Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelaaminen, parisuhde ja hiton pleikkari
29.09.2017 |
Normaali kuvio on se, että löydän puolisoni joka päivä kotiin tullessa samasta paikasta: sohvalla pelaamassa pleikkaria. Minä pakenen jonnekin muualle, koska en siedä ison telkkarin sotapelejä. Kuulokkeet onneksi on. Olen kertonut, että en pidä siitä että pelataan oikeasta tuntikausia töiden jälkeen. En käsitä miksi mikään muu ei kiinnosta. Kuulemma töissä oleminen on raskasta, mutta mielestäni ei ole normaalia että työn lisäksi ei jaksa mitään / siitä palautumiseen menee muu aika.
Perjantaisin löydän hänet sohvalta pelaamassa kännissä. Ahdistaa jo nyt.
Seksiä meillä on liian vähän mielestäni, viikonloppuisin yleensä. Olen kertonut, että haluaisin enemmän. Sain kuulla, että johtuu siitä että en tee aloitetta (juu, syy on tietenkin mussa) ja kun tein tietoisesti enemmän aloitteita niin seksiä on edelleen vähän. Eli just tämä sama ongelma, kuin tosi monella naisella: mies hoitaa homman muuten ja itse odottaa ja toivoo.
Kun olen puhunut näistä asioista puolisoni raivostuu. Hän on sanonut, että ei halua minun puhuvan näistä. Olen siis lopettanut ja nyt pari viikkoa tietoisesti yrittänyt ajatella, että valinta on hänen. Koen nämä jokapäiväisenä ongelmana nykyisin ja ahdistaa. En nyt ole puhunut, koska vastassa on raivo ja yleensä tämä: "en saa ikinä tehdä mitä haluan". Tämäkin ihan outo kommentti, hän nimenomaan tekee mitä haluaa...kuullostaa minun korviin aika lapselliselta, aikuisena joutuu tekemään asioita, jotka ei huvita ihan jatkuvasti. Nyt siis mietin asioita itsekseni, yritän saada jonkun selkeän kuvan ja ymmärtää että tuo on hänen valintansa ja vastuu minusta itsestäni taas on minulla. Tänään olen ollut ihan itku kurkussa, tilanne on väsyttävä.
Alussa hän antoi itsestään ihan toisen käsityksen ja nimenomaan sanoi, että haluaisi elää aktiivista elämää. Harrastaa kaikenlaista kanssani. Olen ehdottanut, että käytäisiin edes kävelemässä ja hänestä ajatus ollut ihan ok. Ehdotin aika monta kertaa ilman tulosta ja kun vähän aikaa sitten sanoin, että en saa häntä edes kävelemään sain kuulla, että miksi en ehdota. Voi jösses...ihminen ei ole enää mikään nuori jos sitä mietitte.
Mites muilla?
Kommentit (97)
Veloille se "arjen jakaminen" on myös harvoin parisuhteen ykkösprioriteetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuullllostaa siltä, että olet löytänyt tasoisesi "miehen". Et luultavasti kelpaisi sellaiselle miehelle, joka huomio kumppaninsa tarpeita ja haluaa tehdä asioita yhdessä parina. Kysymys kuuluu, aiotko tyytyä tuollaisen elämään vai osaatko arvostaa itseäsi ja lähdet etsimään sitä parempaa parisuhdetta. Veikkaukseni on, että et uskalla. Jäät tuon pelailevan pojan kanssa kimppaan ja parin vuoden sisään hankitte pari lasta. Tulet kuolemaan katkerana ja yksinäisenä.
Mitähän mahdat tarkoittaa tasollani :D? Et varmaan tästä voi asiaa päätellä. Miksi en kelpaisi ihmiselle joka haluaa elää yhdessä parina? En näe että olisin jotenkin huono.
