Mies toi meille kysymättä kissan!
Aikuisen kissan... Joka nyt vaan nököttää sängyn alla. Lisäksi sille valtavan telineen, ja muuta krääsää. Oikeasti? Millä järjellä?
Mies olisi todella kiukkuinen jos tekisib jotain vastaavaa. Kerran otin kaverin koiran viikoksi, kun hän erosi ja hankki asuntoa. Sain kuulla siitä kuukausia.
Niin, että mitenhän tuo kissa tulisi pois sängyn alta? Ahdistaa.
Kommentit (73)
Onko tähän ketjuun kirjoittaneet ihan tosissaan? Eli teille olisi ihan okei, jos mies teiltä kysymättä ottaisi vaikka koiran? Molempiin kuluu rahaa, aikaa ja hermoja. Mä rakastan sekä koiria että kissoja, mutta tuollaiset päätökset tehdään yhdessä eikä toisen selän takana. Surullista että viatonta kissaa riepotellaan noin edesvaastuttomasti. Mies ei vaikuta kauhean kypsältä tai luotettavalta
Vierailija kirjoitti:
Onko tähän ketjuun kirjoittaneet ihan tosissaan? Eli teille olisi ihan okei, jos mies teiltä kysymättä ottaisi vaikka koiran? Molempiin kuluu rahaa, aikaa ja hermoja. Mä rakastan sekä koiria että kissoja, mutta tuollaiset päätökset tehdään yhdessä eikä toisen selän takana. Surullista että viatonta kissaa riepotellaan noin edesvaastuttomasti. Mies ei vaikuta kauhean kypsältä tai luotettavalta
Tietysti lemmikin ottamisesta pitää sopia yhdessä. Mutta ap kysyy myös, miten kissan saa pois sängyn alta, ja vastaajat vastaa. Siihen asiaan voi sentään antaa jotain järkeviä neuvoja, toisin kuin ap:n parisuhteen ilmeisiin kommunikaatio-ongelmiin.
Oli käynyt yöllä kylppärissä. Vietiin sinne sen hiekkalaatikko ja ruuat. Mutta palasi sängyn alle.. Nyt silmät ei ole enää niin suuret, ja mies sanoi, että nukkui siellä jossain vaiheessa.
Oli miehen kaverin tutun kissa. Jota olivat viemässä piikille tms. Mies ei edellisiä omistaja tunne/tiedä. Eikä edes kysynyt kissan nimeä!
Mies on tuollainen "pelastaja" mutta ei sitä energiaa kauaa kestä.
Kerran toi jonkun tytön tänne, joka oli ihan humalassa itkenyt kadulla. Jätti senkin mun huoleksi ja meni itse nukkumaan..
Ap
Ja en pentua söpöyden takia haluaisi. Vaan eläisi pidempää, toteutuisi meihin eikä olisi traumoja.
Ap
Mies on ostanut valkoista hiekkaa. Onko se hyvää?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies on ostanut valkoista hiekkaa. Onko se hyvää?
Ap
Maista.
Paakkuuntuva hiekka on helpoin putsata.
Vierailija kirjoitti:
Mies on ostanut valkoista hiekkaa. Onko se hyvää?
Ap
Jos kissa käy siinä tarpeillaan, niin se on riittävän hyvää kissalle.
Meidän aikuisena otettu kissa ei suostunut asioimaan kristallihiekkalaatikossa, vaan pissi nojatuoliin. Vaihdoin savihiekkaan, ja sen jälkeen kissa ei ole kertaakaan käynyt tarpeillaan muualla kuin laatikossa.
Muuten, hiekkalaatikkoa ja ruokia ei kannata pitää kovin lähekkäin. Ruoka maistuu kissallekin paremmin, kun ei tartte vessan vieressä syödä.
Vierailija kirjoitti:
Muuten, hiekkalaatikkoa ja ruokia ei kannata pitää kovin lähekkäin. Ruoka maistuu kissallekin paremmin, kun ei tartte vessan vieressä syödä.
Joo, kissalle ruokapaikka erikseen, juomapaikka erikseen ja vessa erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Oli käynyt yöllä kylppärissä. Vietiin sinne sen hiekkalaatikko ja ruuat. Mutta palasi sängyn alle.. Nyt silmät ei ole enää niin suuret, ja mies sanoi, että nukkui siellä jossain vaiheessa.
