Lue keskustelun säännöt.
Yli kymmenvuotiaiden poikien nukkuminen äidin vieressä joka yö
21.09.2017 |
Tuttavalla näin, ja itsestäni se kuulostaa erittäin hämmentävältä. Mielestäni tuollainen järjestely toimii tehokkaana jarruna lasten itsenäistymiselle ja terveelle kehitykselle.
Olen sitä mieltä, että lapsen olisi hyvä oppia löytämään hyvän olon tunne ja turva sisältään niin, että yksin olemisessa ja nukkumisessa ei ole mitään outoa tai pelottavaa.
Onko teillä kokemuksia, omia tai lähipiiristä, onko tuollainen myöhäiseen ikään jatkunut jokaöinen vanhemman vieressä nukkuminen vaikuttanut lapseen ongelmallisesti yksin olon ja/tai nukkumisen suhteen, tai vaikuttanut muutoin haitallisesti itsenäistymiseen ja itsetuntoon?
Olenko ainut, jota tuollainen tapa hämmentää?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain länsimaissa kuvitellaan, etä vanhempien ja lasten välinen läheisyys on jotenkin sairasta. Mistä edes päättelet, että nuo lapset nukkuisivat äitinsä vieressä turvattomuuden vuoksi? Ehkä heistä on vain mukava punkata yhdessä. Ihminen on laumaeläin ja on ihan luontevaa ihmiselle haluta olla toisen lähellä. En näe mitään syytä ajatella, että tuosta olisi jotain vahinkoa lasten itsenäistymiselle. Eihän noin 10-vuotiaan tarvitse vielä täysin ilman vanhempaa pärjätä. Antaa toisten nukkua miten haluaa. Jos mitään muuta huolestuttavaa et huomaa tuossa perheessä, niin anna olla.
Lapset erittäin arkoja ja pelokkaita. Eivät voi mennä kavereilleen yökylään, leirikouluihin jne. eli eivät voi oikein nukkua missään, jos ei äiti ole vieressä.
No höpöhöpö. Ei vieressänukkuminen ainakaan lapsista arkoja tee. Syy on joku muu. Olen tuo ylempi homepakolaisen äiti, ja kyllä oma poikani ainakin on aina ollut reipas yökyläilijä ja käynyt kesäleireillä joka vuosi jo vuosia. Kerran viikossa on sukulaisella yökylässä, jotta äiti saa vapaaillan. Harrastaa myös kontaktiurheilulajia ja on fyysisesti hyvin rohkea.[/quote
Niin, ei teekään, ja nimenomaa eri asia, vaikka nukkuu vieressä, kun on muuten reipas, osaa nukkua yksinkin, käydä yökylässä ja niin edelleen, eli ei rajoita lapsen elämää. Mutta kun on ongelma, ettei uskalla nukkua yksin, niin silloin pitäisi alkaa rohkaisemaan siihen yksin nukkumiseen, kohdata ne pelot, etteivät ne paisuisi ja luotettaisi vaan siihen, että kyllä tilanne itsestään korjaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vieressäni nukkuu 11-vuotias poikani ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa ja tosiaan myös nukkua omassa huoneessaan aina kun haluaa. Yleensä ei halua, mutta kun nukkuu niin sitten nukkuu.
Yökyläilee mielellään, kun käy viikoloppuisin isällään, nukkuu veljensä vieressä.
Reipas poika on.
Vierailija kirjoitti:
Minun vieressäni nukkuu 11-vuotias poikani ja saa nukkua niin kauan kuin haluaa ja tosiaan myös nukkua omassa huoneessaan aina kun haluaa. Yleensä ei halua, mutta kun nukkuu niin sitten nukkuu.
Yökyläilee mielellään, kun käy viikoloppuisin isällään, nukkuu veljensä vieressä.
Reipas poika on.
Vieraannuta viimeistään silloin kun mukaan tulee tyttöystävä!
Siinä on hyvä vanhempien harrastaa vaakamamboa.
Oma poika on 14 ja nukkuu missä sattuu. Välillä vieressä ja välillä omassa sängyssä ja välillä sohvalla. Ihan sama. Luultavasti on itsenäisempi kuin keskimääräisesti kaverinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on hyvin tuore asia ihmisen historissa (ja tapana lähinnä vain länsimaissa) että lapset laitetaan jopa ihan ypöyksin nukkumaan eri huoneeseen. Ei ole normaalia laumaeläimelle, eikä yhtään millekään nisäkkäälle "pentuvaiheessa" että erotetaan yöksi emosta.
Nukkuiko vanhempanne tai isovanhempanne yksin lapsena? Tuskin.