Sitten mitä noihin lapsiin tulee, niin mainitsinkin jo että ei ole tulossa. Kokemuksia pieleen menneistä parisuhteista on jo molemmilla, itse en aio enää yhtään sellaisessa olla. Jos tämä ei puutu, niin silloin tämä pahenee. Näen että se on valinta mitä ihminen tekee ja jos tietää mitä toinen kaipaa ja valitsee silti muuta, niin tajuan kyllä että mua ei arvosteta. Sitä en halua, mutta yritän tietenkin saada asiat toimimaan.Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuttuja tapoja voi olla vaikea muuttaa, jos itsellä ei ole halua. Voisin kysyä että lähdetkö nyt kävelylle mutta jos pelaaminen jatkuu lähtisin itse sinne. Etsin harrastuksia liikunnan parista ja yrittäisin saada hyvän kunnon ja osottaisin siten että pelkkä pelaaminen ei kannata.
Kohdallani tämä ei ole mitään osoittanut. Minulla erittäin hyvä kunto ja hyvä terveys. Urheilen paljon ja kovaa.Ap
Jos sulla on "oikeus" urheilla paljon, niin miksi mies ei saa pelata paljon? Miksi vain sinä saat tehdä mieluisia asioita paljon?
Siksi, että hän pelaa monin verroin enemmän kuin minä urheilen. Minun urheiluni on niin hiit-touhua että sitä ei edes voi tehdä päivittäin. Tuo pelaaminen on siis ihan poskettoman paljon. Vai eikö oikeasti 20-30 h jotain sotapelin pelaamista ole teistä paljon...?
Ap
Aloittaja, ymmärrät kai että et voi muuttaa miestä. Kukaan ei pysty muuttamaan toista ihmistä. Se, mitä me täällä kirjoitamme ei liioin vaikuta häneen karvankaan vertaa. Hän on mikä on ja tekee mitä haluaa. Olennaista on nyt, mitä sinä teet.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet vela, niin ota ennen eroa huomioon, että suurin osa veloista on mukavuudenhaluisia ja nautintokeskeisiä ja haluaa käyttää vapaa-aikaa itseään kiinnostaviin juttuihin. Lapsettomana on mahdollisuus harrastaa paljon enemmän ja syvemmin kuin vanhempana!
Tiedän kyllä ja sitä olenkin. Haluan nauttia elämästä, tehdä mielenkiintoisia asioita yhdessä toisen kanssa ja siinä tärkein syy miksi en halua lapsia (en pidä kuitenkaan lapsia haluavina mitenkään outoina). Senpä tähden tämä varmaan onkin niin rasittavaa: tämä ei ole sitä mitä toivon elämältä.AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja, ymmärrät kai että et voi muuttaa miestä. Kukaan ei pysty muuttamaan toista ihmistä. Se, mitä me täällä kirjoitamme ei liioin vaikuta häneen karvankaan vertaa. Hän on mikä on ja tekee mitä haluaa. Olennaista on nyt, mitä sinä teet.
Tiedän kyllä, siksi sanoinkin että tiedän olevani itse vastuustani itsestään ja että hän valitsee mitä itse valitsee. Kirjoitin tämän. Samoin sanoin, että rakkautta on vaikea lakaista maton alle, vaan sitä haluaa yrittää saada elämän jossa ei kaksi yksikköä elä irrallaan saman katon alla. Siitä on riittävästi kokemusta omalla kohdalla aiemmin, ei enää ikinä.
