Lue keskustelun säännöt.
Miksi +35vee naiset kadehtivat nuorempia naisia?
Kommentit (120)
Olen pian 40v. ja miksi kadehtisin? Naamani on rempattu nuoremman näköiseksi eli näytän juuri ja juuri kolmekymppiseltä, olen hyväkroppainen, minulla on hyvä ura ja loistava palkka, omistan talon Suomessa ja ulkomailla, sekä kaksi katseetkääntävää autoa. Saan kenet tahansa miehen ulkonäölläni, älykkyydelläni ja kokemuksellani.
En haluaisi enää olla epävarma ja toisia ihmisiä miellyttävä ja mielistelevä 25v, haluan mieluummin olla viisas 50v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadehtiiko? Miten se mielestäsi ilmenee? Itse en ainakaan enää haluaisi olla yhtään nuorempi. Ikää kohta jo 50. Ikä tuo elämänkokemusta ja perspektiiviä asioihin. Mielestäni nuoruudessa ei ole kadehtimista, enkä haluaisi enää uudelleen elää niitä aikoja. Ja jokainenhan meistä vanhenee ;)
Saisiko perustelut? Kadehtivat miten?
No varmaan siksi, kun harvempi enää haluaa niitä yli 35-vuotiaita naisia. Ei ne kiinnosta miehiä eikä naisiakaan. Tulee vähän lohduton olo, kun tajuaa, että saa olla ikänsä vupksi loppuikänsä sitten yksin, jos ei pidä kynsin ja hampain kiinni vähän nuorempana solmistusta huonosta avioliitostaan. Itse erosin, eikä sen jälkeen ole enää sulhasehdokkaita näkynyt missään.
T. 39-vuotias nainen
Ei mitään kadehtimista. Nuori ei ole muuta kuin keski-ikäisten vaihdevuosiakkojen haukkujen kohde ja keski-ikästen ukkojen seksilelu ja ovimatto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kadehdi. Jään ensi vuonna eläkkeelle ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. En haluaisi enää olla työelämässä oleva nuori, huh huh.
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 40v. ja miksi kadehtisin? Naamani on rempattu nuoremman näköiseksi eli näytän juuri ja juuri kolmekymppiseltä, olen hyväkroppainen, minulla on hyvä ura ja loistava palkka, omistan talon Suomessa ja ulkomailla, sekä kaksi katseetkääntävää autoa. Saan kenet tahansa miehen ulkonäölläni, älykkyydelläni ja kokemuksellani.
En haluaisi enää olla epävarma ja toisia ihmisiä miellyttävä ja mielistelevä 25v, haluan mieluummin olla viisas 50v.
Ensin hehkutat viestisi alkuosassa elämäsi parhaita puolia kuin kylän epävarmin teinityttö ja heti perään yrität esittää, että et olisi epävarma. Miten meni noin niinku omasta mielestä? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadehdi. Haluaisin toki näyttäö nuoremmalta, mutta olla silti oma itseni sillä elämänkokemuksella ja niillä saavutuksilla, joita olen tähän asti hankkinut. En vaihtaisi siis elämääni pois enkä kadehdi nuorempia, joilta puuttuu se osa juuri minun elämääni.
Vierailija kirjoitti:
No en kadehdi. Jään ensi vuonna eläkkeelle ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. En haluaisi enää olla työelämässä oleva nuori, huh huh.
Mun piti juuri tulla kirjoittamaan, että en kadehti nuoria vaan sellaisia ihmisiä, jotka pääsevät tällä hetkellä terveenä eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän nuoria ja kauniita ihmisiä aina nostetaan jalustalle. Kukapa ei haluaisi sellainen olla siinä vaiheessa, kun huomaa ikääntyneensä ja aika on jo ehtinyt kultaamaan omat nuoruusmuistot.
Eiköhän tuokin ole ihan tapauskohtaista. Monet ikäiseni ystävät ovat eronneet nuorena solmituista liitoistaan viime vuosina, eivätkä ole ollenkaan lohduttomia noiden asioiden suhteen. Ne, ketkä ovat halunneet löytää uuden toimivan parisuhteen, ovat sen löytäneet. Ja toiset nauttivat vapaa-ehtoisesti sinkkuudesta ja omasta itsenäisyydestä ja vapaudesta tehdä asioita. Ikä on vain plussaa useimmissa asioissa, jos nyt ei sitten pidä ulkonäöllisiä eletystä elämästä kertovia seikkoja miinuksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yli 40- vuotias korkeakoulutettu esimies. En kyllä kadehdi ketään alaisistani, (22-36 v). Olen paremmassa kunnossa kuin suurin osa, parempi tuloisempi ja muutenkin elämä mallillaan. Naamassa muutama vekki enemmän kuin heillä, mutta mitä siitä.