Tuli mieleen koiranpennut. Reunimmäiset tunkivat aina keskelle. Mielummin nukkuivat toisten alla kuin reunimmaisena. Kaikki aina kasassa emoa myöden.
Moni kritisoija antaa varmaan sen koiran nukkua vieressään, muttei lapsensa.
Aina löytyy joku kenen mielestä vanhempien on hankala harrastaa seksiä kun lapsi/ lapset nukkuvat vieressä. Sängyssäkö te aina sitä vaan harrastatte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy joku kenen mielestä vanhempien on hankala harrastaa seksiä kun lapsi/ lapset nukkuvat vieressä. Sängyssäkö te aina sitä vaan harrastatte?
Ei aina, mutta useimmiten. Näin varmaan aika monella muullakin.
oma lapsi nukkui vielä 10-11 vuotiaana vieressä. sitten meni omaan huoneeseen ja eipä ole sen jälkeen viereen tullut. tuskin on asiasta traumoja tms. tomera nuori aikuinen nykysin. reissaa yksin ulkomaita yms. vain suomessa ihmetellään vieressä nukkumista. oma isäni nukkui äidin ja siskojen kanssa samassa huoneessa ja samassa sängyssä ties kuinka vanhaksi kun oli kotona vain yksi huone. hänessä on miestä monen miehen verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina löytyy joku kenen mielestä vanhempien on hankala harrastaa seksiä kun lapsi/ lapset nukkuvat vieressä. Sängyssäkö te aina sitä vaan harrastatte?
Niin muttakun sille lapselle tulee kauhee trauma jos sen antaa nukkua yksin, pitää vaan maata siinä vieressä hiljaa, kyllä se siitä sitten joskus kotoa muuttaa.
Jos se tarve nukkua lähtee lapsista itsestään, oli syy mikä tahansa, niin mun puolesta vaikka joku 15v nukkukoon välillä vanhempiensa välissä jos siitä siltä tuntuu. (oma lapsi ei oo ihan vielä noissa ikälukemissa että en nyt sitten tietysti käytännöstä tiedä, mutta noin niinkuin periaatteessa) Mutta jos se tarve yhdessänukkumiseen kumpuaa siitä aikuisesta niin sitten ei ole ok oli lapsi minkäikäinen hyvänsä.
Esim. yksi tuttava valkkaa lapsistaan "unikaverin" sänkyynsä niinä öinä kun sen miesystävä ei oo paikalla, ja oikein maanittelee lapsen siihen viereensä nukkumaan "kun äitistä on inhottavaa nukkua yksin" Muut saa nähdä vaikka painajaisia ja käydä pyytämässä äidin viereen sänkyyn mut ne käännytetään takaisin kun "mä nukun nyt xxx.n kanssa, huomenna on sun vuoro". Ei oo oikein terve vanhempi-lapsi-suhde jos lapsen pitää vaihtaa sänkyä sen mukaan miltä äitistä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näkisin, että oleellista lapsen kehityksen ja itsenäistymisen kannalta on se mitä tekee hereillä ollessaan.
Pikkuveljeni nukkui 10v ikään asti äidin vieressä. Muistan olleeni mustasukkainen koska silloin kun itse yritin mennä äidin viereen minut vaan häädettiin pois koska sänkyyn ei kuulemma mahdu..
Kaikkein kamalin juttu oli se että jos halusi mennä äidin huoneeseen sinne piti kulkea minun huoneeni läpi, ja kun äiti tahtoi vielä tehdä omia hommiaan niin veli ravasi olohuoneen ja äidin huoneen välillä varmaan viidesti illassa/yössä kun ei halunnut nukkua ilman äitiä. Ei tuossa olisi muuten ollutkaan mitään ongelmaa mutta eihän siinä saanut 12v nukuttua kun pikkuveli kipittää huoneessa vähän väliä..
Jos teillä on sen pojan lisäksi muita lapsia niin muistakaa tehdä selväksi että hekin ovat tervetulleita sänkyynne. Sitten tuo on ihan mukava juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meikä nukku niin kauan äitin vieressä kunnes muutin pois kotoota eli 19 ikävuoteen asti.
Itselläni on 12v poika ja 4v tyttö. Tyttö asuu luonani ja poika isällään, mutta esim. koulun lomat viettää täällä meidän luona.
Tänä kesänä päätin, että poika alkaa olemaan liian iso nukkumaan vieressäni. Hommattiin hyvä ilmapatja, 40cm paksu eikä mikään rimpula. Aluksi poika tykkäsi kovasti, mutta alkoi sitten tulla taas nukkumaan viereeni. Tai kesken yötä vaihtoi omalta pediltä viereeni, tai päin vastoin.
Tuumasin että samapa tuo, eiköhän poika itse tiedä missä mieluiten nukkuu.