Lue keskustelun säännöt.
miten jotkut äidit jaksaa ulkoilla 2 kertaa päivässä lapsen kanssa?
tuossakin naapurin nainen käy 2 kertaa päivässä pihalla lapsen kanssa leikkimässä, en tieedä käykö vielä kävelyllä mutta mutta siinähän joutuu pukemaan 2 kertaa päivässä ulkovaatteet itselle ja lapselle ja katsomaan ullkona sitä lapsen leikkimistä vielä ellei kännykkää
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko olemassa "ulkoilemaan 2x päivässä" -suositusta, mutta alle kouluikäisen suositus liikkua on 3 h päivässä. Sisälläkin voi hyppiä sohvalla ja heitellä kuperkeikkoja, mutta onhan ulkona aina enemmän tilaa juosta ja kiipeillä.
No se mitä tuolla pihalla näkee, niin nää kotiäidit juorua keskenään ja ne 2-vuotiaat istuu hiekkalaatikossa paikoillaan räkä valuen ja suu hiekassa. Yli 2-vuotiat on tietenkin päiväkodissa, koska siellä on seuraa ja virikkeitä ja ne hoitaa liikunnankin kätevästi. Ja ihan tällainen ylemmän keskiluokan asuinalue.
Pakkoulkoilulla saa varmasti sen lapsen nukkumaan päiväunet, pääsee itse palstalle, mutta ei noi nyt ihan kovastikaan liiku. Teen töitä kotona ja tossa on taloyhtiön piha ikkunan alla. Tää on se kuva jota minä katselen klo 10-11, mutta tottahan toki täällä on aktiivisempia mammoja, jotka juoksevat viestiä pihalla lasten kanssa ja kiipeilevät puissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska aktiivisen lapsen kanssa on rankempaa olla sisällä.
Nyt lapsi on teini ja edelleen viettää vapaa-ajan ulkoaktiviteeteissä. Fillarilla kalassa, pitkillä lenkeillä, metsä tai uimareissuissa. Vaikka asutaan Helsingissä hän kävelee tai juoksee alle 10km matkat ihan huvikseen. Käyttää busseja vain huonolla säällä ttai paluumatkalla kun on kulkenut jalan läpi kaupungin.
Syy vai seuraus? Luultavasti vähän molempia. Eli lapsi on liikkuva luonnostaan ja paljon liikkuminen lisää entisestään kuntoa yms ja tekee liikkumisen entistä helpommaksi ja motivoivammaksi.
Miten tämä asia tuntuu menevän monella ihon alle?
Itse olen tehnyt omat valintani ja pysyn niiden takana. Kai lapset eivät ole samanlaisia. Olen mielestäni mennyt lapsen persoonan mukaan ja niin on varmasti mennyt moni muukin.
Miksi siitä pitää tuntea syyllisyyttä tai alemmuutta tai ylemmyyttä vai mitä kommenteista kuultaa läpi?
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seurannut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seurannut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kitisevä ja tyytymätön taapero sisällä, vai iloinen ja innokas taapero ulkona? Valitse siitä.
No kaikilla ei ole tällaista kitisevää ja tyytymätöntä taaperoa ja tekemistä löytyy ihan sisälläkin.
Hienoa jos sinun taaperosi jaksaa tuijottaa telkkaria koko päivän kun mamma palstailee. Omani on energinen tapaus, joka kaipaa paljon ulkoilua ja liikuntaa, siksi me ulkoilemme sen sijaan että istuisimme sisätiloissa kasvattamassa persettä.
No jopa meni tunteisiin! Samalla logiikalla se sinun adhd tuleva koulukiusaajasi tönii ja lyö muita lapsia, kun mamma rööki huulessa nauraa hiekkalaatikon reunalla.
Voi olla vaikea uskoa, mutta me kaikki mammat emme polta, ja osaamme opettaa lapsillemme sosiaalisia taitoja. Pysykää te röökimammat vaan sisällä niiden telkkarin kasvattamien lastenne kanssa, samanlaisia niistä tulee kuin teistä itsestänne :)
Ja mikäs susta on tullut? Toisten nimittelijä ja nettikiusaaja? Tapu tapu.