En tiedä. En edes tiennyt että kadehtivat. Myönnän että herkästi tulee hörähdettyä nuorempien kypsymättömyydelle ja naiiviudelle. Mutta enpä ole tuota kadehtimista huomannut. Oma elämä on niin paljon parempaa nyt, kuin 10 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuokin ole ihan tapauskohtaista. Monet ikäiseni ystävät ovat eronneet nuorena solmituista liitoistaan viime vuosina, eivätkä ole ollenkaan lohduttomia noiden asioiden suhteen. Ne, ketkä ovat halunneet löytää uuden toimivan parisuhteen, ovat sen löytäneet. Ja toiset nauttivat vapaa-ehtoisesti sinkkuudesta ja omasta itsenäisyydestä ja vapaudesta tehdä asioita. Ikä on vain plussaa useimmissa asioissa, jos nyt ei sitten pidä ulkonäöllisiä eletystä elämästä kertovia seikkoja miinuksena.
Jatkan vielä... piti lainata nro 5
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nuoria ja kauniita ihmisiä aina nostetaan jalustalle. Kukapa ei haluaisi sellainen olla siinä vaiheessa, kun huomaa ikääntyneensä ja aika on jo ehtinyt kultaamaan omat nuoruusmuistot.
Minä! En haluaisi.
Jaa, voi olla tämä ilmiö ihan ap:n toiveajattelua. Surullista arvottaa itseään sen perusteella kadehtiiko joku. Olisi hyvä löytää se itsetunto ihan aluksi vaikka siitä, että itse arvostaa itseään, eikä koe tarvetta vertailuun.
En kadehdi pelkästään nuorempia naisia, vaan myös nuorempia miehiä! :D Meidän Pokemon-porukassa nää nuoret opiskelee, heillä on joustavammat aikataulut kuin meillä keski-ikäisillä työssäkäyvillä. Pystyvät toisinaan valvomaan yötä myöten ja kaatamaan kaikki lähiseudun salit suht rauhassa. Kun kotikulmilla on legendaarisia raideja keskellä päivää, pääsevät useammin osallistumaan niihin toisin kuin tämä täti joka on parinkymmenen kilsan päässä skutsissa toimistossa naputtamassa konetta.
MUTTA: meidän lapset on jo koululaisia mikä mahdollistaa sen että voin kuitenkin iltaisin ja viikonloppuisin pelata aika suht rennosti; ei tarvii kaikkea koko ajan miettiä lasten ehdoilla. Näillä nuorilla pikkulapsiperheajat on vasta edessä (siis niillä jotka perheen joskus ylipäätään perustaa). Enkä tarkoita tässä nyt PokemonGo:n pelaamista vaan vapaa-aikaa yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pian 40v. ja miksi kadehtisin? Naamani on rempattu nuoremman näköiseksi eli näytän juuri ja juuri kolmekymppiseltä, olen hyväkroppainen, minulla on hyvä ura ja loistava palkka, omistan talon Suomessa ja ulkomailla, sekä kaksi katseetkääntävää autoa. Saan kenet tahansa miehen ulkonäölläni, älykkyydelläni ja kokemuksellani.
En haluaisi enää olla epävarma ja toisia ihmisiä miellyttävä ja mielistelevä 25v, haluan mieluummin olla viisas 50v.
Ensin hehkutat viestisi alkuosassa elämäsi parhaita puolia kuin kylän epävarmin teinityttö ja heti perään yrität esittää, että et olisi epävarma. Miten meni noin niinku omasta mielestä? :)
Luetun ymmärtäminen lievästi hukassa? 25-ikäisenä olin mielestäni epävarma enkä haluaisi enää kokea niitä vuosia, mutta nyt 39-vuotiaana olen kuin eri ihminen itsetuntoni suhteen ja ulkonäköni on silti nuorekas. Menestykseni ja kokemukseni vetävät miehiä enemmän puoleensa, ei pelkkä ulkonäkö. Sen tajuaa ja näkee vasta kun on näin "vanha".
Ikä on pelkkä numero. Itsestään huolehtinut 50vee nainen saattaa jopa näyttää kolmevitoselta, kuten myös kulahtanut 25vee saattaa näyttää peräti kolmevitoselta. En minä ainakaan enää nykyään osu oikeaan ihmisten ikäluokkia arveltaessa :DD
Ne on niitä naistenvaivoja mitä ei voi mieskään ymmärtää.