Ap, minulla on samanlainen tilanne miehen kanssa ja ihan yhtä kypsä olen. Meillä mies ei pelaa, mutta harrastaa muuta juttua intohimoisesti. Menee varmaan kevyesti tuo 20 tuntia viikossa niin, että hän kököttää ulkovarastossa. Lapsiperhe ollaan ja koen itseni syrjäytetyksi, yksinäiseksi ja onnettomaksi tässä liitossa. Harrastan itsekin, mutta minun harrastuksiin menee ehkä 5-6 tuntia viikossa. Olemme sopineet, että käymme kerran viikossa yhdessä lenkillä, tämä on tapahtunut viimeksi elokuun alussa, hän on niin kiireinen ettei ole muuten ehtinyt. Kun mainitsen asiasta, niin "kyttään ja pidän kirjaa". Miehellä on sama reaktio kuin sinunkin miehellä jos asiasta yrittää puhua: suuttuu ja polkee jalkaa "kun ei saa tehdä mitä haluaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerros nyt AP teidän iät ja miten pitkään olette seurustelleet. Olisi kiva tietää, aika kriittinen tieto mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuttuja tapoja voi olla vaikea muuttaa, jos itsellä ei ole halua. Voisin kysyä että lähdetkö nyt kävelylle mutta jos pelaaminen jatkuu lähtisin itse sinne. Etsin harrastuksia liikunnan parista ja yrittäisin saada hyvän kunnon ja osottaisin siten että pelkkä pelaaminen ei kannata.
Kohdallani tämä ei ole mitään osoittanut. Minulla erittäin hyvä kunto ja hyvä terveys. Urheilen paljon ja kovaa.Ap
Jos sulla on "oikeus" urheilla paljon, niin miksi mies ei saa pelata paljon? Miksi vain sinä saat tehdä mieluisia asioita paljon?
Siksi, että hän pelaa monin verroin enemmän kuin minä urheilen. Minun urheiluni on niin hiit-touhua että sitä ei edes voi tehdä päivittäin. Tuo pelaaminen on siis ihan poskettoman paljon. Vai eikö oikeasti 20-30 h jotain sotapelin pelaamista ole teistä paljon...?
Ap
Jos 20-30h viikossa on "monin verroin enemmän" kuin sun urheilut niin et tosiaan urheile paljon. Minäkin perusnörttinä urheilen joku 10h viikossa eikä tämä ole mitenkään paljoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
49, riittävän ikäisiä ja naimisissa jos tämä nyt on oikeasti juttu jolla on jotain merkitystä asian suhteen. Loppuelämää en tietenkään voi elää asiasta ahdistuneena.
48, ajattelen usein että raivoisa suhtautuminen johtuu siitä että toiselle sanoo asian joka on totta eikä se miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuttuja tapoja voi olla vaikea muuttaa, jos itsellä ei ole halua. Voisin kysyä että lähdetkö nyt kävelylle mutta jos pelaaminen jatkuu lähtisin itse sinne. Etsin harrastuksia liikunnan parista ja yrittäisin saada hyvän kunnon ja osottaisin siten että pelkkä pelaaminen ei kannata.
Kohdallani tämä ei ole mitään osoittanut. Minulla erittäin hyvä kunto ja hyvä terveys. Urheilen paljon ja kovaa.Ap
Jos sulla on "oikeus" urheilla paljon, niin miksi mies ei saa pelata paljon? Miksi vain sinä saat tehdä mieluisia asioita paljon?
Siksi, että hän pelaa monin verroin enemmän kuin minä urheilen. Minun urheiluni on niin hiit-touhua että sitä ei edes voi tehdä päivittäin. Tuo pelaaminen on siis ihan poskettoman paljon. Vai eikö oikeasti 20-30 h jotain sotapelin pelaamista ole teistä paljon...?
Ap
Miksi et vastannut kysymykseeni siitä, miten suhtautuisit 20 viikkotunnin teatteri- tai kilpaurheiluharrastukseen? Viesteistäsi ja sananvalinnoistasi saa sellaisen käsityksen, että pidät pelaamista lapsellisena ja arvottomana harrastuksena.
