Mies toi meille kysymättä kissan!
Aikuisen kissan... Joka nyt vaan nököttää sängyn alla. Lisäksi sille valtavan telineen, ja muuta krääsää. Oikeasti? Millä järjellä?
Mies olisi todella kiukkuinen jos tekisib jotain vastaavaa. Kerran otin kaverin koiran viikoksi, kun hän erosi ja hankki asuntoa. Sain kuulla siitä kuukausia.
Niin, että mitenhän tuo kissa tulisi pois sängyn alta? Ahdistaa.
Kommentit (73)
Meille tuli tuo kissa kymmenen vanhana. Oli alussa niin säikky, ettei sitä käytännössä edes näkynyt kolmeen päivään. Löysi niin hyvät piilot.
Annettiin sopeutua rauhassa. Nykyään otus on mitä seurallisin, ihastuttavin ja ihmisrakkain. Aivan ihana perheenjäsen.
Anna kissalle aikaa. Anna miehen kuulla kunniansa, vastuulliseen lemmikin hankintaan kuuluu koko perheen päätös. Anna myös anteeksi. Ja anna sille kisulle mahdollisuus.
Mun muija toi meille mukulan kysymättä. Asiasta ei ollut mitään puhetta, mutta niin vaan rupes maha kasvamaan ja sitten ilmestyi lapsi huusholliin.
Ap on varmasti eri mieltä mutta tää on mun mielestä hellyyttävin ja huvittavin ketju hetkeen 😂 Saan aaaw-reaktioita mitä enemmän luen!
Vieläkö kissa kyräilee sängyn alla?
Meillä mies toi sängyn viereen jopon. Ja katselee ja silittelee sitä enemmän kuin minua.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen sängyn alla... Mies ihmettelee miksi minua ärsyttää...
Ap
Ärsyynny kuitenkin miehelle, älä kissalle.
Meillä kävi aikoinaan sama. Kahdesti. Mies roudasi kämppään kissan ja varusteet poissaollessani. Yhden ell-reissun hän maksoi ja osti muutaman ruokatölkin. Sitten homma jäi minulle, hiekkalaatikon siivouksista lääkärikuluihin jne. Viikon reissusta tullessani kämppä oli kissanpissassa, kun wc-laatikko oli kissoille jo liian siivoton. Mies kiukutteli kissoille ja minä siivosin.
Lopulta tietty opin tykkäämäänkin niistä karvakeristä - ja arvatkaapa, kuka ne sitten joutui aikanaan itkua vääntäen viemään piikille... Minä tietenkin. Haudatkin niille kaivoin, mies kun ei viitsinyt.
Taannoin hän haveili taas kissasta, mutta luki jonkin jutun vanhojen kissojen virtsavaivoista (näitä meilläkin riitti) ja uhosi, ettei katselisi kämpässään pissavaivaista kissaa, vaan piikille veisi sellaisen heti. Mutta joo, pennun voisi...
Silmät olivat melko ymmyrkäisinä, kun minulta paloi pinna ja muistutin siitä 18 vuoden jaksosta, kun "hänellä oli lemmikkinä kissoja". Sen koommin ei ole kissaa ehdoteltu.
Minä toin meille kissan, kun mies oli työmatkalla. Kuusi vuotta se on meillä asunut enkä voisi kuvitella ettei sitä olisi
Vierailija kirjoitti:
Ja itse sain valitukset viikon koirasta... Oikeasti ... Tuo voi olla meillä 10 vuotta..
Ap
Kysypä mieheltä miksi sen mielestä on ok tuoda teille kissa mutta ei ole ok että hoidat koiraa viikon? Kyse lienee kaksoisstandardeista eli miehellä on mielestään enemmän oikeuksia kuin sinulla.
Itse sanoisin että mies saa valita: joko lähtee kissa tai sekä kissa että mies.
Meidän mies tuo meille vaan muusikonrenttuja. Ne onneksi lähtee kyllä aina parin päivän päästä saatuaan riittävästi ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän mies tuo meille vaan muusikonrenttuja. Ne onneksi lähtee kyllä aina parin päivän päästä saatuaan riittävästi ruokaa.
Meille oli yksi basisti jäämässä pidemmäksikin aikaa, sohvannurkkaan. Saatiin se sitten terassipöydälle viedyllä oluttölkillä houkuteltua ensin ulos, ja siitä lähimmän kapakan suuntaan. Sitten ovi kiinni siltä varalta, että kääntyisi matkalla.