Nyt taisitkin puhua itsestäsi, tapu tapu sinnekin :)
En ole kyllä nimitellyt täällä ketään. Toisinkuin sinä.
Mistä sinä muka tiedät kuka sinua nimitteli? Katso peiliin, mieti omaa käytöstäsi, opettele kommunikoimaan muita loukkaamatta.
En sanonut että minua. Niinkuin nimimerkkini kertoo, seurasin vain tätä väittelyä sivusta ja sehän alkoi siitä kun sinä aloit alatyylisesti puhumaan toisten perseiden levittelystä.
Meillä ei lapsikaan jaksa eikä halua ulkoilla kahdesti päivässä, eikä edes joka päivä. Puistossa käydään muutaman kerran viikossa. Lapsi on hoikka, ei ole vielä sairastanut (3v) ja tykkää vaan enemmän piirtämisestä ja kirkon muiden lasten kanssa (3krt/vko) sisällä leikkimisestä.
Ulkoilkoon ne ketkä haluaa, pakko ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olimme nuoria ja itsellä ei ollut kokemusta lapsista. Kaverilla kylässä käydessä hänen taapero laittoi saappaat jalkaan ja seisoi kkatsomassa ikkunasta ulos. Ei kitissyt tms. Jäi mieleen. Nyt aikuisena tämä lapsi purjehtii. Miten tämä pitäisi tulkita?
Ei ulkoilla kahta kertaa päivässä ellei ole mainio kesäkeli. Pitää joskus tehdä niitä kotihommiakin, siivota, pestä pyykit, laittaa ruokaa. Varmaan jonkun mielestä mukavuuden halua kun en halua tehdä em. asioita lapsen ollessa yö- tai päiväunilla. Eli kerta päivässä kunnon parin tunnin ulkoilu, ei ole lapset hyppineet seinille. Sisälläkin saa liikuntaa jos se siitä on kiinni, arvostan myös leikkihetkiä ja muuta yhteistä tekemistä lapsen kanssa. Teen vuorotöitä joten meidän perheessä on aina toinen aikuisista yksin vapaalla lasten kanssa, jos koko päivä menee ulkona niin missä välissä ne kotihommat sitten tehdään? Olisikin kiva kuulla teiltä himoulkoiluttajilta miten arki on järjestetty. Jos olen vapaalla, illat vietetään perheenä yhdessä, vaikka ulkoillen. Kotihommat siinä päivällä lasten kanssa. Tai jos ulkoillaan aamusta niin kotihommat jää iltaan. En jätä pyykin/astianpesukonetta yksin pyörimään, enkä käytä eineksiä, en siis ymmärrä miten saatte ruuan pöytään jos olette itse ulkona. Nyt alkaa helpottaa kun lapset alkaa olla niin isoja että pärjäävät pihassa hetken itsekseenkin, ikkunasta on näköyhteys. Mutta kun olivat pienempiä niin oli kyllä priorisoitava. Mutta mä olenkin työssäkäyvä äiti enkä hengaile joka päivä kotona. Alapeukkuja odotellen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo enää ulkoilutusikäisiä lapsia, mutta todellakaan en jaksanut. Meillä alle kouluikäisten lasten päivä meni näin:
lastenhuoneeseen leipää ja mehua
klo 7-10 omassa huoneessa leikkimistä (lapset keskenään, ei saa tulla häiritsemään äitiä)
kymmenen maissa aamiainen (puuroa tms)
klo 10-13 kotikoulua lasten kanssa
klo 13-14 ruuan laitto ja syöminen yhdessä
klo 14-17 ulkoilu (alle kolmevuotiaat nukku rattaissa osan aikaa)
klo 17-18 syöminen ja iltatoimet
klo 18-20 sängyissä äidin lukemia romaaneja kuunnellen.'
Ei mitään järkeä sählätä minuuttiaikataululla tekemisestä toiseen...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jaksaa, kun ajattelee sitä lapsen parasta. Sitä paitsi lapsi syö ja nukkuu paremmin, kun saa ulkoilla vähintään sen kaksi kertaa päivässä. Rutiinit eivät rasita samalla tavalla kuin satunnaiset jutut.
