Mitä ihmeen alaa nykyään kannattaa opiskella jos haluaa työllistyä?
Kommentit (97)
Opiskele venäjää tai kiinaa. Jos osaat kieltä hyvin saat valita työpaikkasi.
Bioanalyytikoista (laboratorionhoitajista) on tietyillä alueilla pulaa.
Naurattaa nämä ehdotukset.
Minä olen älylliseltä kapasiteetiltani jossain apinan ja Matti Nykäsen välissä, ja nyt pitäisi sitten opiskellä lääkäriksi, koodariksi tai bioteknikoksi. Okei, suunnittelen ensin kuuraketin alta pois ja opiskelen sitten heti.
Amis se vaan tienaa. Nykyään paperilla korkeakoulutetulla on niin pienet palkat, että saakohan koskaan "kiinni" amista palkkakertymässä. Toki työolosuhteet saattaa olla paremmat ja espressopannu pörisee nurkassa aina kun siltä tuntuu. Sillä pääsee jo aika pitkälle, kun ymmärtää miten minkä tahansa yrityksen rahat pyörivät läpi sen firman. Siinä keksii sitten joko sen, että miten pystyn tuomaan oman panokseni siihen tai keksii hyvän yritysidean.
Bioteknikoksi EI kannata opiskella
Opiskele feminismiä, pääset kansanedustajaksi tai toimittajaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki maailman tietotekniikan DI:t löytävät hyvin töitä.
Anna mun nauraa! (No joo, oikasti itkettää.)
Jahaa, anteeksi. En tiennyt että ala on niin vaikeaa. LinkedIn:issä näkee hirveästi kaiken maailman "Back end developer" "system architect" ym ilmoituksia, enkä tunne yhtään työtöntä tietotekniikan DI. (Tunnen ehkä 15-20).
Toki. Itse hoidan akateemisten rekrytointia ja toki paikkoja back end developereille ym. tulee auki jatkuvasti, mutta silti hakijoita on niin suunnaton määrä yhtä työpaikkaa kohti.
Tiedoksi kaikille, että tulevaa ei voi oikein ennustaa, ikävä kyllä. Robotiikan puolella kasvupiikki saattaa kestää joitakin vuosia, mutta kyllä tätä maailmaa pitää alkaa rakentaa myös niin monin muin tavoin. Ikävä kyllä työmarkkinajärjestelmä on kankea ja kaikkeen vaaditaan pitkä koulutus, joten on turha luulla että kaikki pysyvät mukana.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä ehdotukset.
Minä olen älylliseltä kapasiteetiltani jossain apinan ja Matti Nykäsen välissä, ja nyt pitäisi sitten opiskellä lääkäriksi, koodariksi tai bioteknikoksi. Okei, suunnittelen ensin kuuraketin alta pois ja opiskelen sitten heti.
Ei kapitalismi huomioi sinunlaisiasi lainkaan. Kai tajuat, että se kelpuuttaa sinut vain ilmaistyöhön ennemmin tai myöhemmin.
***seenmyyjäksi.
Varma toimeentulo. Likaisentyönlisät nostavat tienestejä mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä ehdotukset.
Minä olen älylliseltä kapasiteetiltani jossain apinan ja Matti Nykäsen välissä, ja nyt pitäisi sitten opiskellä lääkäriksi, koodariksi tai bioteknikoksi. Okei, suunnittelen ensin kuuraketin alta pois ja opiskelen sitten heti.
Ei kapitalismi huomioi sinunlaisiasi lainkaan. Kai tajuat, että se kelpuuttaa sinut vain ilmaistyöhön ennemmin tai myöhemmin.
Aivan.
Ehkä painatan 'Tyhmyys syynä työttömyyteen' -paidan hillitäkseni minuun kohdistuvaa halveksuntaa. Tai ehkä alan valelääkäriksi. Sen koulutuksen minäkin saattaisin läpäistä.
Tällä hetkellä kannattaa lähteä opiskelemaan sellasta alaa, jolle on kysyntää kun valmistuu koulusta riippuen n. 4-7 vuoden päästä. Se mikä nyt on hyvin työllistävä ei välttämättä ole sitä enää muutaman vuoden kuluttua. Onkin sitten asia erikseen, kuinka ennustaa mikä tämä ala sitten olisi. Sellaisilla aloilla, joissa käytetään paljon jotain esim. tietokoneohjelmistoja koulutus ehtii vanheta suunnilleen jo kouluaikana kun ohjelmistokehitys menee eteenpäin nopeammin kuin ehtii saamaan itsensä ulos koulusta.
