Haluaisin hurahtaa uskontoon -- ehdottakaa mulle uskontokuntaa tai lahkoa!
Olen siis akateemisesti koulutettu, aika konservatiivinen, mutta myös liberaali, tosi yksinäinen, eronnut 30+ nainen. Ihailen älyllistä ajattelua, debatointia ja haluaisin olla osa kiinteää, rakastavaa yhteisöä ja ehkäpä löytää puolisonkin itselleni. Olen tosi ujo, joten on vaikeaa tutustua ihan normaaliarjessa uusiin ihmisiin. Haluaisin löytää puolison itselleni. Valitettavasti olen alkanut tuntea vetoa naisiakin kohtaan, mutta haluaisin päästä eroon sellaisista ajatuksista.
Haluaisin uskoa johonkin korkeampaan voimaan ja haluaisin joitain sääntöjä suitsimaan itseäni. Lapsuudenperheeni oli "hippihenkinen", liberaali ja erittäin vapaamielinen. Olisin jo aivan nuorena halunnut hurahtaa uskontoon, mutta koin olevani liian vajavainen ja syntinen perhetaustanikin vuoksi mihinkään lahkoon.
Mikä uskontokunta tai lahko sopisi mulle? Tämä ei ole provo ja olen aidosti halukas löytämään jonkun oman yhteisöni, jossa voisin kokea hengellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.
Kommentit (59)
Natha jooga. Tai joku muu meditointi-/joogayhteisö.
Kaikilla toimivilla seurakunnilla on nettisivut. Googlaa kotipaikkasi alueella olevat ja tutustu ensin netin kautta ja sitten menemällä tilaisuuksiin tsekkaamaan miltä ne livenä näyttävät. Uudet ihmiset yleensä otetaan mielellään vastaan, esitellään toimintaa ja ihmisiä joten rohkeasti vain kokeilemaan, mikä alkaisi tuntua omalta.
Tässä pari blogivihjettä, jotka saattavat auttaa tutustustumisessa klassiseen raamatulliseen kristinuskoon:
linnunratailija kirjoitti:
Kaikilla toimivilla seurakunnilla on nettisivut. Googlaa kotipaikkasi alueella olevat ja tutustu ensin netin kautta ja sitten menemällä tilaisuuksiin tsekkaamaan miltä ne livenä näyttävät. Uudet ihmiset yleensä otetaan mielellään vastaan, esitellään toimintaa ja ihmisiä joten rohkeasti vain kokeilemaan, mikä alkaisi tuntua omalta.
Tässä pari blogivihjettä, jotka saattavat auttaa tutustustumisessa klassiseen raamatulliseen kristinuskoon:
Nuo vaikuttavat todella mielenkiintoisilta. Kiitoksia! T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki haluaisin, että mua pidettäisiin periaatteessa samanarvoisena kuin miehiäkin (tai ainakin että oma puolisoni ajattelisi siten).
Parasta olisi löytää joku samanhenkinen, periaatteessa tasa-arvoinen kumppani, mutta se taitaa olla lähes mahdotonta (?).
Ei ole mitenkään vaikea löytää miestä, joka periaatteessa on kanssasi tasa-arvoinen, mutta käytännössä ei. Ja sitähän sinä haluat: käytännössä eriarvoista kumppania ja suhdetta.
Et tarvitse siihen uskontoa.
Tarkoitan tuolla periaatteessa-sanallani sitä, että tasa-arvoinen pitäisi olla, mutta saisi olla kuitenkin perinteiset sukupuoliroolitkin. Sitä naisen roolia ei vain pidettäisi vähempiarvoisena ja toisaalta nainen saisi käydä töissä ja matkustaa itsenäisesti ongelmitta.
Mitä sinulle tarkoittaa "perinteiset sukupuoliroolit"? Yleensä tuo fraasi kai tarkoittaa sitä, että mies päättää viime kädessä, mitä tehdään. Joillekin se voi tarkoittaa myös sitä, että nainen pitää kodin kunnossa (joka päivä!) ja mies hoitaa ulkotyöt ja auton (eli ne hommat, jotka tehdään vain pari kertaa vuodessa).
Koska et voi pyytää ketään ulkopuolista pitämään noita asioita tasa-arvoisina, jäljelle jää vain se, pidättekö te (sinä ja miehesi) niitä tasa-arvoisina. Ja koska sopimus on vain teidän kahden, niin lopulta suhde voi olla hyvinkin epätasa-arvoinen, koska mies päättää ja nainen suostuu mihin vain "perinteen" nimissä. Sinä siis suostuisit siihen, että olisit piikana ja orjana, kun mies tekopyhästi väittäisi, että et ole hänen mielestään silti vähempiarvoinen.
