Apua lapsen koulunkäyntiin

Minkäikäinen?

Ei ole iso lapsi fiksu ja osaavainen alisuoriutuja, vaan saamaton ja avuton.

Kuka häntä sitten myöhemmin opiskeluaikana tai työelämässä koko ajan ohjaisi ja sanoisi, että teepä Hertta-Untamo nyt just näin.

Et ole yksin. Meillä täällä Suomessahan on räjähtämässä käsiin tämä ongelma, kun kouluilta viedään määrärahoja ja kaikesta säästetään. Tosin yritystukiin löytyy alati lisää rahaa. 

Yläkouluikäinen. En nyt ihan sanoisi että on avuton ja saamaton. Oppii kyllä tunneilla, mutta kun jatkuvasti viikottain on useampia esitelmiä ja tutkielmia, joita pitäisi tehdä milloin mistäkin aineesta. Ne vain eivät sovi lapsen luonteelle. Ovatko muut yläkouluikäiset niin itsenäisiä, että selviävät omin avuin jatkuvasta itseopiskelusta ja tiedonhausta?

Vierailija kirjoitti:

Yläkouluikäinen. En nyt ihan sanoisi että on avuton ja saamaton. Oppii kyllä tunneilla, mutta kun jatkuvasti viikottain on useampia esitelmiä ja tutkielmia, joita pitäisi tehdä milloin mistäkin aineesta. Ne vain eivät sovi lapsen luonteelle. Ovatko muut yläkouluikäiset niin itsenäisiä, että selviävät omin avuin jatkuvasta itseopiskelusta ja tiedonhausta?

Kyllä pitää selvitä. Nimenomaan pitää oppia se itseohjaaminen ja lähteiden haku jne.

Se valmistaa lukioon.

Jos ei osaa, opeta.

Elämä on. Kaikki ei sovi"luonteelle" mutta tehtävä on.

Selvä. Jos pitää opettaa, niin olisi kiva kuulla vinkkejä opettamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Jos pitää opettaa, niin olisi kiva kuulla vinkkejä opettamiseen.

Ihan ekana opetat aikataulutusta. Siis sitä että oppii arvioimaan kauanko mikäkin työ kestää. Ja tekemään ajoissa ja kunnolla.

Mun lapseni teko yhteen aineeseen oppimispäiväkirjan ja se oli minusta fiksu. Se pani lapsen miettimään omaa oppimisprosessiaan.

Esseisiin löytyy ohjeet netistä. Ja moneen muuhunkin. Opeta etsimään tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Yläkouluikäinen. En nyt ihan sanoisi että on avuton ja saamaton. Oppii kyllä tunneilla, mutta kun jatkuvasti viikottain on useampia esitelmiä ja tutkielmia, joita pitäisi tehdä milloin mistäkin aineesta. Ne vain eivät sovi lapsen luonteelle. Ovatko muut yläkouluikäiset niin itsenäisiä, että selviävät omin avuin jatkuvasta itseopiskelusta ja tiedonhausta?

Selviääkö itsenäisesti tiedonhausta silloin, kun haluaa tietoa peleistä, julkkiksista, meikeistä jne. Jos tämä onnistuu, ei ole kyse älystä vaan haluttomuudesta. Valitettavadti yhteiskunnassamme välillä tulee työtehtäviä, jotka on vain tehtävä, halusi tai ei. Kaikki ei voi aina olla mielenkiintoista somehömppää.

Selviää itsenäisestä tiedonhausta. Enemmän luulen että kyse on jostain tyhjän paperin kammosta. Esitelmien ja tutkielmien pitäisi olla lapsen mielestä niin hienoja, että rima on liian korkealla.

Vierailija kirjoitti:

Selviää itsenäisestä tiedonhausta. Enemmän luulen että kyse on jostain tyhjän paperin kammosta. Esitelmien ja tutkielmien pitäisi olla lapsen mielestä niin hienoja, että rima on liian korkealla.

Tämä on oikeasti ongelma! Jokin lukko siinä ajatuksessa, että heti ensimmäisestä lauseesta lähtien pitäisi olla viimeisteltyä ja täydellistä tekstiä. Vaikka kuinka hokisi, että tämä on vain versio nro 1 ja sen jälkeen tulee varmasti versiot 2-89. Niin ei auta ei.

Mutta joskus se on vain pakko aloittaa. Vaikka heti samana päivänä kun tehtävänannon on saanut. Eli mitä jos ensimmäisenä päivänä katselisi vain yleisesti sitä aihetta ja kirjoittaisi asiasanoja ja piirtäisi miellekarttoja. Nostaisi heti ne tärkeimmät pointit ja mainittavat asiat esille. Sitten laittaisi koko homman sivuun ja palaisi siihen seuraavana päivänä. Kirjoittaisi jo irrallisia lauseita jne. Joka päivä jotain. Lopulta viimeisenä päivänä on vain viimeinen silaus ja pilkut kohdilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Jos pitää opettaa, niin olisi kiva kuulla vinkkejä opettamiseen.

