa.
Nainen istuu ravintolassa kasvot saliin päin.
Saisinko suolaa, kiitos.
Att släppa ut folk förrän man själv klampar in ser ut att vara helt okänt sätt att bete sig i Finland. Gå ut ur en affär och speciellt en hiss. I hur många fall tränger sig pöbeln in, fast på tvären förrän de som skall ut är ute?
Hur omöjligt är det för en finne att begripa, att om man släpper ut de som är inne, ryms man bättre in själv?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin syvästi kaupassa, kun huomasin, ettei ihmiset osaa vastata mitään, kun kassa toivottaa mukavaa päivää/ iltaa tms. Mutistaan vaan jotain epämääräistä. Ei se voi olla niin vaikeaa sanoa kiitos samoin.
Ja ai että... On aina huima ilo kohdata ystäviä, jotka ovat ulkomailta kotoisin. Avataan ovia, tarjotaan tuolia jne. Pikkujuttuja, mutta osoittaa, että ovat kiinnostuneita seuralaisen viihtymisestä
Kyllä minä sanon "kiitos samoin ", jos ylipäätään kuulen mitä minulle puhutaan. Tosin puhun melko hiljaisella äänellä, olen ujo, joten et välttämättä kuule minun sanovan mitään. V i tuttaa ne muovipleksit kassoilla. Ensinnäkin olen niin lyhyt, että saan varvastella, että näen summat siinä laitteessa, joka on asiakkaaseen päin. Ainakin tuossa lähikaupassa. Enkä ole mitenkään epätavallisen lyhyt, mutta siinä pleksissä kun on silmieni korkeudella jokin pienikin juttu niin enhän minä mitään näe. Lisäksi se blokkaa ääntä tosi hyvin. Monesti olen joutunut kysymään, että mitä, kun myyjä on sanonut jotain tai olen kuvitellut hänen sanovan jotain. Muistakaamme, että kaupassa on aina muutakin meteliä, siksi jopa minun hyväkuuloisen nuoren ihmisen on joskus vaikeaa kuulla.
Joudun toljottamaan myyjää koko ajan, koska jos en näe suun liikettä, en välttämättä kuule/ymmärrä, että minulle puhutaan. Silloin kun kaikilla oli rätit naamalla, oli pahinta. Monesti myyjät puhuivat minulle, mutten ymmärtänyt, koska en nähnyt suun liikkuvan.
Kiitos samoin ei ole mikään toivotus, Hyvää päivänjatkoa myös teille/sinulle! Hyvää joulua! Vastaus: Hyvää joulua myös sinulle/teille.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan jalkineiden pyyhkiminen mattoon kun mennään sisälle. Voi tehdä jopa kauppaan mennessä. Ei ole iso vaiva mutta vähentää hiekka sisällä.
Purukumi laitetaan aina roskiin. Kauppojen oven edustat, huhuh. Pieni vaiva , iso ilo!
Vierailija kirjoitti:
Harvinainen hyvä tapa on olla juoruilematta ja puhumatta toisista pahaa selän takana.
Mulla on tapana kääntää keskustelu keskusteltavana oleva henkilön hyviin puoliin tai sanoa että tämä asia ei kuulu meille. Tai kysyä mistä juoruilija tietonsa ammentaa, ja kyseenalaistaa tietojen todenperäisyys.[/qu
Kyllä, minä harrastan seläntakana kehumista!
Jos olet PM:
Älä hakeudu kokkeli/piri piireihin.
Yökerhoon mennessäsi älä voimaannuta itseäsi menemällä hinkuttamaan persettäsi random-miesten syliin.
Tee oikeat työsi ja kanna vastuusi,
Älä kuse perheesi ja kolegoiden muroihin.
Ö-tason julkkisten seuraan väkisin hakeutumisessa ei ole mitään coolia.
Jos joku pyytää pöydässä suolaa, niin suolapurkkia ei ojenneta kädestä käteen vaan lasketaan pöydälle pyytäjän viereen.
Emäntä huolehtii että kaikilla on jälkiruokaa ja antaa kehoituksen syödä sitä ja maistaa ensin.
Lautasta kallistetaan itsestä ulospäin kun syödään liemi loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näinkin yksinkertainen ja oikeasti erittäin oleellinen asia, kuin ruokapöydästä noustaan ja mennään vessaan tai muualle niistämään jos on pakko...nykyisin moni vain ottaa räkäpaperin taskustaan, töräyttää siihen ja jatkaa muina miehinä ruokailua. Pöyristyttävää!
Ja moni laittaa vielä sen käytetyn räkäpaperin pöydälle.
Ja korona aikaan käytetty maski oli monella pöydällä..älkää!
Vierailija kirjoitti:
Vain läheiset virvotaan pääsiäisenä ja palkka haetaan viikon päästä. Hyvä tapa oppia odottamista että kaikki ei tule heti.
Tuo on tuttu juttu ja vaikka kaikki muut sai herkut jo palmusunnuntaina meillä ne syötiin vasta pääsiäissunnuntaina. Samoin muiden juhlapyhien kanssa odotettiin virallista päivää kyseiseen juhlaan liittyvien herkkujen osalta. Näin ollen juhla tuntui juhlalta eikä joltain normaalilta herkkupäivältä muiden joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen syntymäpäiville mennessä viedään myös sen lapsen sisaruksille lahjat. Se ei tarvitse olla mikään iso mutta edes jotakin.
