Lue keskustelun säännöt.
Jos miehet joutuisi synnyttämään, tänne ei varmasti syntyis enää yhtään lapsia. Vituttaa
20.09.2017 |
suoraan sanoen, meille syntyi viime viikolla esikoinen, 36h "synnytyksen" jälkeen jouduttiin lopulta repimään imukupilla ulos, ja arvatkaas kumpi meistä nyt käy tilittämässä "synnytyskokemusta" ulkopuolisella "auttajalla"? Joo, se vieressä katsonut, nyt niin traumatisoitunut mies. Ei varmaan tartte edes mainita, kelle vauvanhoito kokonaisuudessaan jää.
Ymmärrän toki, ettei kaikki miehet oo samanlaisia, mutta piti nyt vaan saada avautua jonnekin. Vielä tänään satuin ohimennen näkemään jonbkun otsikon, että joku miesten ehkäisykeino tmv ei toteudu, kun arvon äijiin sattuu se liikaa.. Voi kyynel!
Kommentit (35)
No meillä mies on aukonut naamaansa ihan joka synnytyksessä. " kato noin se pitäis tehdä" ( kun viereisen pedin rouva avautui nopeammin) " koitas nyt tulla" ( kun jäin supistuksen kourissa käytävälle seisoskelemaan) " en mä muista et olisit mitenkään erityisen reipas ollut" " ihme esittämistä taas"... Yms yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan halua kivuliasta ehkäisyä käyttää niin kauan kun on parempiakin vaihtoehtoja tarjolla?
Vierailija kirjoitti:
No meillä mies on aukonut naamaansa ihan joka synnytyksessä. " kato noin se pitäis tehdä" ( kun viereisen pedin rouva avautui nopeammin) " koitas nyt tulla" ( kun jäin supistuksen kourissa käytävälle seisoskelemaan) " en mä muista et olisit mitenkään erityisen reipas ollut" " ihme esittämistä taas"... Yms yms.
Tälläisen kusipään kanssa olet päättänyt lisääntyä ja elää elämääsi?
Ei se otsikko tainnut olla ihan totta, siitä ehkäisystä siis, älä kerää enää lisää katkeruutta kuluttamaan itseäsi.
Ikävää, jos miehesi on niin traumatisoitunut, että koet jääväsi yksin vauvan kanssa. Pienen vauvan kanssa tarvitsisit varmasti tukea ja sitä lepoakin. Miten olet toipunut? Vaadi sinäkin ulkopuolista apua, jos tuntuu siltä että tarvitset sitä. Sinänsä en epäile, etteikö vaikean synnytyksen seuraaminen avuttomana olisi kenelle tahansa paha paikka. Kokemus oli varmasti hyvin pelottava ja raskas sinulle, onhan jo hyvinkin mennyt synnytys elämää mullistava kokemus, saati sitten jos on komplikaatioita, mutta sinun ja miehen kokemus on erilainen. Ei se ole kilpailu, että kenellä oli vaikeampaa. Tietysti asia on eri, jos et luota mieheesi ja epäilet että hän nyt vaan kerjää huomiota sinun kustannuksellasi tms. Keskity itseesi ja vauvaan ja kuulostele omaa jaksamistasi, toivotaan että miehesi saa itsensä kasaan nopeasti. Elätte herkkiä aikoja. Tsemppiä ap!
Taas vaihteeksi miehiä halventava aloitus. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ensimmäinen jouduttiin leikkaamaan hätäsektiolla, mies ei halunnut jäädä edes perhehuoneeseen. Kotona kohteli mua todella törkeästi, haki siis suoraan sanottuna huomiota ja oli mustasukkainen vauvalle! Eroonhaan se sitten päättyi, sitten idiottina palasin saman miehen kans yhteen ja pyöräytin vielä toisenkin mukulan. Se syntyi alakautta ja synnytys on jäänyt mieleeni pelottavana ja järkyttävänä kokemuksena. Joka kerta kun olen yrittänyt puhua asiasta miehelleni vastaus on ollut sama, valitan kuulemma ihan turhaan ja mietin turhia, koska synnytys meni niin hyvin ja oli kaiken lisäksi kuulemma vielä helppo! Ei se ollut helppoa.