Blaah. Aina tätä ”syö ja nukkuu paremmin”-jauhamista. Meillä ei ainakaan ollut mitään vaikutusta kumpaankaan, vaikka olisimme olleet ulkona aamusta iltaan. Lapsi söi ja nukkui huonosti reilu kolmevuotiaaksi, eikä siihen auttanut kuin aika.
Itse ulkoilin kyllä lapsen kanssa kahdesti päivässä, mutta lähinnä siksi, että samalla näki niitä ”äitikavereita”. Yksin en olisi tosiaan jaksanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästähän se riippuu, mitä voi tehdä. Rankkasateessa tai 30 asteen pakkasessa kukaan tuskin ulkona viihtyy.
Itse kävin yleensä lapsen kanssa aamupäivällä kaupassa. Samalla reissulla mentiin leikkipuistoon.
Päikkäreiden jälkeen jyryttiin lähimetsässä (siellä oli mm. mielenkiintoinen hylätty romuauto). Joskus lähdettiin vielä illalla ulos.
Kun poika sai purkaa toimeliaisuuttaan, niin jäi moni känkkäränkkä väliin ja illalla iski väsy klo 21.
Naapurissa asuu perhe, jossa unkarilainen isä ja saksalainen äiti. Lasten ulkoillessa molemmat vanhemmat ovat ulkona lasten kanssa ja puuhaavat asioita, kellään ei ole puhelinta kädessä. Ja tämä siis arki-iltapäivänä.
Näyttää mukavalta läsnäolemiselta. Lapset eivät paljoa kiukuttele, ovat sosiaalisia toisia aikuisiakin kohtaan ja haluavat osallistua, jos isä vaikka haravoi pihaa. Alle eskari-ikäiset lapset kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
74 jatkaa.
Ruuat tuli tehtyä ja huusholli siivottua joko sillä aikaa, että lapsi nukkui tai oli isänsä hoivissa.
Eihän nyt jonkun perusruuan valmistamisen kanssa mene kuin max puolituntia ja siitäkin ajasta odotellaan esim. perunoiden kypsymistä. Sillä aikaa pystyi lukemaan lapselle tai rakentamaan duploilla yms. jos oltiin kahdestaan.
Paljon tuli tehtyä sapuskaa, joka laitettiin uuniin. Tekeytyy itsestään.
Meillä lapset kaipaavat ulkoilua. Päivät ja etenkin illat vaan sujuu paremmin, kun ulkoillaan sekä aamu- että iltapäivällä. Ei nyt missään kaatosateessa mennä, mutta kyllä sen sitten lapsista huomaa jos ulkoilut ovat jääneet väliin. Kotihommia mä teen enimmäkseen illalla kun mies on lasten kanssa eikä niissä päivittäisissä kotitöissä niin kauaa mene. Siivotaan paremmin viikonloppuisin ja arkena riittää ylläpitojärjestelyt yms.
Me olemme ajatelleet niin, että lasten hoito on päivisin minun työni ja kotityöt ovat yhteisiä kuten olisivat jos olisin töissä kodin ulkopuolellakin. Tosin mä teen enemmän kotihommia iltaisin, koska ehdinhän lasten kanssa olemaan päivälläkin. Mies taas tykkää mieluummin vahtia lapsia töiden jälkeen kuin hoitaa jotain pyykkirumbaa. Ja tottakai lapsetkin viihtyvät illalla isin kanssa kun äiti on kotona aina. 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hellan lettas. Koirien kanssa pitää ulkoilla vähintään 3 kertaa päivässä, ap, älä vaan hanki koiraa!
Riippuu koirasta. Monet koirat tarvitsevat liikuntaa paljon enemmänkin. Ei kannata hankkia tosiaan koiraa, ellei ole tähän varautunut.
Vierailija kirjoitti:
Ajatteles ap, kun Suomessa nukutetaan lapset päiväunille talvellakin, pakkasella! Onhan sitä asiaa ihan ihmetelty ulkomaita myöden!!