Olisi mieluummin tuonut kissanpennun, kun se on söpö. Ei, tätä inhoan, tai me eläinsuojelussa inhoamme ylikaiken. On ok, että ottaa kissan pentuna, mutta ikinä ei pidä haluta kissanpentua, vaan pitää haluta kissa, silloinkin kun sen ottaa pentuna. Söpö pentu on söpö nelisen kuukautta, sitten se alkaa näyttää jo aikuiselta kissalta. Narttukissa pahimmillaan saattaa tehdä pennutkin jo puolivuotiaana, eli teiniäiteys tunnetaan myös eläinmaailmassa. Emme pidä ihmisistä, jotka haluavat söpöjä kissanpentuja, vaan pidämme ihmisistä, jotka haluavat ottaa kissan pentuna. Pikkulapsiperheiseiseen suositellaankin pentua, että tottuu pienestä asti lapsiin, ellei kissa tule ennestään pikkulapsiperheestä. Se on kuitenkin toivottavaa, ettei kissoja tule lapsiperheistä, mutta joskus allergian vuoksi niistä on luovuttava.
Otapa AP lomaa töistä ja ota äkkilähtö viikoksi pariksi. Siinä ajassa kissa on joko kesyyntynyt tai mies kyllästynyt hoitamiseen ja vienyt katin muualle.
Kissaan pitäisi molempien sitoutua ja päätös pitäisi tehdä yhdessä. Onko kissa nyt vain miehesi?
Vierailija kirjoitti:
Olisi mieluummin tuonut kissanpennun, kun se on söpö. Ei, tätä inhoan, tai me eläinsuojelussa inhoamme ylikaiken. On ok, että ottaa kissan pentuna, mutta ikinä ei pidä haluta kissanpentua, vaan pitää haluta kissa, silloinkin kun sen ottaa pentuna. Söpö pentu on söpö nelisen kuukautta, sitten se alkaa näyttää jo aikuiselta kissalta. Narttukissa pahimmillaan saattaa tehdä pennutkin jo puolivuotiaana, eli teiniäiteys tunnetaan myös eläinmaailmassa. Emme pidä ihmisistä, jotka haluavat söpöjä kissanpentuja, vaan pidämme ihmisistä, jotka haluavat ottaa kissan pentuna. Pikkulapsiperheiseiseen suositellaankin pentua, että tottuu pienestä asti lapsiin, ellei kissa tule ennestään pikkulapsiperheestä. Se on kuitenkin toivottavaa, ettei kissoja tule lapsiperheistä, mutta joskus allergian vuoksi niistä on luovuttava.
Pikkulapsiperheeseen en kyllä suosittelisi minkäänlaista kissaa, ennen kuin lapset ovat siinä iässä, että tajuavat että kissa tarvitsee omaa rauhaa. Ja varsinkin pentukissa kasvuiässä sellaisen nukkumapaikan, jossa sitä ei häiritä.
Aikuinen kissa osaa ottaa paikkansa, pentu ei siihen vielä pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mies tuo meille vaan muusikonrenttuja. Ne onneksi lähtee kyllä aina parin päivän päästä saatuaan riittävästi ruokaa.
Meille oli yksi basisti jäämässä pidemmäksikin aikaa, sohvannurkkaan. Saatiin se sitten terassipöydälle viedyllä oluttölkillä houkuteltua ensin ulos, ja siitä lähimmän kapakan suuntaan. Sitten ovi kiinni siltä varalta, että kääntyisi matkalla.
No. Basistit ovat vähän...hitaita.
Vaan aapeen ongelmaan: Onko mies selittänyt millään tavalla, miksi hankki kissan?
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen kissan... Joka nyt vaan nököttää sängyn alla. Lisäksi sille valtavan telineen, ja muuta krääsää. Oikeasti? Millä järjellä?
Mies olisi todella kiukkuinen jos tekisib jotain vastaavaa. Kerran otin kaverin koiran viikoksi, kun hän erosi ja hankki asuntoa. Sain kuulla siitä kuukausia.
Niin, että mitenhän tuo kissa tulisi pois sängyn alta? Ahdistaa.
Todella törkeätä mieleltä, voin näin kissa mihenä sanoa koko sydämestäni, kyllä kissalta olisi pitänyt kysyä.
Lähetäpä se mies tänne niin annan sille jotain.
Mikä on tilanne, Ap? Onko kissa sängyn alla vielä?
🇺🇦🇮🇱
Meille taas tulee naapuritalon kissa sisälle ihan tuomattakin. Ihana kissa! Lapset rakastavat sitä, se kehrää lakkaamatta. Naukuu lähes päivittäin oven takana ja haluaa sisälle. Meillä on käytännössä lemmikki jonka ylläpidon vaivalta säästymme täysin. Joskus se kantaa terassille hiiriä, oikein ylpeänä tuo niitä meille. Sisään ei ole annettu tuoda.