Ei sellaista alaa taida nykyään ollakaan.
Lähihoitaja; vanhustyö, kotihoito; töitä riittää, ja siihen voi lisätä (ehkä ohessakin) koultusta, ja aina on duunia, ja noilla sitä voi tehdä myös osa-aikaisesti, ja ei ole välttämättä yötyötä. Palkka parin tonnin paremmalla puolella ja sairaanhoitaja saa jonkun 400 lisää, mutta se duuni on kai lähinnä sairaalassa, jossa on 3-vuorotyötä (en tiedä miten paljon, esim. monella hoitaja-alalla se voi olla joku neljä yötä kuussa, ja sillä on radikaali ero, ja tolla saa ehkä toiset 400 euroa lisää, tosin myös lähihoitajana, ja on iso asia, kuinka paljon jää käteen pakolisten maksujen jälkeen, että se voi olla paljon rahaa). Sairaanhoitajan jälkeen jokunen lukee (ehkä ohessa) jonkintasoiseksi maisteriksi, josta tulee taas lisää palkkaa, tosin kai ei niin paljon, elle päädy opettajaksi. Joissain maissa maisteri tienaa paremmin sairaalassa kuin Suomessa, ja joissain maissa niihin opintoihin pääsee helpommin, ja pahimmassa tapauksessa vaikeasti ja kalliisti. Voi yrittää jossain välissä lääkäriksikin, ja ei vain Suomessa, jossa Lääkäriliitto pumpaa lääkärien palkkoja ja pitää kansan lääkärivajeessa, tosin ne palkat on korkeat useissa muissakin maissa, että jos Suomi lisää lääkäreitä ja varsinkin jos palkat laskee, ne Suomen lääkärit muuttaa toiseen maahan; tosin saadan monesta maasta lääkäreitä Suomeen, kun me ollaan suhteellisesti rikkaampia.
Terveydenhoitoalalla on erilaisia koulutuksia AMK-tasolla, kuin vain noi, ja yliopistolla voi opiskella muitakin aloja, kunhan pääsee niille, ja niitä on erilaisten opettajan tehtäviin usein johtavia, että erilaisiin toimistohommiin, esim. kasvatustieteen tai muun asiantuntija-alan, joka voi olla joku liikealan koulutuskin, mutta ilman erikoistumista ehkä relevantisti, omaten vain teknisen osaamisen paperien pyörittämisessä, joka koulutus ei työllistä erityisen hyvin.
IT-alalla tarvii korkeakoulutuksen (ei asiakaspalvelussa) ja ottaa selvää mitä duuneja siellä on satavilla, ja ne on listattu noiden opintojen netisivuilla että netissä, mitä kaikkea duunia sielä on niinkun vielä tarkemmin. Ohjelmonnin linjalla tulee oppia itse, koska korkeakoulutuksessa ei keskitytä erityisesti ohjelmointikieliin, eikä muutenkaan riitä ohjelmoijaksi, antaen vain muodollisen "pätevyyden", ja töitä vielä on, kunhan on ihan oikeastikin pätevä tai IT-alalle menee muuten, vaikka sitten asiakaspalveluun, tai liiketoimintaan, että ei putoa tyhjän päälle jos ei saa duunia jossain sillä hetkellä. Halpamaat on riski ohjelmoijille, koska ne tekee homman halvemmalla, että se suhteen pulaa on vain hyvistä (lue: osaavista) koodareista, ja jos liiketoiminnan puolella, voi sekin olla keskeistä, ja sitten pitäisi löytyä duuniakin. Mitä enemmän on aloitteellisuutta, tietoa IT-alalta, niin sitä paremmin saa duunia.
Palkat korkeakoulutustasolla on insinöörin luokkaa, että verrattuna sairaanhoitajaan, saa keskimäärin tonnin lisää (sairaanhoitajien palkat kun ei niin nouse), mitä päivätyöhän tulee, ja lähemmäs samankin lisineen, mutta niillä on hintansa. Näytön ääressä nyhjäämisellä tosin on myös hintansa, kun aivot on enemmän sidotut.
