En ymmärrä lapsiperheitä, joissa juodaan sokerimehuja, syödään makeita jugurtteja, keksejä ja tehdään paljon pastaruokia..ettekö..

Mene Italiaan huutamaan, että pasta on epäterveellistä. Ne elää pastalla ja pizzalla, aamupalaksi syödään nutellacroissant.

en ymmärrä perheitä, joissa eletään neuvolan käsikirjan mukaan... eikö koskaan ahista?

Keksit voi olla kaapissa myös sitä varten, että niitä tarjotaan yllätysvieraille. Se, että kaapista löytyy siis aina herkkuja, ei tarkoita että niitä myös syötäisiin jatkuvasti.

Miksi niin monet puolustelee valkoisen sokerin käyttöään ja vielä ylpeästi? Ravinto-oppi olis paikallaan. Aika lapsellista luulla, että terveys tarkoittaa että "en paina liikaa".

Kehonkoostumustakin kannattaisi tarkkailla, samoin jaksamista. Tämä ei ole mitään fitness-höpötystä, vaan ihan painava asia.

Vaikka et ole ylipainoinen, sokeri tekee tietysti tuhojaan muualla kropassa. Jos sulla ei oo hampaissa reikiä, sulla ei vaan sitten ole, vaikka riski on suurempi.

Sokeri järkyttää hormonitasapainoa, vanhentaa ja lisää riskiä ties mihin sairauksiin, joita et näe silmällä. Monet saa päänsärkyä ja mielialaongelmia, kun verensokeri heittelee nopeasti. Lapsella voi olla jaksamisongelmia.

Sokeri loppujen lopuksi väsyttää. Lapselle se on huonoa ravintoa.

Ja sokerista saadut kalorit on aina pois jostain muista kaloreista. Jos syöt monipuolisesti, sulla pitäisi jo täyttyä päivän kalorit siitä. Jos siihen päälle vedät sokerijuomia ja muroja, lihot. Eli jos et ole lihonut, joko kulutuksesi on hyvin suuri tai sitten olet pihistänyt muista terveellisistä ruuista, kuten tarvittavista rasvoista, hedelmistä yms.

Kertokaas, miten tehdään vaikkapa kastikeruoka ilman pastaa/riisiä/perunaa (tms) niin, että lapsetkin tykkäävät. Jos yrittää jotain höyrytettyä kukkakaalia kastikkeen kanssa, tulee ainakin meillä joukkoyökkiminen, vaikka vauvana ja ihan taaperona onkin soseena ja sormiruokana kukkista syöneet. Sama on useimpien lämpimien vihannesten kanssa, bataatti on oikeastaan ainoa, joka menee natisematta ja sittenkin kuuluu kuorossa toive, että eikö voisi olla perunaa tai makaronia mieluummin.

Salaattia ja tuoreita vihanneksia kyllä syövät mielellään, mutta kastikkeen syöminen ilman lisuketta on kyllä jotenkin superankeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas, miten tehdään vaikkapa kastikeruoka ilman pastaa/riisiä/perunaa (tms) niin, että lapsetkin tykkäävät. Jos yrittää jotain höyrytettyä kukkakaalia kastikkeen kanssa, tulee ainakin meillä joukkoyökkiminen, vaikka vauvana ja ihan taaperona onkin soseena ja sormiruokana kukkista syöneet. Sama on useimpien lämpimien vihannesten kanssa, bataatti on oikeastaan ainoa, joka menee natisematta ja sittenkin kuuluu kuorossa toive, että eikö voisi olla perunaa tai makaronia mieluummin.

Salaattia ja tuoreita vihanneksia kyllä syövät mielellään, mutta kastikkeen syöminen ilman lisuketta on kyllä jotenkin superankeaa.

No ensinnäkin ns. kastikeruuat on aivan turhia. Oikeastihan kastike kuuluu sille lihalle/kalalle, ei suinkaan perunalle.

Höyrytetyt kasvikset on mauttomia, ei ihme, että lapset yökkää. Opettele valmistamaan niitä kasviksia, älä jätä niistä rasvaa pois, ravinteet imeytyy paremmin.

