Naiset, lähestyvätkö miehet teitä usein?

Olen asiakaspalvelualalla ja tykkään jutella ihmisille, työhöni kuuluu nimenomaan jutella ja olla kiinnostunut heistä. No miehethän kuvittelevat liian usein että olen nimenomaan vain heistä kiinnostunut! Pyytävät numeroa / treffeille ja suuttuvat sitten kun kerron olevani varattu. Ahdistaa jo tämä, olen alkanut olemaan miehille hieman tylympi, vaikka johdosta painotetaankin toista.

Viimesen parin vuoden aikana mua on lähestytty varmaan lähemmäs sata kertaa kun muutin Helsingistä miehen luo pikkukylään Itä-Suomeen. Täällä miehet tulee juttelee ihan kauppareissuillaki, pyytää numeros ja uloskin. Hesassa asuin kolmekymppiseksi, siellä ei kukaan ainakaan selvinpäin lähestynyt. Mut eipä täällä maalla paljoo muita naisia verrattuna mies määrään ole. Vapaita vielä huonommin.

Minua lähestyvät vain 20 vuotta itseäni vanhemmat alkoholilta haisevat miehet.

En ole kovin kaunis... Haluaisin omanikäisen miehen :)

Harvoin. Perusilmeeni on erittäin resting bitch face, enkä kyllä haluakaan mitään ylimääräisiä lähestymisiä jos liikun ulkona.

kadotus kirjoitti:

Tässä vain huomaa ettei naiset tarvitse miestä mihinkään koska eivät itse tee minkäännäköistä aloitetta tai katso silmiin tai hymyile tai edes jätä niitä korvakuulokkeita pois.

Täällä on ollut ketjuja naisten aloitteista että ihan turhaan uliset siellä. Ihan normaalia ettei halua jatkuvasti muita iskemään. Ehkä miehet voisivat olla vähemmän epätoivoisia tai lopettaa ahdistelun niin ei tätäkään ketjua olisi.

Mihin sinusta 12-vuotias tarvitsee aikuista miestä tai varattu jotain baaripokaa?

No ei lähestyvä ikinä ns oikeassa elämässä, ei nyt eikä nuorempana. Ei töissä, vapaalla eikä viihteellä, ei edes "toki baarissa". Ei lähestytty kun olin kaupan kassalla töissä, eikä kun olen käynyt kymmeniä kertoja yksin yökerhoissa tanssimassa.

Olen ihan iloinen ja hymyilevä, normaalipainoinen, pitkähiuksinen nainen. En ymmärrä mistä kiikastaa - minusta tuollaista huomiota olisi kiva saada, nyt sitä tuntee vain itsensä hirviöksi kun ei edes noita "toki sitä ja tätä" lähestymisiä ole koskaan tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kyllä lähestytään, jos istun yksin olutterassilla odottamassa kaveria niin takuuvarmasti siihen änkeää joku äijä istumaan.

Facessa tulee kaveripyyntöjä tuntemattomilta äijiltä sekä viestejä.

Parasta oli, kun ostin tori.fi:stä tuotteen niin äijä toi sen kotiovelle ja on vainonnut siitä saakka..

N50

Panitko tuon toriostajan kanssa? Jos se ajattelee, että saa helppoa reikää jatkossakin.

Oksettavaa puhetta naisista. Tämän takia en koskaan tule olemaan miesten kanssa.

No ei kyllä ole lähestytty tuolla tavalla noin vaan kaupungilla, mutta mulle kyllä on sanottu, että tuolla hymyllä ja noilla iloisilla silmillä ei ole mitään ongelmaa löytää seuraa. Tänään muuten töissä pomo pysähtyi katsomaan minua ja sanoi kylläpä sinä näytät kauniilta ja sädehtivältä tänään. Ja hän ei tosiaankaan ole kiinnostunut minusta. Iloinen olemukseni näköjään saa minut sädehtimään ja näyttämään kauniilta. Kerran aiemminkin yksi vanhempi työkaverini tuli käytävällä vastaan ja sanoi, että kyllä näytät kauniilta tänään. Silloinkin olin poikkeuksellisen iloisella mielellä ja varmaan oli leveä hymy kasvoilla. Harvinaisen harvoin olen kyllä huonolla tuulella. 

Päivittäin.