Kerro myös, miksi sinusta 3–5 tuntia harastuksia viikossa on riittävä määrä. Mitä niillä muilla vapaa-ajan tunneilla pitäisi sinusta tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on vaan kyllästynyt sinuun eihän tässä muuta. Ensiksi mies varmaan tsemppasi alkuhuumassa vuoksesi ja nyt se on haihtunut. Paluu rutiineihin. RIP suhde. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuullllostaa siltä, että olet löytänyt tasoisesi "miehen". Et luultavasti kelpaisi sellaiselle miehelle, joka huomio kumppaninsa tarpeita ja haluaa tehdä asioita yhdessä parina. Kysymys kuuluu, aiotko tyytyä tuollaisen elämään vai osaatko arvostaa itseäsi ja lähdet etsimään sitä parempaa parisuhdetta. Veikkaukseni on, että et uskalla. Jäät tuon pelailevan pojan kanssa kimppaan ja parin vuoden sisään hankitte pari lasta. Tulet kuolemaan katkerana ja yksinäisenä.
Mitähän mahdat tarkoittaa tasollani :D? Et varmaan tästä voi asiaa päätellä. Miksi en kelpaisi ihmiselle joka haluaa elää yhdessä parina? En näe että olisin jotenkin huono.
Sitten mitä noihin lapsiin tulee, niin mainitsinkin jo että ei ole tulossa. Kokemuksia pieleen menneistä parisuhteista on jo molemmilla, itse en aio enää yhtään sellaisessa olla. Jos tämä ei puutu, niin silloin tämä pahenee. Näen että se on valinta mitä ihminen tekee ja jos tietää mitä toinen kaipaa ja valitsee silti muuta, niin tajuan kyllä että mua ei arvosteta. Sitä en halua, mutta yritän tietenkin saada asiat toimimaan.Ap
Lopeta uhriutuminen ja ala elämään elämääsi. Miehesi ei aio sinun takiasi lopettaa pelaamista. Hän rakastaa pelaamista niin kuin sinäkin rakastat ulkoilua ja omia harrastuksiasi. Voit joko tyytyä tilanteeseen ja yrittää saada mieheltä armon paloina osallistumista sinunkin harrastuksiisi tai voit avata omaa maailmankuvaasi ja vaikkapa liittyä miehesi pelihetkiin. Jos kumpikaan vaihtoehto ei toimi, on aika päättää parisuhde ja jatkaa eri teillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
52, vastasin mielestäni: harrastaisin mielelläni mukana. Pidän 20-30 h viikossa pelaamista ajanhukkana, sanoin jo senkin.
Ja 3-5 h viikossa ei tainnut olla riittävä määrä, vaan sellainen keskiarvo, luulisin. Jos pelaa 30 h vko niin se on yli 4 h päivässä. Jos töistä saapuu n. klo.16, aloittaa pelaamisen esim. klo 17 ja lopettaa sen esim. klo.21, niin siinä se päivä mielestäni oli. Minusta se on liikaa ja kun pakenen niitä pelejä (en mäkään aina voi olla kodin ulkopuolella harrastelemassa) toiseen huoneeseen tuntikausiksi, niin onhan se hirveää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuullllostaa siltä, että olet löytänyt tasoisesi "miehen". Et luultavasti kelpaisi sellaiselle miehelle, joka huomio kumppaninsa tarpeita ja haluaa tehdä asioita yhdessä parina. Kysymys kuuluu, aiotko tyytyä tuollaisen elämään vai osaatko arvostaa itseäsi ja lähdet etsimään sitä parempaa parisuhdetta. Veikkaukseni on, että et uskalla. Jäät tuon pelailevan pojan kanssa kimppaan ja parin vuoden sisään hankitte pari lasta. Tulet kuolemaan katkerana ja yksinäisenä.
Mitähän mahdat tarkoittaa tasollani :D? Et varmaan tästä voi asiaa päätellä. Miksi en kelpaisi ihmiselle joka haluaa elää yhdessä parina? En näe että olisin jotenkin huono.