Kohtuus kaikessa. Ei äärimmäinen terveysintoilu ole yhtään sen terveellisempää. Lapsille on hyvä oppia säätelemään itse syömisiään, ja huomaamaan kaikista monipuolisimmin ruokavalion olevan paras ruokavalio. Vaikka niitä keksejä olisi aina kaapissa, ei niitä aina syödä. "Sokerilimujen" ostelua en ymmärrä, mutta eikös niistä suurin osa olekin nykyään stevialla ja makeutusaineilla makeutettuja? Eli sokerittomia. Myös maustetuista jogurteista on monet nykyään makeutettu ainoastaan hedelmillä ja kasviksilla.

Mistä muuten tiedät yleistää tuollaisen ruokavalion koskemaan lapsiperheitä yleisesti?

Kyllä meillä on Suomessa asiat hyvin: kaupan hyllyt notkuvat vaikka mitä herkkuja ja sitten tarvitaan erillinen ammattikunta kertomaan mitä sieltä ostaa ja syödä.

Ajatelkaas: nuori on syönyt suositusten mukaan ja saanut kaikki ravintoaineet täydellisinä mittasuhteina. Herkkuja on syönyt ani harvoin. Painoindeksi välillä 18,5-24,9. Hampaatkin ovat täydellisessä kunnossa. Ja sitten terroristi tappaa hänet. Onneksi kuoli terveenä vaikkei elänytkään pitkään vaikka ravintosuositusten mukaan piti.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos näistä vinkeistä

Nyt muutan tapani

Tapani tulette kyllä tuntemaan. Sanoi tapani kansa kytille kun jäi taas kiinni ylinopeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas, miten tehdään vaikkapa kastikeruoka ilman pastaa/riisiä/perunaa (tms) niin, että lapsetkin tykkäävät. Jos yrittää jotain höyrytettyä kukkakaalia kastikkeen kanssa, tulee ainakin meillä joukkoyökkiminen, vaikka vauvana ja ihan taaperona onkin soseena ja sormiruokana kukkista syöneet. Sama on useimpien lämpimien vihannesten kanssa, bataatti on oikeastaan ainoa, joka menee natisematta ja sittenkin kuuluu kuorossa toive, että eikö voisi olla perunaa tai makaronia mieluummin.

Salaattia ja tuoreita vihanneksia kyllä syövät mielellään, mutta kastikkeen syöminen ilman lisuketta on kyllä jotenkin superankeaa.

No ensinnäkin ns. kastikeruuat on aivan turhia. Oikeastihan kastike kuuluu sille lihalle/kalalle, ei suinkaan perunalle.

Höyrytetyt kasvikset on mauttomia, ei ihme, että lapset yökkää. Opettele valmistamaan niitä kasviksia, älä jätä niistä rasvaa pois, ravinteet imeytyy paremmin.

No on meillä uunijuureksiakin, kasviksia pannulla jne. Ei kelpaa nekään.

Ja lapsiperheessä nyt kastikeruoka vaan on helppo. Ei tarvitse kaupassa miettiä montako kanapihviä otetaan (esim), kuinka nälkäisiä arvon herrasväki on tänään. Vaan ottaa sen paketin ja tekee vaikka tomaatti-kerma-herkkusieni-whateverkastikkeen siitä kanasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet puolustelee valkoisen sokerin käyttöään ja vielä ylpeästi? Ravinto-oppi olis paikallaan. Aika lapsellista luulla, että terveys tarkoittaa että "en paina liikaa".

Kehonkoostumustakin kannattaisi tarkkailla, samoin jaksamista. Tämä ei ole mitään fitness-höpötystä, vaan ihan painava asia.

Vaikka et ole ylipainoinen, sokeri tekee tietysti tuhojaan muualla kropassa. Jos sulla ei oo hampaissa reikiä, sulla ei vaan sitten ole, vaikka riski on suurempi.

Sokeri järkyttää hormonitasapainoa, vanhentaa ja lisää riskiä ties mihin sairauksiin, joita et näe silmällä. Monet saa päänsärkyä ja mielialaongelmia, kun verensokeri heittelee nopeasti. Lapsella voi olla jaksamisongelmia.

Sokeri loppujen lopuksi väsyttää. Lapselle se on huonoa ravintoa.