Joku salaseura tms. Onhan noita ruusunristiläisiä, teosofeja, vapaamuurareita, gnostinen srk jne. Ei kyllä kannata ottaa niitä liian tosissaan sitten.
Missään nimessä ei mitään hellareita, esy, city yms. Anti-intellektuaalinen ilmapiiri jossa tiedemiehet, evoluutiouskovat ja homsselit kelpaavat korkeintaan narunjatkoksi ja seurakunnan uskomuksista on turha jutella jollei ole 100% samaa mieltä virallisen linjan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joku salaseura tms. Onhan noita ruusunristiläisiä, teosofeja, vapaamuurareita, gnostinen srk jne. Ei kyllä kannata ottaa niitä liian tosissaan sitten.
Missään nimessä ei mitään hellareita, esy, city yms. Anti-intellektuaalinen ilmapiiri jossa tiedemiehet, evoluutiouskovat ja homsselit kelpaavat korkeintaan narunjatkoksi ja seurakunnan uskomuksista on turha jutella jollei ole 100% samaa mieltä virallisen linjan kanssa.
Tätä juuri meinasinkin. Tai siis teininä tunsin muutaman helluntaiseurakuntaan kuuluvan nuoren ja kävin joissain heidän tilaisuuksissaam, mutta ei siellä oikein ollut kuin se yksi oikea mielipide. Itse haluaisin keskustella avoimesti eri seikoista liittyen uskontoon sekä sen pyhistä teksteistä siten, että niistä löytyisi ehkä uusia merkityksiä tai näkökulmia. Kaikkein epäsopivin seurakunta olisi sellainen, jossa yksi karismaattinen johtohahmo olisi se suurin "totuuden torvi", jota ei saisi kyseenalaistaa joutumatta epäsuosioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki haluaisin, että mua pidettäisiin periaatteessa samanarvoisena kuin miehiäkin (tai ainakin että oma puolisoni ajattelisi siten).
Parasta olisi löytää joku samanhenkinen, periaatteessa tasa-arvoinen kumppani, mutta se taitaa olla lähes mahdotonta (?).
Ei ole mitenkään vaikea löytää miestä, joka periaatteessa on kanssasi tasa-arvoinen, mutta käytännössä ei. Ja sitähän sinä haluat: käytännössä eriarvoista kumppania ja suhdetta.
Et tarvitse siihen uskontoa.
Tarkoitan tuolla periaatteessa-sanallani sitä, että tasa-arvoinen pitäisi olla, mutta saisi olla kuitenkin perinteiset sukupuoliroolitkin. Sitä naisen roolia ei vain pidettäisi vähempiarvoisena ja toisaalta nainen saisi käydä töissä ja matkustaa itsenäisesti ongelmitta.
Mitä sinulle tarkoittaa "perinteiset sukupuoliroolit"? Yleensä tuo fraasi kai tarkoittaa sitä, että mies päättää viime kädessä, mitä tehdään. Joillekin se voi tarkoittaa myös sitä, että nainen pitää kodin kunnossa (joka päivä!) ja mies hoitaa ulkotyöt ja auton (eli ne hommat, jotka tehdään vain pari kertaa vuodessa).
Koska et voi pyytää ketään ulkopuolista pitämään noita asioita tasa-arvoisina, jäljelle jää vain se, pidättekö te (sinä ja miehesi) niitä tasa-arvoisina. Ja koska sopimus on vain teidän kahden, niin lopulta suhde voi olla hyvinkin epätasa-arvoinen, koska mies päättää ja nainen suostuu mihin vain "perinteen" nimissä. Sinä siis suostuisit siihen, että olisit piikana ja orjana, kun mies tekopyhästi väittäisi, että et ole hänen mielestään silti vähempiarvoinen.
En toki haluaisi tulla hyväksikäytetyksi, mutta olen myös avoin konservatiivisillekin piirteille, kunhan niitä ei tehdä alistamisen ilosta. Ideaalitilanteessa molemmat tekisivät ainakin jonkin verran kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Joku salaseura tms. Onhan noita ruusunristiläisiä, teosofeja, vapaamuurareita, gnostinen srk jne. Ei kyllä kannata ottaa niitä liian tosissaan sitten.