Espanjalaisissa päiväkodeissa ei mennä ulos alle +15asteen!!!!!! lämpötilassa. Siis plus.
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa asuu perhe, jossa unkarilainen isä ja saksalainen äiti. Lasten ulkoillessa molemmat vanhemmat ovat ulkona lasten kanssa ja puuhaavat asioita, kellään ei ole puhelinta kädessä. Ja tämä siis arki-iltapäivänä.
Näyttää mukavalta läsnäolemiselta. Lapset eivät paljoa kiukuttele, ovat sosiaalisia toisia aikuisiakin kohtaan ja haluavat osallistua, jos isä vaikka haravoi pihaa. Alle eskari-ikäiset lapset kyseessä.
Meillä arki-iltapäivänä vanhemmat ovat töissä ja lapset päivähoidossa/koulussa.
Aika harvassa on ne kerrat että molemmat vanhemmat olisivat olleet puuhaamassa lasten kanssa vaikka tavallisena tiistaina klo 14, koska käydään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset kaipaavat ulkoilua. Päivät ja etenkin illat vaan sujuu paremmin, kun ulkoillaan sekä aamu- että iltapäivällä. Ei nyt missään kaatosateessa mennä, mutta kyllä sen sitten lapsista huomaa jos ulkoilut ovat jääneet väliin. Kotihommia mä teen enimmäkseen illalla kun mies on lasten kanssa eikä niissä päivittäisissä kotitöissä niin kauaa mene. Siivotaan paremmin viikonloppuisin ja arkena riittää ylläpitojärjestelyt yms.
Me olemme ajatelleet niin, että lasten hoito on päivisin minun työni ja kotityöt ovat yhteisiä kuten olisivat jos olisin töissä kodin ulkopuolellakin. Tosin mä teen enemmän kotihommia iltaisin, koska ehdinhän lasten kanssa olemaan päivälläkin. Mies taas tykkää mieluummin vahtia lapsia töiden jälkeen kuin hoitaa jotain pyykkirumbaa. Ja tottakai lapsetkin viihtyvät illalla isin kanssa kun äiti on kotona aina. 😀
Eli sun mies hoitaa sen hysteerisen toisen pakkoulkoilun kun sä hoidat pyykkirumbaa. Tilanne on siis eri kuin mitä aloituksessa kysyttiin.
Kuulostaa aivan ihanalta 50-luvun parisuhdeidylliltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jaksaa, kun ajattelee sitä lapsen parasta. Sitä paitsi lapsi syö ja nukkuu paremmin, kun saa ulkoilla vähintään sen kaksi kertaa päivässä. Rutiinit eivät rasita samalla tavalla kuin satunnaiset jutut.
Meidän lapset on käsillä tekeviä näprääjiä. Samalla lailla ne ulkona istuivat hiekkalaatikolla ja tekivät hiekkakakkuja tai istuivat keinussa kuin sisälläkin askartelivat, piirsivät, kuuntelivat satuja jne. Miten se ulkoilma tällaisessa tapauksessa, ja vielä kaksi kertaa päivässä, olisi jotenkin parempi lapselle kuin aktiviteetit sisällä?
Me ulkoillaan yleensä aina aamupäivällä, sit sisälle syömäään ja päikkäreille. Sit äkkiä onki jo päivällisen aika kun isäntä tulee kotiin, yleensä mies ottaa kaksi isointa vielä illaksi ulos, tekevät yhdessä pihahommia tai hallilla jotain. Nyt syksyllä olen jäänyt vauvan(kohta jo taapero) kanssa illalla sisälle tekemään kotihommia ym.
Isommat( 3 ja 4 v)siis ulkoilevat yleensä kaks kertaa päivässä, minusta se on raskaampaa olla sisällä kahden energisen leikki-ikäisen kanssa. Sen huomasi sillon ku vauva oli pieni ja epäsäännöllinen rytmi ja ulkoilu oli hankalampaa ja sitä oli vähemmän.
Joka toisia haukkuu, on ite.