Kaupassa, bussissa, kirjastossa, lenkillä, sienimetsällä ja ties missä. Suurin osa ihan ok, mutta tietenkin mukana on näitä sosiaalisesti kömpelöitä tapauksiakin, joista yrittää päästä vain eroon. En pidä itseäni mitenkään poikkeuksellisena, kavereita lähestytään keskustelujen perusteella lähes yhtä tiheään.

Vierailija kirjoitti:

Päivittäin.

Kaupassa, bussissa, kirjastossa, lenkillä, sienimetsällä ja ties missä. Suurin osa ihan ok, mutta tietenkin mukana on näitä sosiaalisesti kömpelöitä tapauksiakin, joista yrittää päästä vain eroon. En pidä itseäni mitenkään poikkeuksellisena, kavereita lähestytään keskustelujen perusteella lähes yhtä tiheään.

Mistä tietää kaipaako ne vaan juttuseuraa?

kadotus kirjoitti:

Tässä vain huomaa ettei naiset tarvitse miestä mihinkään koska eivät itse tee minkäännäköistä aloitetta tai katso silmiin tai hymyile tai edes jätä niitä korvakuulokkeita pois.

Kyllä on kuule silmiin katsottu ja hymyilty, ainoastaan sokea ei huomaisi ihastumista ja kutsua mutta ei vaan mies tee aloitetta. Pitääkö kaikki tehdä itse? Vois ne miehet joskus ottaa sen toisen askeleen eikä juosta karkuun. Vai pilaileeko se minun kanssa vuosikausia?

Kukaan mies ei ikinä ole lähestynyt minua. Ihan outo ajatuskin. Asun Helsingissä eli onko pienillä paikkakunnilla aktiivisempia miehiä? Pukeudun asiallisesti enkä tyrkysti, en meikkaa enkä hymyile yksinään itsekseni, minä lienee normaalia täyspäistä käytöstä, eli varmaan on bitchyrestingface. Missä kaupungissa tai baarissa sinulle ap käy koko ajan noin? Mitä sulla on päällä ja oletko laittautunut ja katseletko ympärillesi tms?

Vierailija kirjoitti:

Ei koskaan, paitsi joskus baarissa. Oli omituista käydä Pariisissa nuorena, kun siellä joku yritti tulla kadulla iskemään.

Sama kokemus Roomasta vielä näin yli viisikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan mies ei ikinä ole lähestynyt minua. Ihan outo ajatuskin. Asun Helsingissä eli onko pienillä paikkakunnilla aktiivisempia miehiä? Pukeudun asiallisesti enkä tyrkysti, en meikkaa enkä hymyile yksinään itsekseni, minä lienee normaalia täyspäistä käytöstä, eli varmaan on bitchyrestingface. Missä kaupungissa tai baarissa sinulle ap käy koko ajan noin? Mitä sulla on päällä ja oletko laittautunut ja katseletko ympärillesi tms?

Asun Helsingissä. Meikkaan aina vähän (huulipuna, ripsari ja kulmakynä, siinä se), pukeudun ihan tavallisesti eli yleensä joku hame ja neule tai mekko, en tykkää housuista, ja ei mitään tyrkkyä. Ja en sanoisi että noin käy koko ajan mutta kuitenkin varmaan joka kerta kun olen ulkona, mutta tosi usein. Mielestäni käyttäydyn ihan normaalisti mutta keskustelen mielelläni ja olen hyvä small talkissa, ehkä se vaan on erehdys.

Olen 29 ja kukaan ei ole lähestynyt minua. Ikinä. Missään. Nettideittiprofiilikin viestit huutaa tyhjyyttä. Kukaan ei laita minulle viestiä eikö kukaan vastaan minun viesteihin.

Olen tullut siihen tulokseen että olen yksinkertaisesti niin ruma etten kelpaa kenellekään. Ja ei, en ole ylipainoinen. Kunpa olisikin niin olisi helpompi hyväksyä tämä tilanne.

miehet ahdistelevat minua usein. tai "lähestyvät" sniikisti jotenkin sillä tavalla, että tuntuu kuin he toivoisivat, että en HUOMAISI, että minua isketään ja tulisin jotenkin vahingossa harrastaneeksi seksiä heidän kanssaan. se on epämiellyttävää eikä toimi. N35

Vierailija kirjoitti:

kadotus kirjoitti:

Tässä vain huomaa ettei naiset tarvitse miestä mihinkään koska eivät itse tee minkäännäköistä aloitetta tai katso silmiin tai hymyile tai edes jätä niitä korvakuulokkeita pois.

