Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Äiti kyllä mä pärjään" mutta kun äiti ei!
22.09.2017 |
Olen hirvittävän huolissani pojastamme. En olisi ikinä uskonut että kirjoitan tänne tällaisesta, mutta kun tuntuu etten saa kotona mitään tukea, mies sanoo että murehdin turhia ja ei välitä ollenkaan. Meillä siis 16-v poika, nyt ysiluokalla. Positiivista on se, että hän hoitaa kaikki asiansa kunnolla. Ei ole koulusta poissa, ei myöhästele, ei koskaan mitään ilmoituksia mistään laiminlyönneistä, numerot suurin osa kasia tai parempia. Muutenkin tuntuu että poika hoitaa kaikki asiansa, huone on siisti, siivoaa itse, pesee omat pyykkinsäkin yleensä itse jos en varta vasten käy kysymässä että haluaako antaa jotain pesuun. Jos käy keittiössä tekemässä voileivän, voin olla varma siitä että lautanen on tiskikoneessa ja pöytä pyyhitty jne. Mutta samalla poika on jotenkin uskomattoman välinpitämätön ja tuntuu ettei hän kunnioita ollenkaan. On kyllä aina asiallinen ja päällisin puolin oikein hyväkäytöksinen. Mutta jos esim sanon että puoli kuudelta on ruoka niin hän voi vaan todeta että ei pääse kun on menoa. Asiallisella äänellä, ei raivoa, ei kysy, ei pyydä. Ilmottaa vain, ja tekee niinkun itse tahtoo. Ja minä jään siihen tumput suorina ihmettelemään.
Se mistä eniten olen huolissaan on seura missä liikkuu. Kaikki ovat paljon vanhempia, 20-30-vuotiaita. Varsinkin viikonloppuisin poika on usein öitä poissa kotoa ja ilmoittaa kyllä aina mutta nimenomaan ilmoittaa, ei kysy tai pyydä lupaa. Tekstarilla vaan että Mä tulen vasta huomenna kotiin. Viime viikonloppuna oli juhlimassa kaverin 30-vuotissynttäreitä. Ei kai nyt 16-vuotiaalla pidä olla sen ikäisiä kavereita? Ne harvat mitä olen nähnyt ovat muutenkin ihan väärää seuraa, syrjäytyneen näköisiä ja narkkarin oloisia.
Kerran poika tuli jonkun kaverinsa kanssa vastaan ihan sattumalta ostarilla ja se ”kaveri” oli sellainen päälle 25-vuotias, käsivarret ja kaulaan asti täynnä tatuointeja, löysät housut, näytti ihan linnakundilta. Kotona kommentoin asiaa niin poika totesi, ja taas ihan asiallisella äänellä, että on se pari kertaa ollut istumassa. Ja törkeät pahoinpitelyt ja tapon yritykset luetteli kuin jotkut parkkisakot. Olin aivan järkyttynyt. Ja poika sanoi vain lempilauseensa: Äiti kyllä mä pärjään. Sen sanoo aina kun jotain huolehdin.
Se vielä, ja tiedän että tämä kuulostaa hassulta mutta kun minusta tämä on esimerkki juuri siitä ettei kunnioita meitä vahnempia ollenkaan, eli poika on hämmentävän rehellinen. Kun kysyn, missä oli koko yön ja mitä teki niin vastaus voi olla että Mä olin niin kännissä etten olis päässyt kotiin asti. Tai mitä aiot tehdä tänään kun menee ulos viikonloppuna niin vastaus on että Vedetään bentsokännit ja pelaillaan. Eikö nyt edes voisi yrittää vähän kaunistella? Kamalaa!
Lisäksi vaikka poika hoitaa omat asiansa oikeastaan täydellisesti eikä mihinkään pysty puuttumaan niin samalla hän on täysin välinpitämätön perheen yhteisiin juttuihin. Ei puhettakaan että osallistuisi koiran hoitamiseen tai auttaisi esim. pikkusiskoja (10 ja 12-v) läksyjen kanssa, vaikka varmasti osaisi jne. Tuntuu, että hän on meillä enemmän vieraana.