Missään nimessä ei mitään hellareita, esy, city yms. Anti-intellektuaalinen ilmapiiri jossa tiedemiehet, evoluutiouskovat ja homsselit kelpaavat korkeintaan narunjatkoksi ja seurakunnan uskomuksista on turha jutella jollei ole 100% samaa mieltä virallisen linjan kanssa.
Ruusiristiläisten ja teosofien tilaisuuksissa kävin muutamia kertoja joskus yli 10 vuotta sitten, mutta niissäkin oli hieman liikaa mutuilua ja hömppää tai sitten en vain päässyt hommaan oikein sisälle.
Ehkä vain summanmutikassa menen johonkin käymään ja tutkailen hieman ilmapiiriä sekä sitä mitä puhutaan ja mistä. Ja kuinka helposti siihen yhteisöön voi päästä mukaan. En tietenkään halua ängetä johonkin, jonne en missään nimessä ole tervetullut.
Tämä on hassua, mutta haluan oson jonkun yhteisön siksikin, että voisin löytää elämänkumppanin. Kun siis haluaisin puolison ja rakkaan itselleni sekä lisää hengellisyyttä elämääni. En käytä alkoholia juuri lainkaan ja olen kiltti hissukka, niin mun on mahdotonta tavata ketään missään. Nettideittailuun ja Tinderiin olen aivan liian ujo. Sellaiset aktiiviset ihmiset yleensä löytävät puolison, joten munkin on pakotettava itseni aktiiviseksi.
Wahhabismi on tulevaisuuden valinta.
Wicca. Älykkäiden ja menestyneiden ihmisten elämänkatsomus lähinnä.
Anna sydämesi ja elämäsi Jeesukselle. Hän ottaa sut vastaan, rakastaa sua ja haluaa sut pelastaa.
Lue Raamattua ja käy vaikka vapiksen, luterilaisen tai hellarien illoissa.
Suosittelisin sinulle Siiloania Helsingissä
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin sinulle Siiloania Helsingissä
Onko siitä omakohtaisia kokemuksia? Asun kyllä siis Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että luet kirjan ja katsot leffan Eat pray love, ja tutustut buddhalaisuuteen. :) Älä nyt ainakaan liity mihinkään tiukkaan uskonlahkoon tai skientologiyhdistykseen.
Buddhalaisuus kiinnostaa yleisellä tasolla, mutta mulla on joku sisäinen fiilis yhdestä Jmalasta tai jumaluudesta. Täytyy tutustua ko. kirjaan ja elokuvaan joka tapauksessa. :)
Leffa ainakin on hirveää kuraa. Kirja saattaa olla parempi, en vain ole tuntenut mitään kiinnostusta leffan nähtyäni.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin sinulle Siiloania Helsingissä
Siitoinlaisia..??
Vierailija kirjoitti:
Jehovan todistajien kirjaseen tutustuin hiljattain, mutta sille en valitettavasti lämmennyt, sillä olen kuitenkin hieman lukenut Raamattua ja mielestäni siinä oli liikaa vääristelyä.
Skientologia ei myöskään kiinnosta, sillä se vaikuttaa puhtaalta hömpältä ja ihmisten rahastukselta korkeintaan.
Kuulosta oudolta. Minä olen ollut perhepiirissä olevan Jehovan todistajan käännytyksen kohteena kymmeniä vuosia enkä silti tunne yhtään yksityiskohtaa jossa heidän uskonsa eroaa kirkkouskonnosta tai tavallisesta Raamatusta.
En silti suosittele Jehovia, hehän ovat jenkkiläisen päämiehensä huijauksen kohteena. Sääliksi käy siskoparkaani.
Ihan mielenkiinnosta haluaisin tietää miten pakotat itsesi uskomaan valitsemaasi jumalaan sitten kun olet valintasi tehnyt. Minä en usko mihinkään jumalaan siitä yksinkertaisesta syystä että en pysty uskomaan sellaiseen mitä ei ole olemassa.
Minä suosittelen Koivuniemen Herraa.
Ex-mieheni oli kammottava alistaja, joten hänen kaltaistaan en haluaisi. Tarkoitan tuolla periaatteessa-sanallani sitä, että tasa-arvoinen pitäisi olla, mutta saisi olla kuitenkin perinteiset sukupuoliroolitkin. Sitä naisen roolia ei vain pidettäisi vähempiarvoisena ja toisaalta nainen saisi käydä töissä ja matkustaa itsenäisesti ongelmitta.