Ja sokerista saadut kalorit on aina pois jostain muista kaloreista. Jos syöt monipuolisesti, sulla pitäisi jo täyttyä päivän kalorit siitä. Jos siihen päälle vedät sokerijuomia ja muroja, lihot. Eli jos et ole lihonut, joko kulutuksesi on hyvin suuri tai sitten olet pihistänyt muista terveellisistä ruuista, kuten tarvittavista rasvoista, hedelmistä yms.

Siis tämähän on täysin totta, mutta näin hoikkana ja hyvähampaisena en nyt vaan oikeasti nää mitään tarpeeksi painavaa syytä että luopuisin kaffepullastani tai muutamasta keksistä sillointällöin. En polta ja juonkin harvoin, mitä tähän elämään jää jos en kaffepullaa enää söisi?

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen otsikon ruokavalio on aika yleinen, lisättynä vielä nakit, murot jne.

Minusta hassuinta on kuitenkin se, että vauvan ensimmäisenä elinvuotena vouhotetaan imetyksestä, ja jos imetysvaikeuksista kärsivä ei yritä itku kurkussa hermoromahdukseen asti saada hommaa onnistumaan, hän on huono äiti. Viljellään hokemia "rintamaito on lapselle ylivoimaisesti parasta" ja "pulloruokitut ovat sairaampia ja allergisempia", vaikka harvalla on minkäänlaista hajua, kuinka paljon sairaampia ja allergisempia. Esim. kuinka monella rintaruokitulla tuhannesta on sairaus X ja kuinka monella tuhannesta pulloruokitusta on sairaus X. Mittakaavasta ei monella ole hajuakaan, ja moni yleistää isoilla väestöotoksilla havaittavat eroavaisuudet suoraan yksittäisen vauvan tulevaisuutta koskeviksi valinnoiksi (jos et imetä, tuomitset vauvan tiettyihin sairauksiin ja allergioihin).

Yleinen, "sallittu" mielipide on, että vauvaa on imetettävä aina kun on mahdollista. Jostain syystä vauvan täyttäessä 1 vuotta yleinen, "sallittu" mielipide ottaa huomattavasti löysemmän suunnan: pääasia on, että lapsi syö jotain. Pääasia on, että kokonaisuus on tasapainossa. Tämä on minusta epäjohdonmukaista. Jos yli 1-vuotiaiden lasten ruokavalion märehtimiseen käytettäisiin edes puolet siitä energiasta, mitä imetysvouhotukseen, olisi tällä varmasti kansanterveydellistä hyötyä. Tutkitusti suomalaislapset saavat aivan liikaa sokeria ja nopeita hiilareita ruokavaliostaan.

Itse kannatan kaikissa ikävaiheessa suhteellisuudentajua ja tasapainoa. Eivät nuo otsikon elintarvikkeet minusta mitään myrkkyä ole lapselle, mutta kokonaisuus on monissa lapsiperheissä huono ja vähäravinteinen.

Heh, tällainen kaksinaismoralismi on kyllä aika yleistä. Vauva menee pilalle loppuiäkseen, jos saa korviketta, koska rintamaito on luonnon optimoimaa ruokaa, mutta kun yksi vuotta pärähtää mittariin, veltostutaan ja katsotaan "nipottajia" kieroon. Ihan niin kuin se imetys suojaisi niiltä vaikutuksilta, jos penska ikävuodet 1-10 vetää joka aamu sokerimuroja eikä syö muita vihanneksia kuin kurkkua :D Lasten ruokailun suhteen valitettavan moni menee tunnehöyryt edellä...

Ei ole keksejä kaapissa. Olen syönyt kaikki. Terveisin vanukas-iskä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet puolustelee valkoisen sokerin käyttöään ja vielä ylpeästi? Ravinto-oppi olis paikallaan. Aika lapsellista luulla, että terveys tarkoittaa että "en paina liikaa".

Kehonkoostumustakin kannattaisi tarkkailla, samoin jaksamista. Tämä ei ole mitään fitness-höpötystä, vaan ihan painava asia.