Ja kuten sanottu, miehen mielestä huolehdin turhaan. Että kun poika hoitaa asiansa ja käyttäytyy kotona asiallisesti niin ei pitäisi olla huolta mistään. Mutta ei tämä minusta ole normaalia! Onko kellään mitään vastaavaa tilannetta kotona ja mitä olette tehneet ja miten nuo on ratkenneet? Pelottaa tuo itsenäisyys ja tuo outo seura missä liikkuu, ja ahdistaa niin etten pysty keskittymään mihinkään.
Kommentit (48)
Myykö se itseään vai huumeita niille tyypeille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että poika käyttää huumeita, lähes satavarmasti ainakin kannabista.
T. Itsekin käyttänyt
Vierailija kirjoitti:
Kiellä poikaa lähtemästä. Tuskin sitten enää on rauhallinen tai tuskin tottelee. Teillä on ongelma.
Kun se ei onnistu. Olenhan mä yrittänyt. Mutta vastaus on vaan rauhallinen ja asiallinen Mä tulen sitten illalla tai jotain muuta. Ei ota kuuleviin korviinsakaan kieltojani tai pyyntöjäni vaan tekee miten tahtoo. Enkä halua sisarustensa edessä alkaa mitään isoa showta järjestämään. Mieskin siinä saattaa todeta että anna nyt pojan mennä niin miten voisin siinä sitten tehokkaasti enää kieltää
ap
Mitä helvettiä sä vielä siinä ihmettelet kun alaikäinen sanoo vetävänsä bentsokännit?! Lastensuojeluun yhteys välittömästi.
Pakko olla provo, ei kukaan ole noin kädetön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No pakkohan tohon on puuttua!
Mulla 13-vuotias, ja tunnen kaikki kaverit - haluaisin tuntia kaverit edelleen kolmen vuoden kuluttua.
Ei ole normaalia, ettei yritä peitellä mitään. Vaikuttaa minusta tosi oudolta.
Järkkäsin joskus lukiossa kotona bileet ja kaveri oli oksentanut vessanpöntön taakse eikä oltu huomattu. Vanhemmat löysi oksut ja hävetti ihan sikana.
Poika on varmasti fiksu ja saa koulun hoidettua, mutta tuollaisilla elintavoilla alkaa varmasti mennä alamäkeen ennemmin tai myöhemmin.
Onko pojalla harrastuksia? Onko muita kavereita kuin nämä, joita kuvailit? Kenen kanssa on koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Myykö se itseään vai huumeita niille tyypeille?
Voit kuvitella mitä kaikkea vaihtoehtoja olen käynyt läpi ja miettinyt ja googletellut. Ja voin satavarmasti luvata että ne kaverinsa käyttävät ties mitä. Mutta kun meidän pojalla ei ole oikein mitään sellaisia tuntomerkkejä. Rauhallinen ja asiallinen käytös, pukeutuu ihan siististi oman tyylinsä mukaan. Viikkoraha on 25 euroa, sen lisäksi ei oikeastaan koskaan pyydä ylimääräistä. Jos pyytää vaikka johonkin talvitakkiin niin on yleensä käynyt katsomassa valmiiksi mitä haluaa ja kun sanon että voin käydä sen itsekin hakemassa, ei vastusta. Tai ostaa ja ei huijaa hintaa. Eikä se takki häviä parissa viikossa (=myy) ym. Ei mitään mihin voisi puuttua.
Ja jos tuohon liittyisi seksiä (luitteko HS tänään?) niin eikö sekin pitäisi jotenkin huomata?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinulla on mielestäni syytäkin huoleen. Sanoit, ettet halua järjestää kohtausta nuorempien sisarusten nähden, mutta onko se kuitenkin parempi kuin voimattomana katsoa, kun poika menee menojaan. Olen pahoillani, ei minulla mitään järkeviä neuvoja ole, mutta ymmärrän huolesi.