Tämä ei ole kyllä millään mittapuulla luettavissa hyväksi käyttäytymiseksi vaan on älyttömän epäkohteliasta sitä päivänsankaria kohtaan. Yleisesti voi tuoda koko perheelle jotain pientä tuliaista/tuomista ja antaa sen vanhemmille mutta ei niitä muita lapsia aleta lahjomaan silloin jos on vain yhden juhlapäivä.
Jep, samaa mieltä. Vähän ohi aiheen, mutta tämä on sitä luonteenkasvatusta, jota pullamössösukupolvi tarvitsee. Ja opetettu neuvolassa, esim. kaksosten vanhemmille nimipäivän juhlimisesta. Annetaan siis nimipäivälahja, sen vuoksi, että kaksosista toinen oppii, ettei aina saa lahjaa. Oppii sietämään pettymyksiä, niitä kun elämässä pakkaa tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Että portaita noustessa mies menee edellä, nainen jäljessä.
Mikä juttu tämä on? Siis en ole koskaan kuullutkaan tällaisesta. Miksi? Mitä tuo edes hyödyttää?
Vierailija kirjoitti:
Att släppa ut folk förrän man själv klampar in ser ut att vara helt okänt sätt att bete sig i Finland. Gå ut ur en affär och speciellt en hiss. I hur många fall tränger sig pöbeln in, fast på tvären förrän de som skall ut är ute?
Hur omöjligt är det för en finne att begripa, att om man släpper ut de som är inne, ryms man bättre in själv?
Ihan perus käytöstapoja on, että ensin sisällä olevat ulos ja sitten vasta ulkona olevat menevät sisään. Pitäisi jo kotikasvatuksessa opettaa.
Itseäni ärsyttää kauppojen käytävillä jutustelevat ihmisryhmät. Ymmärrän, että kun perhe tapaa yllättäen toisen, siinä tukitaan hetkeksi käytävä, mutta, että ei älytä siirtyä vähän sivummalle, argh. Hidasälyistä porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että portaita noustessa mies menee edellä, nainen jäljessä.
Mikä juttu tämä on? Siis en ole koskaan kuullutkaan tällaisesta. Miksi? Mitä tuo edes hyödyttää?
Vinkki: Vanha käytöstapa ja liittyy naisten hameisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviin käytöstapoihin kuuluu laittaa puhelin äänettömälle bussissa, junassa, museossa, kirjastossa ja ylipäänsä paikoissa, joissa ei ole sopivaa puhua. Tai jos junassa on pakko puhua puhelimessa, mennään puhelinkoppiin, joita on sitä varten juniin tehty. Ellei sellaista ole, mennään junan eteiseen puhuman eikä häiritä kaikkia matkustajia omilla puheluilla. Koskee myös työmatkalaisia. En halua kuulla firmanne kateprosentteja tai tilauskantaa, joskus kuulee jopa salassapidettäviä tietoja. Niin urpoja ihmiset on.
Ennen kirjastossa oli hiljaisuus, eikä ne olleet eläintarhoja.
Muutin pienempään kaupunkiin ja täältä löytyy oikea, hiljainen KIRJASTO, ihanaa. Kaikki tietävät, että kuiskataan ja yritetään olla hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys, jos keskustellaan vaikeista asioista naisihmisen kanssa. Ennemmin väitetään vaikka kuuta juustoksi, kuin että voisi esim. myöntää olevansa väärässä. Hyvä esimerkki aiheesta yritys keskustella tasa-arvoisesta asepalveluksesta. (täysin mahdotonta)
Minusta ei tarvitse löytää oikeassa ja väärässä olijoita. Pitää kunnioittaa kaikkia mielipiteitä, ei yrittää käännyttää toista olemaan samaa mieltä. Itse pidän piristävänä, kun joku sanoo, olen tuosta eri mieltä ja sitten perustelee oman mielipiteensä, aivan mahtavaa keskustelua. Tutumpien kanssa menee joskus väittelyn puolelle, mutta sekin on jossain tilanteissa ok. Suomalaisia ei kouluissa opeteta keskustelemaan tai väittelemään, kuten monissa muissa maissa.
Se, että esitellään kaveri muille kavereille! Ahdistaa seistä tyhmänä vieressä, kun kaveri törmää johonkin tuttavaansa joka jää seuraan, ja juttelee sen kanssa omia juttuja ja itse jäät täysin ulkopuoliseksi. Kaverin kaveri ei tee elettäkään kysyäkseen nimeäsi, ei edes karso päin etkä voi mitenkään luonnollisesti liittyä keskusteluun, kun puhuvat jotain keskinäisiä asioitaan. Jos tilanne jatkuu tarpeeksi pitkään niin jossain vaiheessa sitten eivät enää voi leikkiä, ettet ole olemassa. Kyllä olisi sen yhteisen nimittäjän tehtävä hoitaa esittely heti alta pois.
Ei osoitella, eikä tuijoteta muita, etenkään tuntemattomia. Ensimmäinen unohtuu usein lapsilta ja jälkimmäinen vanhuksilta.