Vaikka et ole ylipainoinen, sokeri tekee tietysti tuhojaan muualla kropassa. Jos sulla ei oo hampaissa reikiä, sulla ei vaan sitten ole, vaikka riski on suurempi.

Sokeri järkyttää hormonitasapainoa, vanhentaa ja lisää riskiä ties mihin sairauksiin, joita et näe silmällä. Monet saa päänsärkyä ja mielialaongelmia, kun verensokeri heittelee nopeasti. Lapsella voi olla jaksamisongelmia.

Sokeri loppujen lopuksi väsyttää. Lapselle se on huonoa ravintoa.

Ja sokerista saadut kalorit on aina pois jostain muista kaloreista. Jos syöt monipuolisesti, sulla pitäisi jo täyttyä päivän kalorit siitä. Jos siihen päälle vedät sokerijuomia ja muroja, lihot. Eli jos et ole lihonut, joko kulutuksesi on hyvin suuri tai sitten olet pihistänyt muista terveellisistä ruuista, kuten tarvittavista rasvoista, hedelmistä yms.

Siis tämähän on täysin totta, mutta näin hoikkana ja hyvähampaisena en nyt vaan oikeasti nää mitään tarpeeksi painavaa syytä että luopuisin kaffepullastani tai muutamasta keksistä sillointällöin. En polta ja juonkin harvoin, mitä tähän elämään jää jos en kaffepullaa enää söisi?

Mitä kaffepulla sanoo tähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on ihan perus ruokalista jokaisen 80-luvulla syntyneen lapsen perheen ostoksista ja ruokatavaroista. Ja hengissä ollaan! Ilman ylipainoa ja muita ongelmia! 

Nimim. Sokerimuroja ja mehua aamupalaksi ja ranskanleipää välipalaksi. 

No ei todellakaan ole! Olen syntynyt -80-luvun alussa eikä minun lapsuudenkodissa ollut ranskanleipää tai sokerimuroja. Mehuja ostettiin synttäriin, ei muuten.

Äitini oli hyvin tarkka sokerista, eikä antanut mitään keksejä tai karkkia paitsi pienen pussin verran lauantaisin.

Aikuisena en juo limsaa, mehua enkä syö ylimääräistä sokeria.

En minäkin ymmärrä vanhempia jotka antavat sokeria joka ikinen päivä lapselleen.

Tuoremehua ei ole hyväksi hampaille, ja mielestäni hammasterveys on tärkä asia. Samat vitamiinit on hedelmästä, ja ne ei kuluta hampaat samalla tavalla.

Hyvä suomi sinulla ainakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas, miten tehdään vaikkapa kastikeruoka ilman pastaa/riisiä/perunaa (tms) niin, että lapsetkin tykkäävät. Jos yrittää jotain höyrytettyä kukkakaalia kastikkeen kanssa, tulee ainakin meillä joukkoyökkiminen, vaikka vauvana ja ihan taaperona onkin soseena ja sormiruokana kukkista syöneet. Sama on useimpien lämpimien vihannesten kanssa, bataatti on oikeastaan ainoa, joka menee natisematta ja sittenkin kuuluu kuorossa toive, että eikö voisi olla perunaa tai makaronia mieluummin.

Salaattia ja tuoreita vihanneksia kyllä syövät mielellään, mutta kastikkeen syöminen ilman lisuketta on kyllä jotenkin superankeaa.

No ensinnäkin ns. kastikeruuat on aivan turhia. Oikeastihan kastike kuuluu sille lihalle/kalalle, ei suinkaan perunalle.

Höyrytetyt kasvikset on mauttomia, ei ihme, että lapset yökkää. Opettele valmistamaan niitä kasviksia, älä jätä niistä rasvaa pois, ravinteet imeytyy paremmin.

Kastikeruuat turhia? Ei meillä ainakaan ole varaa syödä joka päivä pihviä/kanapihviä/kalaa sellaisenaan. Kastikeruoka on herkullista ja yleensä halvempaa. Totta joo, se hinta perustuu siihen, että sitä pääraaka-ainetta on silloin vähemmän per syöjä ja vatsaa täytetään myös lisukkeella, mutta se on voivoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet puolustelee valkoisen sokerin käyttöään ja vielä ylpeästi? Ravinto-oppi olis paikallaan. Aika lapsellista luulla, että terveys tarkoittaa että "en paina liikaa".