Nyt on kyllä.vanhemmuus niin hukassa kun olla voi. Lastensuojeluun yhteys ja miehenne kanssa terapiaan. Ei normaali mieskään käyttäydy noin välinpitämättömästi jälkikasvuaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä.vanhemmuus niin hukassa kun olla voi. Lastensuojeluun yhteys ja miehenne kanssa terapiaan. Ei normaali mieskään käyttäydy noin välinpitämättömästi jälkikasvuaan kohtaan.
No ei nyt sentään, ap on huolissaan ja etsii keinoja. Jos olisi tyytyväinen ja välinpitämätön, voisi sanoa tuollaista.
Soita ainakin perheneuvolaan ja kysy sieltä apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on joko tosi huono Provo, tai uskomattoman avuton ja simppeli. Ei kai kukaan ihmettele että mitä pitää tehdä, jos alaikäinen vetää bentsokännit. Kaikennäköisiä sitä täälläkin kirjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä.vanhemmuus niin hukassa kun olla voi. Lastensuojeluun yhteys ja miehenne kanssa terapiaan. Ei normaali mieskään käyttäydy noin välinpitämättömästi jälkikasvuaan kohtaan.
No ei nyt sentään, ap on huolissaan ja etsii keinoja. Jos olisi tyytyväinen ja välinpitämätön, voisi sanoa tuollaista.
Tiesin kyllä että tänne tulee näitä huono äiti ja provo kommentteja... En jaksa niistä välittää. Kiitos kun puolustat.
En minä voi omasta lapsestani tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ja mitä sinne edes laittaisin? Jos olisivat yhteydessä kouluun, koulu sanoisi että kaikki on kunnossa. Jos mieheen, mies sanoisi että kaikki on kunnossa. Jos puhuisivat pojan kanssa, poika todennäköisesti saisi ne vakuutettua siitä, että kaikki on kunnossa. Yritän itsekin vakuutella itselleni, että olen vain vainoharhainen, mutta ei se mene läpi. Epätoivoinen mä olen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kaikki muut on sitä mieltä, että "kaikki kunnossa", niin olisko se vika peilissä? poikasi kuulostaa hyvin aikuismaiselta. onko se ihme ettei viitsi hengata 16v räkänokkien kanssa vaan hakeutuu vanhempaan seuraan?
Miten 16-vuotias on nyt ysiluokalla?
Tämä nyt omaa kokemusta, ei välttämättä sovi tilanteeseen mutta kerronpahan kuitenkin. 15-vuotiaana tutustuin itseäni n. 10 vuotta vanhempaan porukkaan meidän lähiössä. Oli sellaista ns epämääräistä porukkaa, josta äidit aina varoittaa. Alkoholin lisäksi käyttivät lääkkeitä ja huumeita, jotkut suonensisäisestikin. Silti itse en koskenut kaljaa lukuunottamatta mihinkään eikä sitä kukaan olettanut tai siihen kehottanut. Miksi sitten haulsin olla siinä seurassa? Koska 15-vuotiaiden seura oli niin syvältä. Kaikesta valitetaan ja huomautetaan, sanot yhden väärän sanan tai laitat vääränvärisen paidan päälle, koko ajan saa kieli keskellä suuta taiteilla ettei tulisi paskaa niskaan. Tuossa toisessa porukassa sain olla täysin oma itseni, hyväksyivät minut juuri sellaisena kuin olin eikä kukaan kuittaillut tai aukonut päätään mistään. Sillä vaan ei ollut mitään väliä, minkävärinen se paita oli. Se oli vapauttavaa ja rentoa. Silti minusta ei tullut nistiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten 16-vuotias on nyt ysiluokalla?
Aloitti koulun vuotta myöhemmin, kun sitä suositeltiin aikanaan.
ap
Värvätty huumeiden välittäjäksi rupusakille. Todennäköisesti ei itse käytä huumeita, mutta tekee bisnestä.
Ja ne viikkokännit ovat vain lumetta, sillä eihän tuo viikkoraha riittäisi sellaiseen elämään.
myy itseään nisteille ja kuvittelee olevansa cool?
Alue: Aihe vapaa
Kiellä poikaa lähtemästä. Tuskin sitten enää on rauhallinen tai tuskin tottelee. Teillä on ongelma.