Ihan ekana opetat aikataulutusta. Siis sitä että oppii arvioimaan kauanko mikäkin työ kestää. Ja tekemään ajoissa ja kunnolla.

Mun lapseni teko yhteen aineeseen oppimispäiväkirjan ja se oli minusta fiksu. Se pani lapsen miettimään omaa oppimisprosessiaan.

Esseisiin löytyy ohjeet netistä. Ja moneen muuhunkin. Opeta etsimään tietoa.

Eli käytännössä miten tällaista aikatauluttamista opetetaan lapselle? Millainen tämä oppimispäiväkirja on ja miten sitä käytetään ja milloin voi nähdä tuloksia?

Tämän jälkeen mitä muuta tulisi opettaa ja miten?

Taitaa olla tyttö äitiinsä tullut.. Apua.

Opetetaan lapsi laatimaan itse lukujärjestyksensä noihin hommiin. Eli jos deadline on perjantaina, niin lukujärjestykseen, että viimeistely torstaina, eli kokonaisuuden kirjoittaminen keskiviikkona, eli hahmotelman laatiminen tiistaina eli suunnitelman piirtäminen (miellekartta tms.) maanantaina. Voi laittaa kellonajatkin valmiiksi koulu ja harrastukset huomioonottaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvä. Jos pitää opettaa, niin olisi kiva kuulla vinkkejä opettamiseen.

Ihan ekana opetat aikataulutusta. Siis sitä että oppii arvioimaan kauanko mikäkin työ kestää. Ja tekemään ajoissa ja kunnolla.

Mun lapseni teko yhteen aineeseen oppimispäiväkirjan ja se oli minusta fiksu. Se pani lapsen miettimään omaa oppimisprosessiaan.

Esseisiin löytyy ohjeet netistä. Ja moneen muuhunkin. Opeta etsimään tietoa.

Eli käytännössä miten tällaista aikatauluttamista opetetaan lapselle? Millainen tämä oppimispäiväkirja on ja miten sitä käytetään ja milloin voi nähdä tuloksia?

Tämän jälkeen mitä muuta tulisi opettaa ja miten?

Lapsi on tainnut tulla äitiinsä.😂

Etkö itse siis ikinä aikatauluta tekemisiäsi?

Et osaa googlettaa miten tehdään oppimispäiväkirja?

Meillä on lapset opetettu tähän jo esikoulussa...

Koko alakoulun ajan on esim harjoiteltu kokeisiin useana päivänä. Opetettu että pitää osata ennakoida ja pitää osata laskea kauanko johonkin hommaan menee. Lukudiplomiin on laadittu seinälle koko lukuvuoden kattava ohjelma.

On opetettu etsimään tietoa ja on opetettu lähdekritiikkiä.

On juteltu mikä on kummankin luontainen tapa oppia. Toinen esim oppii liikkuessaan ja muistikikoilla. Toista häiritsee meteli, toista ei. On harjoiteltu keskittymistä.

On keskusteltu päivärytmin ja ruoan ja rytmin merkityksestä.

Jos lapsi haluaa tehdä alunperin jo valmiin version, sitäkin työtapaa pitää kunnioittaa. Auttaa sitten treenaamaan sellaista lähestymistapaa.

Itse esim kirjoitan juurikin niin. Ja olen toimittaja/suomentaja.

Vierailija kirjoitti:

Selviää itsenäisestä tiedonhausta. Enemmän luulen että kyse on jostain tyhjän paperin kammosta. Esitelmien ja tutkielmien pitäisi olla lapsen mielestä niin hienoja, että rima on liian korkealla.

Yritä opettaa lapselle, että kannattaa ensin kyhätä kokoon surkea tutkielma tai esitelmä. Kun paperilla on jotain, on paljon helpompaa lähteä parantamaan sitä. Voi toki olla vaikea saada lasta uskomaan tätä, mutta samanlaisella taktiikalla minä sain väitöskirjanikin tehtyä.

Minä teen kerralla valmista. Pähkin todella pitkään ja pyörittelen. Yleensä piirtelen mind mapin.

Ja sitten vaan kirjoitan ja kirjoitan. Koko teksti tulee ulos suoranaisessa hurmoksellisessa flow-tilassa.

Ensin leipäteksti, sitten lopetus, sitten ingressi ja sitten lopuksi otsikko.

Toki osaan tehdä toisenlaisillakin tavoilla, mutta tää on se mun luontainen tapa.

.