Oli miehen kaverin tutun kissa. Jota olivat viemässä piikille tms. Mies ei edellisiä omistaja tunne/tiedä. Eikä edes kysynyt kissan nimeä!
Mies on tuollainen "pelastaja" mutta ei sitä energiaa kauaa kestä.
Kerran toi jonkun tytön tänne, joka oli ihan humalassa itkenyt kadulla. Jätti senkin mun huoleksi ja meni itse nukkumaan..
Ap
Aika moni vaihtais oman juopponsa naistenhakkaajansa sun miehees.
Vierailija kirjoitti:
Oisko pitänyt tuoda kultanen kaulaketju vai timanttisormus, että sun sydän ois sulanut? Kiiltävää harakalle eikö niin? Vai ootko enemmän tekniikan perään? Uusi älyluuri mitä voit toljottaa monttu auki? Instagramiin pyllistely kuvia ja lisää seuraajia, että ego paisuu? Niinkö?
Viikonloppupullon korkki on näemmä narahtanut auki 😂
Mä en jaksais kauaa olla vihanen. Voisin itekin tehdä jotain noin päätöntä, jos kissa olis joutumassa piikille. Ehkä olisin soittanut ensin, mutta toisaaalta meillä ei tartte ihan kaikesta lysellä lupia, sillai rennolla otteella mennään.
Mut on kerran pelastanut tuollainen mies. Olenkohan se tyttö? Yritettiin raiskata baarin jälkeen, kun olin menossa taksille. Juoksin varmaan kilometrin, ja tuli mies vastaan. Itkin vaan ja halasin -tuntematonta miestä. Vei kotiinsa ja siellä oli nainen aika kiukkuisena.
Mies kysyi voinko nukkua niillä. Tuli vielä laittamaan peiton mun päälle :)
Nyt ap käyt ostamassa feliway suihketta. Suihkutat sitä kissan nukkumapaikkaan, sohvalle jne. Rauhoittaa kissaa ja tekee turvallisen olon. Sijoita ruokakuppi rauhalliseen paikkaan missä kissa voi syödä rauhassa ja näkee ympärilleen ja vesikuppeja sijoitat useampia ympäri kämppää. Jos kissan mukana tuli tavaroita tai leluja niin sijoita niitä ympäriinsä (haistaa tuttuja hajuja). Lisäksi jos pystyt niin tee kissalle kulkureittejä mahdollisimman korkealle, esim hyllyjen päälle. Annat kissan tulla luokse, lelut on hyvä keino saada pois sängyn alta. Tsemppiä! Ei ole helppoa mutta kiva jos kissa saisi loppuelämän kodin.
Todella ihana mies, toki olisi pitänyt kysyä ensin ja yhdessä tehdä päätös, mutta uskon että ap vielä lämpenee kissalle. Kissat osaavat olla kiitollisia pelastajalleen yleensä.
Ja aikuisen kissan pelastaja ansaitsee vielä extrakiitokset.
Anna kissan tutustua omaan tahtiinsa asuntoon ja ihmisiin. Älä yritä silittää tai ottaa syliin. Saattaa olla ensimmäiset päivät piilossa, mutta siitä ei kannata tehdä johtopäätöksiä.
Vähästäpä riita syntyy. Voi olla että seuraavaksi lähtee eukko mäkeen jos ei ala käyttäytymään niin kuin kuuluu.
Useimmat kissat ovat uudessa paikassa aluksi arkoja. Meille tuli kaksi aikuista kissaa taannoin, ja kyllä ne ensimmäiset päivänsä viettivät melko tarkkaan sängyn alla. Välillä hiippailivat tutkimusretkille, etenkin ruokakupin suuntaan.
Nykyään ovat erittäin seurallisia, tulevat syliin ja pyytävät leikkimään. Sängyn alle hakeutuvat vain, jos tulee meluisia lapsia kylään, ja silloinkin uteliaisuus voittaa ennen pitkää.
Nyt kun teillä kerran jo kissa on, niin lukusuositus: Helena Telkänrannan Matka kissan mieleen.