Ulosotossa oman pojan huumevelkojen takia

Lähestymiskielto on yhtä tyhjän kans päihteiden käyttäjien suhteen, aina löytyy kaveri joka hoitaa hommasi. Pelkäsin poikaani niin paljon että suostuin maksamaan hänelle esim. takuuvuokran asuntoon, tiesin että voin olla hetkisen ihan rauhassa. Ja muuttamista toiselle paikkakunnalle en vonut ajatellakkaan, koska halusin olla lymfoomaa sairastavan äitini tukena hänen viimeisillä ajoilla. Poikani oli tärkeä äidilleni ja poikani kävi usein tapaamassa äitiäni. Äitini ei siis tiennyt poikani päihteiden käytöstä. Ap

Oletteko puhuneet ja käsitelleet pojan isän kuoleman yhdessä? Poika on voinut tuntea isän menetettyään olevansa yksin, hylätty ja hukassa, traumatisoitunut.

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tällaista äidin huumepoikansa elättämistä sivusta yli 20 vuotta. Voin kertoa, että mikään määrä rahaa ei tule riittämään. Äiti on myynyt asunnostaan oman puolikkaansa miehelleen, ja käyttänyt saamansa rahat poikaansa. Isovanhemmatkin ovat ostaneet asuntoja ja maksaneet vuokria, kaikki menee narkkarilla kuin hohtimet kaivoon.

Pelasta itsesi. Lopeta huumeiden käyttämisen mahdollistaminen hyysäämiselläsi. Tuo ei johda yhtään mihinkään. Hanki lähestymiskielto ja vaihda kotiisi lukot, ettei rupea seuraavaksi tyhjentämään sun kämppääs.

Toi vain osoittais lapselle hylkäämistä ja sitä, että äiti pelkää lastaan, vaikka pojanhan se ois pelättävä äitiään, kun on noin pahasti käyttäytynyt, huumeet, väkivalta ja pelottelu. Kertakaikkiaan roska, ellei nyt nouse tuosta. Ei ap täällä vain häntä varten ole ja ellei pysty sitä käsittämään niin todellakin tuhoaa itse oman elämänsä, vai haluaako istua linnassa äitinsäkin taposta? Mä sanoisin sen sille, en yhtään pelkäis tuollaista luuseria, mutta mä oonkin mä.

10

Vierailija kirjoitti:

Lähestymiskielto on yhtä tyhjän kans päihteiden käyttäjien suhteen, aina löytyy kaveri joka hoitaa hommasi. Pelkäsin poikaani niin paljon että suostuin maksamaan hänelle esim. takuuvuokran asuntoon, tiesin että voin olla hetkisen ihan rauhassa. Ja muuttamista toiselle paikkakunnalle en vonut ajatellakkaan, koska halusin olla lymfoomaa sairastavan äitini tukena hänen viimeisillä ajoilla. Poikani oli tärkeä äidilleni ja poikani kävi usein tapaamassa äitiäni. Äitini ei siis tiennyt poikani päihteiden käytöstä. Ap

Ihme asetelma, että sinua ei tue kukaan, vaan äitisikin vain hymistelee ihanaa lapsenlastaan. Voi että. Mikä matto sä kaikille oikein olet? Äitisikään ei sinua arvosta?

10

On se omalle lapselle selän kääntäminen vaan aika kova paikka. Ihan turha toisten täällä moralidoida jos ei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Helppo se on sanoa ja neuvoa kun itellä kaikki hyvin. ( en ole ap)

Vierailija kirjoitti:

On se omalle lapselle selän kääntäminen vaan aika kova paikka. Ihan turha toisten täällä moralidoida jos ei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Helppo se on sanoa ja neuvoa kun itellä kaikki hyvin. ( en ole ap)

Ei mulla ole kaikki hyvin, mutta mä arvostan itseäni, ja sillä sipuli.

10

Vierailija kirjoitti:

Oletteko puhuneet ja käsitelleet pojan isän kuoleman yhdessä? Poika on voinut tuntea isän menetettyään olevansa yksin, hylätty ja hukassa, traumatisoitunut.