Kyllä on kuule silmiin katsottu ja hymyilty, ainoastaan sokea ei huomaisi ihastumista ja kutsua mutta ei vaan mies tee aloitetta. Pitääkö kaikki tehdä itse? Vois ne miehet joskus ottaa sen toisen askeleen eikä juosta karkuun. Vai pilaileeko se minun kanssa vuosikausia?

No ei se aloitteen teko ole niin helppoa kuin uskot, kokeile ensin itse niin tiedät

Ei mua ole koskaan juuri lähestytty, paitsi baareissa joskus. Jos joskus harvoin kadulla tai kaupassa joku on tullut iskemään, kyseessä on aina ollut ulkomaalainen mies. Minä olen kyllä ihan hymyilevä ja sosiaalinen ihminen ja tykkään jutella tuntemattomillekin. No, mikään kaunotar en ole koskaan ollut, vaan lähinnä ihan tuikitavallinen pottunokkainen ja persjalkainen nainen.

Mua aina hämmästyttää ja huvittaa tällä palstalla ne jutut, kuinka kaikki naiset kuulemma paistattelevat miehisen huomion ja ihailun loisteessa. Jokaiselle ottajia riittää kotiovelle jonoksi asti ja kaikkein rumimmatkin riihipirut saavat hunkseja sänkyynsä niin helposti, ettei tavismies enää kelpaakaan. Lähinnä mä noita juttuja lukiessani mietin, että kuinkakohan monelle prosentille naisista tuo on oikeassa elämässä edes suhteellisen lähellä todellisuutta. En usko että kovinkaan monelle.

Vierailija kirjoitti:

miehet ahdistelevat minua usein. tai "lähestyvät" sniikisti jotenkin sillä tavalla, että tuntuu kuin he toivoisivat, että en HUOMAISI, että minua isketään ja tulisin jotenkin vahingossa harrastaneeksi seksiä heidän kanssaan. se on epämiellyttävää eikä toimi. N35

Tämä on niin totta. Jotenkin huvittavaa. Jos on tylsää annan yrittää siihen asti että itse kyllästyn ja sanon heippa.

Vela - 72 kirjoitti:

Ei mua ole koskaan juuri lähestytty, paitsi baareissa joskus. Jos joskus harvoin kadulla tai kaupassa joku on tullut iskemään, kyseessä on aina ollut ulkomaalainen mies. Minä olen kyllä ihan hymyilevä ja sosiaalinen ihminen ja tykkään jutella tuntemattomillekin. No, mikään kaunotar en ole koskaan ollut, vaan lähinnä ihan tuikitavallinen pottunokkainen ja persjalkainen nainen.

Mua aina hämmästyttää ja huvittaa tällä palstalla ne jutut, kuinka kaikki naiset kuulemma paistattelevat miehisen huomion ja ihailun loisteessa. Jokaiselle ottajia riittää kotiovelle jonoksi asti ja kaikkein rumimmatkin riihipirut saavat hunkseja sänkyynsä niin helposti, ettei tavismies enää kelpaakaan. Lähinnä mä noita juttuja lukiessani mietin, että kuinkakohan monelle prosentille naisista tuo on oikeassa elämässä edes suhteellisen lähellä todellisuutta. En usko että kovinkaan monelle.

Olen ketjun ap: en pidä itseäni erityisen kauniina enkä viehättävänä. En siis usko, että kyse olisi siitä. En halunnut leuhkia millään tavalla että voi voi kun on vaikeaa kun on niin paljon miehiä, vaan enemmänkin olen yllättynyt siitä huomion määrästä minkä miehiltä saa. Siksi pohdin että annanko jotenkin vääränlaisen kuvan itsestäni? Vaikutanko helpolta? Suurin osa/kaikki olleet ihan tavallisia miehiä, ei mitään hunkseja. Sellaisia en kaipaakaan, en halua mitään yhden illan juttuja vaan etsin oikeaa, ihanaa ja samanhenkistä seurustelukumppania, enkä halua (tai ole sitä tehnyt) mennä sänkyyn ensimmäisellä tai vielä toisella tapaamisella.