Sitten mitä noihin lapsiin tulee, niin mainitsinkin jo että ei ole tulossa. Kokemuksia pieleen menneistä parisuhteista on jo molemmilla, itse en aio enää yhtään sellaisessa olla. Jos tämä ei puutu, niin silloin tämä pahenee. Näen että se on valinta mitä ihminen tekee ja jos tietää mitä toinen kaipaa ja valitsee silti muuta, niin tajuan kyllä että mua ei arvosteta. Sitä en halua, mutta yritän tietenkin saada asiat toimimaan.ApLopeta uhriutuminen ja ala elämään elämääsi. Miehesi ei aio sinun takiasi lopettaa pelaamista. Hän rakastaa pelaamista niin kuin sinäkin rakastat ulkoilua ja omia harrastuksiasi. Voit joko tyytyä tilanteeseen ja yrittää saada mieheltä armon paloina osallistumista sinunkin harrastuksiisi tai voit avata omaa maailmankuvaasi ja vaikkapa liittyä miehesi pelihetkiin. Jos kumpikaan vaihtoehto ei toimi, on aika päättää parisuhde ja jatkaa eri teillä.
Niinpä, tiedossa on. Sanoinkin että se on hänen valintansa. Surullista vaan että se on noin, koska rakastan häntä. En mä tiedä. Ehkä hänen oikeanlainen kumppaninsa olisi joku näistä:
a. joku joka ei halua oikeastaan mitään elämältä
b. ei uskalla / välitä / halua pyytää elämältä / toiselta mitään
c. on ensimmäistä kertaa parisuhteessa ja ajattelee että "näin se vaan on"
Varmaan olen jo katkera kun tällaisia mietin. Kuulemma hänelle ei ennen ole valitettu pelaamisesta. Hän on käsittääkseni seurustellut b-ja c-tyyppien kanssa. Olen varmaan vaativa, mutta olen jo elänyt elämää jossa molemmilla oli omat juttunsa ja lopulta ei mitään yhteistä, siinä sitten vellottiin pahassa olossa vuosikaudet. Haluanko sitä vielä, no en todellakaan. Minä nyt vaan haluan yhteistä elämää, ei siinä pitäisi mitään kauhean epänormaalia olla vai onko tämä joku yleinenkin kuvio, että ollaan vaan kun ellun kanat koko elämä...argh. Kriisiä pukkaa.
Ap
Mä tein tollaseen suhteeseem vielä lapsen ja ylläriiii, ei miehestä ollut isäksi. Oli aika jännä fiilis kun tapasin nykyiseni: mies jonka kanssa voi oikeesti tehdä asioita!
Mun neuvo: jätä se. Toi ei mee tosta todellakaan paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet vela, niin ota ennen eroa huomioon, että suurin osa veloista on mukavuudenhaluisia ja nautintokeskeisiä ja haluaa käyttää vapaa-aikaa itseään kiinnostaviin juttuihin. Lapsettomana on mahdollisuus harrastaa paljon enemmän ja syvemmin kuin vanhempana!
Tiedän kyllä ja sitä olenkin. Haluan nauttia elämästä, tehdä mielenkiintoisia asioita yhdessä toisen kanssa ja siinä tärkein syy miksi en halua lapsia (en pidä kuitenkaan lapsia haluavina mitenkään outoina). Senpä tähden tämä varmaan onkin niin rasittavaa: tämä ei ole sitä mitä toivon elämältä.AP
Olet ap todella huono kirjoittamaan kieliopillisesti oikeaa tekstiä. Onko sinulla jotain oppimisvaikeuksia tai keskittymisvaikeuksia? Mikä on koulutustaustasi?
58. Ylempi korkeakoulututkinto. Kirjoitan nopeasti. En jaksa täällä miettiä meneekö oikein eli kirjoitan vain putkeen lukematta. Ei ole relevanttia. Mikä sulla on koulutus?
Sitten vielä se, että ahdistaa hitosti. Mun on vaikea keskittyä kieliasuun.
Alue: Aihe vapaa
Anna sille vain kaksi vaihtoehtoa. Lähdetäänkö kävelylle vai salille?