Tämäkäryää minunkin nenässäni. Tosin pojan lienee nyt parempi hakea apua siihenkin yksin. Ehkä äitinä siihen kannustaisin?

10

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tällaista äidin huumepoikansa elättämistä sivusta yli 20 vuotta. Voin kertoa, että mikään määrä rahaa ei tule riittämään. Äiti on myynyt asunnostaan oman puolikkaansa miehelleen, ja käyttänyt saamansa rahat poikaansa. Isovanhemmatkin ovat ostaneet asuntoja ja maksaneet vuokria, kaikki menee narkkarilla kuin hohtimet kaivoon.

Pelasta itsesi. Lopeta huumeiden käyttämisen mahdollistaminen hyysäämiselläsi. Tuo ei johda yhtään mihinkään. Hanki lähestymiskielto ja vaihda kotiisi lukot, ettei rupea seuraavaksi tyhjentämään sun kämppääs.

Toi vain osoittais lapselle hylkäämistä ja sitä, että äiti pelkää lastaan, vaikka pojanhan se ois pelättävä äitiään, kun on noin pahasti käyttäytynyt, huumeet, väkivalta ja pelottelu. Kertakaikkiaan roska, ellei nyt nouse tuosta. Ei ap täällä vain häntä varten ole ja ellei pysty sitä käsittämään niin todellakin tuhoaa itse oman elämänsä, vai haluaako istua linnassa äitinsäkin taposta? Mä sanoisin sen sille, en yhtään pelkäis tuollaista luuseria, mutta mä oonkin mä.

10

Sä luulet kaikenlaista kun et tunne huumehörhöjen arkea. Siinä ei paljon auta paapomiset, jos haluaa ihmisen ryhdistäytyvän. Kova kovaa vastaan. Hylkääminen on aivan eri asia kuin itsensä puolustaminen. Addiktit valehtelee kaikessa ja liiottelee ja manipuloi niin kauan kuin näkevät, että toisesta saa sympatiaa ja rahaa kupattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tällaista äidin huumepoikansa elättämistä sivusta yli 20 vuotta. Voin kertoa, että mikään määrä rahaa ei tule riittämään. Äiti on myynyt asunnostaan oman puolikkaansa miehelleen, ja käyttänyt saamansa rahat poikaansa. Isovanhemmatkin ovat ostaneet asuntoja ja maksaneet vuokria, kaikki menee narkkarilla kuin hohtimet kaivoon.

Pelasta itsesi. Lopeta huumeiden käyttämisen mahdollistaminen hyysäämiselläsi. Tuo ei johda yhtään mihinkään. Hanki lähestymiskielto ja vaihda kotiisi lukot, ettei rupea seuraavaksi tyhjentämään sun kämppääs.

Toi vain osoittais lapselle hylkäämistä ja sitä, että äiti pelkää lastaan, vaikka pojanhan se ois pelättävä äitiään, kun on noin pahasti käyttäytynyt, huumeet, väkivalta ja pelottelu. Kertakaikkiaan roska, ellei nyt nouse tuosta. Ei ap täällä vain häntä varten ole ja ellei pysty sitä käsittämään niin todellakin tuhoaa itse oman elämänsä, vai haluaako istua linnassa äitinsäkin taposta? Mä sanoisin sen sille, en yhtään pelkäis tuollaista luuseria, mutta mä oonkin mä.

10

Sä luulet kaikenlaista kun et tunne huumehörhöjen arkea. Siinä ei paljon auta paapomiset, jos haluaa ihmisen ryhdistäytyvän. Kova kovaa vastaan. Hylkääminen on aivan eri asia kuin itsensä puolustaminen. Addiktit valehtelee kaikessa ja liiottelee ja manipuloi niin kauan kuin näkevät, että toisesta saa sympatiaa ja rahaa kupattua.