Kehonkoostumustakin kannattaisi tarkkailla, samoin jaksamista. Tämä ei ole mitään fitness-höpötystä, vaan ihan painava asia.

Vaikka et ole ylipainoinen, sokeri tekee tietysti tuhojaan muualla kropassa. Jos sulla ei oo hampaissa reikiä, sulla ei vaan sitten ole, vaikka riski on suurempi.

Sokeri järkyttää hormonitasapainoa, vanhentaa ja lisää riskiä ties mihin sairauksiin, joita et näe silmällä. Monet saa päänsärkyä ja mielialaongelmia, kun verensokeri heittelee nopeasti. Lapsella voi olla jaksamisongelmia.

Sokeri loppujen lopuksi väsyttää. Lapselle se on huonoa ravintoa.

Ja sokerista saadut kalorit on aina pois jostain muista kaloreista. Jos syöt monipuolisesti, sulla pitäisi jo täyttyä päivän kalorit siitä. Jos siihen päälle vedät sokerijuomia ja muroja, lihot. Eli jos et ole lihonut, joko kulutuksesi on hyvin suuri tai sitten olet pihistänyt muista terveellisistä ruuista, kuten tarvittavista rasvoista, hedelmistä yms.

Siis tämähän on täysin totta, mutta näin hoikkana ja hyvähampaisena en nyt vaan oikeasti nää mitään tarpeeksi painavaa syytä että luopuisin kaffepullastani tai muutamasta keksistä sillointällöin. En polta ja juonkin harvoin, mitä tähän elämään jää jos en kaffepullaa enää söisi?

Mitä kaffepulla sanoo tähän?

Anelee tietysti etten söisi, mutta syön silti.

Minä en syö sokerijugurtteja vaan luonnonjogurttia. Enkä syö sokeroituja mehuja, välillä täysmehuja lasin silloin tällöin. Pastaa syön gluteenittomana (keliakia) mutta teen niistä mahdollisimman terveellisiä yleensä. Syön paljon vihanneksia ja muutenkin hyvin paljon ravitsemussuositusten mukaan. Mutta... Keksejä on kaapissa usein, ja herkuttelen lähes päivittäin vähäsen ottamalla kahvin kanssa pari gluteenitonta keksiä. Rakastan leipomista ja eilenkin leivoin muffinsseja joita on kiva syödä välillä yksi, sillä minulla on päivittäin pieni herkkuhetki kahvin kanssa. En oikein ymmärrä tätä karkkipäiväkonseptia tai herkkujen kerralla paljon ahtamista. Minulle herkuttelu on usein vähäisinä määrinä tapahtuvaa ja pääsääntöisesti syön terveellistä ruokaa. Uskon että kun syö suurimman osan ajasta hyvin, saa vähän herkutella. Sama suhtautuminen minulla on esim alkoholiin. Otan lasin viiniä joskus tai juon yhden siiderin joskus saunan jälkeen. En juo kännejä tai humalahakuisesti. Kaikki veriarvoni ovat mittauksissa olleet hyvät, olen liikunnallinen ja hoikka. Mielestäni avainsana on kohtuus. Jos kieltää itseltä herkuttelun ja syö herkkuja vain yhtenä päivänä, niin varmaan helposti tulee vedettyä liikaa.

Itse yritän välttää sokerijuomien kittaamista, koska en saa niistä mitään kiksejä ja en usko niiden olevan hyväksi terveydelle tai hampaille. Aivan tyhjänpäiväisiä kaloreita. Mutta ei niissäkään varmasti mitään pahaa ole jos välillä juo harvoin. Tärkein juttu on se miten elää suurimman osan ajasta. Jos kokoajan tekee epäterveellisiä valintoja, niin silloin ruokavalio ei ole hyvä.

Joo en ymmärrä kanssa, ja en myöskään mitään valmisruokien ostamista sun muuta. Johonkin sosekeiton vääntämiseen mene kun hetki 

Mä en suostunu lapsena juomaan naitoa tai vettä. Olisiko äitin pitäny väkisin juottaa? En juo nyt vieläkään noita.