Etätyö IT-alalla on usein mahdollista, ja ulkomaanmahdolisuudetkin on jonkinlaiset, varsinkin Englannilla, jonka lisäksi vaaditaan yleensä maan oma kieli, joka on myös hyödyksi esim. Suomessa, kun se venäläinen jne. ei osaa suomea; tosin se vain koodaa jotain, mitä koodaamiseen tulee. Terveydenhoitoalalla, sopivilla suuntauksilla, pääsee ulkomaille niinku varmasti, varsinkin jos on viitisen vuotta kokemusta, joka voi olla vaatimuksenakin, myös tutkinnon pätevyyden osin, joillain aloilla. Sitten se on kielitaidostga kiinni, joka on enemmän tärkeä sairaanhoitajana ja siitä ylöspäin kuin lähihoitajana, vaikka siltäkin vaaditaan riittävää osaamista. Voidaan vaatia myös muuta kuin Englantia, jota vaaditaan joka maassa.
Kovalla ammattikoulupuolella on ainakin rakennusala, jossa kunnon ammattimies saa töitä, ja saa kai ulkoilmaakin, niin hyvässä kuin pahassa, ja säähän tulee kiinnittää myös huomiota, kun valitsee ammattinsa. Palkatkin voi olla jossain 3t kieppeillä, joka verrattuna johonkin hoitajaan, on hyvä. Sitten on jatkokoulutusmahdollisuudet, joissa on enemmän tai vähemmän hyvä työllisyys kautta planeetan, ja palkat insinöörin tasolla. Voi myös pyrkiä yrittäjäksi.
Fyysiset ominaisuudet on rakennusalan suorittavassa työssä keskeisiä, että sen suhteen tulee pohtia, miten omat rahkeet riittää täyspäiväisesti tehdä jotain suursiivoukseen verrattavaa koko päivän, joka päivä kymmeniä vuosia. Kun kunto nousee, niin ehkä siihen pystyy, mutta joillain on parempi fysiikka jne., jo luonnostaan, ja työ siten helpompaa, ja hekin vahvistuvat sitäkin enemmän. Rakennusalan eri duuneilla on omia vaatimuksiaan keholta.
Lehdenjakajana, ja jatkossa posteljooninakin jonkinlaisena, voi olla töitä saatavilla; osapävä rankka joku tonnin kuussa plus tuet (jotuu tosin karenssiin jos ei etsi kokoaikaduunia samalla, ja ota vastaan jos saa), ja Espoossa voi kuulema kokonaikaisesti jakaa, jopa 10h päivä kuulema, jonka voi olettaa olevan liian rankaa, mutta töitä pitäisi olla saatavilla ainkin kunnes posti siirtyy enemmän digitaaliseksi. Ja vaikka kielitaitoa turhaan aina vaaditaan kaikilla aloilla vaikkei sitä tarvitsisi, niin ulkomailtakin saa duunia, kuten siivoojana, joilla molemmilla tekee myös osa-aikaa Suomessa kuin muualla, jos tarvii vaikka lisää rahaa, esim. työtön voi tienata vaikka 300 euroa kuussa, joka lienee se raja, eikä tietäkseni vähennetä tuista, että vaikka olisi karenssissa, sen 300 euroa saa kuussa päälle, että rahaa elämiseen on siten jonkin verran, ja väliaikaisesti jatkotyöllistyminen ja asuntojen vuokraus tulee paremmin mahdolliseksi kuin jos on työttömänä. Voi sitten funtsia, onkon jotain mutakin mahiksia tienata vähän lisää, esim. tarvittaessa. Opiskelija voi saada siinä liikuntaa rahan lisäksi, sikäli kun saa lehdenjakoa, siivousta tai jotain muuta, mutta duunia tulee ensisijassa hakea alaltansa tai mahdolisimman läheltä sitä.
Kannattaa katsoa, mitä työntekijöitä netissä haetaan, kuinka paljon haetaan, ja suhteuttaa hakijoiden määrään, katsoa vaatimuksia. Lähihoitaja ei tarvii kokemusta jossain vanhus-, lasten- ja kotityössä, mutta muista en tiedä, ja yleensä kaikilla aloilla vaaditaan pari vuotta työkokemusta, ja joku jossain lähihoitoallala ei hyväksynyt mm. kesätöitä siihen, joka on outoa.
Duunia pääsääntöisesti ei saa ilman työkokemusta, että sitä on kerrytettävä opiskelijana, sitä ennen (jota amattikoulusta alkaen on hyvä kerryttää ensisijaisena, ja projektit varsinkin IT-alalla voi olla keskeisiäkin) ja heti millä keinoin tahansa, tai sen tutkinnon voi pahimmassa tapauksessa heittää roskiin, jos ei pääse jatko-opiskelemaan tai vaihtamaan alaa sillä.
Opiskele yksisarvishoitajaksi. Niistä on suorastaan huutava pula.