Millälailla kehotin paapomaan? Mitä paapomista se on, että sanoo lapselleen, että en minä sinua pelkää, mutta mietipäs, haluatko tappaa äitisikin, ja istua siitä vankilassa? Itsesi siinä pilaat lopullisesti. Sanoisin sille, että kyllä mä näen, ettet sä mua arvosta, vieläkö kuvitteletkin mun auttavan? Jos isääsi suret, niin hae siihen apua, älä minun kuvittele kaikkea puolestasi tekevän. Näin mä sanoisin.

10

Poikani on nyt siis vankilassa, vapautuu kahden vuoden päästä. En tällä hetkellä mahdollista hänen päihteiden käyttöä. Pelkään vain tulevaa. Olemme poija kans keskustelleet hänen isänsä ja hänen kahden pappansa ja yhden mummonsa kuolemat. Yhdessä olemma itkeneet ja surreet. Ja varsinki näiden surullisten asioden takia olen ollut niin hööli rahan suhteen. Olen kuvitellut että vaikka vuokran maksaminen hänen puolesta helpottaa hänen oloa. Eihän se niin mene, mie maksoin vuokran ja hänelle jäi enemmän rahaa päihteisiin. AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut tällaista äidin huumepoikansa elättämistä sivusta yli 20 vuotta. Voin kertoa, että mikään määrä rahaa ei tule riittämään. Äiti on myynyt asunnostaan oman puolikkaansa miehelleen, ja käyttänyt saamansa rahat poikaansa. Isovanhemmatkin ovat ostaneet asuntoja ja maksaneet vuokria, kaikki menee narkkarilla kuin hohtimet kaivoon.

Pelasta itsesi. Lopeta huumeiden käyttämisen mahdollistaminen hyysäämiselläsi. Tuo ei johda yhtään mihinkään. Hanki lähestymiskielto ja vaihda kotiisi lukot, ettei rupea seuraavaksi tyhjentämään sun kämppääs.

Toi vain osoittais lapselle hylkäämistä ja sitä, että äiti pelkää lastaan, vaikka pojanhan se ois pelättävä äitiään, kun on noin pahasti käyttäytynyt, huumeet, väkivalta ja pelottelu. Kertakaikkiaan roska, ellei nyt nouse tuosta. Ei ap täällä vain häntä varten ole ja ellei pysty sitä käsittämään niin todellakin tuhoaa itse oman elämänsä, vai haluaako istua linnassa äitinsäkin taposta? Mä sanoisin sen sille, en yhtään pelkäis tuollaista luuseria, mutta mä oonkin mä.

10

Sä luulet kaikenlaista kun et tunne huumehörhöjen arkea. Siinä ei paljon auta paapomiset, jos haluaa ihmisen ryhdistäytyvän. Kova kovaa vastaan. Hylkääminen on aivan eri asia kuin itsensä puolustaminen. Addiktit valehtelee kaikessa ja liiottelee ja manipuloi niin kauan kuin näkevät, että toisesta saa sympatiaa ja rahaa kupattua.

Enkä mä vaatis lastani ryhdistäytymään, vaan jättämään minut rauhaan. Kamalaahan se ois, mutta kun kaikkea ei saa.

10

10 = äitihullu = kivikissaäiti eli uhoaa vain. Sekaisin kuin seinäkello.

Ap: paljon tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Poikani on nyt siis vankilassa, vapautuu kahden vuoden päästä. En tällä hetkellä mahdollista hänen päihteiden käyttöä. Pelkään vain tulevaa. Olemme poija kans keskustelleet hänen isänsä ja hänen kahden pappansa ja yhden mummonsa kuolemat. Yhdessä olemma itkeneet ja surreet. Ja varsinki näiden surullisten asioden takia olen ollut niin hööli rahan suhteen. Olen kuvitellut että vaikka vuokran maksaminen hänen puolesta helpottaa hänen oloa. Eihän se niin mene, mie maksoin vuokran ja hänelle jäi enemmän rahaa päihteisiin. AP

No, nyt muutut. Poika on jotenkin alkanut vain halveksia sinua siksi. Tai jos ei siitä alkanut, niin muuten sitten, eikä auttaminen sitä muuta. Ehkä hän näkee sinut heikkona eikä kestä sitä sinussa :(

10

Vierailija kirjoitti:

10 = äitihullu = kivikissaäiti eli uhoaa vain. Sekaisin kuin seinäkello.