Tässäkin hyvä syy, miksi meidän lapsi syntyy suunnitellulla sektiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ensimmäinen jouduttiin leikkaamaan hätäsektiolla, mies ei halunnut jäädä edes perhehuoneeseen. Kotona kohteli mua todella törkeästi, haki siis suoraan sanottuna huomiota ja oli mustasukkainen vauvalle! Eroonhaan se sitten päättyi, sitten idiottina palasin saman miehen kans yhteen ja pyöräytin vielä toisenkin mukulan. Se syntyi alakautta ja synnytys on jäänyt mieleeni pelottavana ja järkyttävänä kokemuksena. Joka kerta kun olen yrittänyt puhua asiasta miehelleni vastaus on ollut sama, valitan kuulemma ihan turhaan ja mietin turhia, koska synnytys meni niin hyvin ja oli kaiken lisäksi kuulemma vielä helppo! Ei se ollut helppoa.
Juu, samaa.
Kuule aika helposti noi on menneet ja vielä syyttää mua asenteesta. Mulla on kuulemma huono asenne kun tuleva synnytyskin jännittää!!! Välillä tekis mieli niin ---- no enpä sano.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin hyvä syy, miksi meidän lapsi syntyy suunnitellulla sektiolla.
Sulla on nyt joku ennakkoasenne hei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen, ja minustakin kaikkien synnytysohjelmien yms. katsominen on aivan hirveää, en edes pysty katsomaan niitä. Ymmärrän kyllä miestäsi.
Mua harmittaa ettei mies suostunut toiseen lapseen. Ehkä se vanha systeemi oli parempi kun isät eivät olleet synnytyksessä mukana. T. Nro 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet tekevät yhteiskunnassa kaikki raskaat ja vaaralliset paskahommat, joten synnytys kuuluisi biologian salliessa epäilemättä samalle listalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin hyvä syy, miksi meidän lapsi syntyy suunnitellulla sektiolla.
Sulla on nyt joku ennakkoasenne hei.
Eikä syyttä olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä biologisesta "kummallisuudesta" paha miehiä syyttää. Toisaalta, naisenkaan ei ole pakko lisääntyä, eli siis ihan oma valinta kyseessä.
Jos miehet synnyttäisivät, kivunlievitys olisi aivan toisella tasolla sekä myös vapaus valita sektio halutessaan. He eivät myöskään suostu kaikkeen vaan vaatisivat kunnon lievitykset, koska se nykyaikana on mahdollista. On ihan naisten oma vika, että joutuu kitumaan jossain imukuppirevittelyissä ilman lääkitystä. Joillekin se on ainoa asia millä päteä ja jotkut tuntuvat jopa nauttivan siitä. Sitten vielä kieltäisivät toisilta naisilta mukavuussektiot.
Olen tässä jo raskauden aikana miettinyt ihan samaa. Tai ainakin synnytyksestä oltaisiin tehty jo kivuttomampi ja helpompi jos siihen miehet joutuisivat.
Koko raskauden ajan oletus ollut ettei minussa ole mitään vikaa. Toki jatkan arjen pyöritystä normaalisti vaikka raskaus on ollut todella vaikea. Parhaani olen kovista kivuista ja muista ongelmista huolimatta tehnyt. Henkinen ja fyysinen jaksaminen loppuu kuitenkin kuin seinään kun mies heittäytyy ihan reppanaksi heti kun päätä särkee tai alkaa tuntua siltä että flunssa iskee.
(Nämä nyt ovat näitä turhautumisen purkamisia. Ja juu, kyllä miehellä on tässä 10v aikana ollut hyviäkin hetkiä.)
Toisenlaiset äidit-ohjelmassakin se Leevi itki enemmän kuin se Liisa joka synnytti sen vauvan. Monta viikkoa myöhemminkin tuli kyyneleet silmiin kun muisteli synnytystä.
Hommaa sille ukolle sellainen supistuksia stimuloiva vyö. Säädöt kaakkoon ja vyön kanssa kärvistelyä sama aika, mikä kului omaan synnytykseen.
https://www.voice.fi/ilmiot/a-143097
Tai näytä edes toi video.
En lähtisi vähättelemään sitä miten mies on synnytyksen kokenut. Hyvä että saa puhua synnytyksestä, varmasti sinäkin saat jos on tarvetta. Naiset on luotu synnyttämään, miehet ei.
Meillä synnytys kesti vain 5 tuntia ja oli mielestäni ihan normaali synnytys mutta mies joi litrakaupalla vettä ja kauhistui niin paljon ettei halunnut ikinä toista lasta.