Ap: paljon tsemppiä!

En uhoa, olen vakavasti tätä mieltä. Mitään syytä antaa huumesekojen pilata muiden elämää ei ole.

10

Vaihda paikkakuntaa, hanki salainen puhelinnro ja maistraattiin yhteystietojen luovutuskielto. Nyt kun poikas on poissa niin otat niin paljo etäisyyttä kuin pystyt.

Sun pitää olla kovana, et anna mitään. Vaihda lukot, jos hänellä avain.

Mikään muu ei auta. Ilmoitat pojalle, että paapominen on ohi.

Usko pois, muita vaihtoehtoja ei ole. Tiedän, että sydäntä särkee oman lapsen kohdalla, mutta ei auta.

Mun veli teki äidille tuota. Äiti kuoli sitten ihan vanhuuttaan ja sairauksiin, eikä varmasti suru ja stressi auttanut yhtään. Veli on nykyään raitistunut, on jo 56v.

Mutta 30v kesti meidän äidin helvetti.

Vierailija kirjoitti:

10 = äitihullu = kivikissaäiti eli uhoaa vain. Sekaisin kuin seinäkello.

Ap: paljon tsemppiä!

Ja siis ap pystyisi todellakin kääntämään tuon laivan, jos arvostaisi itseään. Poikakin sen näkisi, eikä voisi käyttää enää äitiään jonain roskatunkiona. Ei ehkä olisi kovin kiva poika sen jälkeenkään, koska pahoja ongelmiahan hänellä selkeästi on, mutta sille ei vain mahda enää mitään muut kuin se poika itse.

10

Vierailija kirjoitti:

On se omalle lapselle selän kääntäminen vaan aika kova paikka. Ihan turha toisten täällä moralidoida jos ei itse ole ollut vastaavassa tilanteessa. Helppo se on sanoa ja neuvoa kun itellä kaikki hyvin. ( en ole ap)

En ymmärrä, miksi ja mitä järkeä olisi kääntää selkänsä omalle lapselleen. Hänelle, jolle on jo selkiä käännetty. Rajojen vedon ja asioiden selvittämisen voi tehdä muillakin tavoin. Ei hylkäämisellä, pelottelulla, uhoamisella, ei väkivallalla jne. Siinä menettää vain uskottavuutensa ja lopun luottamuksen rippeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poikani on nyt siis vankilassa, vapautuu kahden vuoden päästä. En tällä hetkellä mahdollista hänen päihteiden käyttöä. Pelkään vain tulevaa. Olemme poija kans keskustelleet hänen isänsä ja hänen kahden pappansa ja yhden mummonsa kuolemat. Yhdessä olemma itkeneet ja surreet. Ja varsinki näiden surullisten asioden takia olen ollut niin hööli rahan suhteen. Olen kuvitellut että vaikka vuokran maksaminen hänen puolesta helpottaa hänen oloa. Eihän se niin mene, mie maksoin vuokran ja hänelle jäi enemmän rahaa päihteisiin. AP

No, nyt muutut. Poika on jotenkin alkanut vain halveksia sinua siksi. Tai jos ei siitä alkanut, niin muuten sitten, eikä auttaminen sitä muuta. Ehkä hän näkee sinut heikkona eikä kestä sitä sinussa :(

10

Poika on heikko. Narkomaani on aina heikko. Typerää syyllistää äitiä.

Varaa aika diakoniatyöntekijälle. Sieltä saat tukea ja keskusteluapua. He osaavat siellä myös ohjata, mistä kannattaa tukea lähteä itsellesi ja pojallesi hakemaan. :) Kannattaa myös etukäteen tutustua tahoihin, jotka tukevat vankilasta vapautuvia ja selvittää muut tahot, jotka voivat poikaasi auttaa, kun hän vapautuu. Tsemppiä!