Lue keskustelun säännöt.
Mies ihastunut toiseen naiseen
18.09.2017 |
Hei! Mitä minun kannattaisi tässä tilanteessa tehdä?
Mieheni on tunnustanut ihastuneensa syvästi erääseen ystäväänsä, mutta haluaa kuitenkin pitää perheemme koossa. Hän ei itse kertonut tästä minulle vaan arvasin asian laidan ja hän myönsi. Hän kuitenkin kertoi, että mitään fyysistä heidän välillään ei ole tapahtunut vaikka ovat jutelleet ja tunne on molemminpuoleinen.
Hänelle on kuitenkin vaikeaa päästä ihastuksesta yli. Hän on minulle ollut paljastumisen jälkeen mukava mutta kuten jo pitkään ennen sitä, emotionaalisesti minusta kaukana. Hän ei halua että kosken häneen eikä sano rakastavansa minua.
Meillä on jo pidempään ollut vähän huonoa aikaa parisuhteessa, koska meillä on pieniä lapsia ja ikävä kyllä yhteinen aika ja lämmin kanssakäyminen on ruuhkavuosien aikana vähentynyt. Minä en ole ollut ehkä ihanin mahdollinen puoliso mutta valmis tekemään mitä tahansa.
Olen nyt ollut hänelle enemmän läsnä ja tarjonnut huomiota ja lämpöä. En ole syyllistänyt häntä hänen tunteistaan vaan keskustellut avoimen rakentavasti tilanteestamme.
Mies ei kuitenkaan enää osoita minulle lämpöä ja kertoo ihastumisen olevan edelleen päällä, vaikka se tuli jo ilmi kesällä. Hän ei ole nähnyt ihastuksensa kohdetta sen jälkeen, mutta ei ole myöskään poistanut tätä some-kontakteistaan. Katsoin tänään tietokoneemme sivuhistorian ja hänellä on edelleen päivittäisiä vierailuja tämän naisen Facebook -profiilissa.
Olen aika turta ja väsynyt odottamaan, että miehen ihastus menee ohi. Voiko hän enää koskaan rakastaa minua vai onko tämä tässä? Otanko yhteyttä tähän naiseen ja kysyn, onko fyysistä kanssakäymistä sittenkin ollut? Onko kohtalotovereita, jotka ovat selvinneet vastaavasta?
Kommentit (39)
Mies77 kirjoitti:
Naiset jotka lasten takia hylkäävät parisuhteensa, eivätkä ole enää hyviä, helliä eikä seksi oman miehen kanssa kiinnosta. Olkaa huoleti, se on vain yleensä ajan kysymys kun sellainen nainen löytyy, joka antaa nuo edellä mainitut asiat sinun miehellesi! Sitten sitä voikin rutista että miten tässä näin kävi, kun oikea ajatus on se että tyhmyyden takia vain ajan kysymys.
Monet naiset päättävät että kyllä se parisuhde voidaan laittaa "hyllylle" lasten takia muutamaksi vuodeksi. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua huomataan että suhteesta ei ole enää mitään jäljellä, ja mies on lähtenyt paremman matkaan, ihmetellään miten tässä näin kävi? Kyllä monet naiset on aivan käsittämättömän tyhmiä!
Olen samaa mieltä, mutta myös miehen osalta. Kun on pieniä lapsia, täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja elää ne pikkulapsivuodet yhdessä. Järjestää yhteistä aikaa jotenkin ja jakaa rankkuus. Myös miehet, jotka hilluvat baareissa sen sijaan että huomioisivat arjessa puolisoaan, heittävät suhteen romukoppaan. Lasten olemassaolon takia. Kyllä miehet osaavat ja olla käsittämättömän tyhmiä, jos jättävät vastuun lapsista vain naisen harteille ja ovat sitten jonossa vaatimassa omaa osuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Kiitos kaikista neuvoistanne. Kadun tosiaan sitä, että olen jättänyt miehen vähemmälle huomiolle ja teen nyt valtavia korjausliikkeitä. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja yhdessä olemme tämän sopan keittäneet. Mies on ollut vauva-ajat todella etäinen eikä osallistunut lasten hoitoon vauva-aikana. Minä olen ollut väsynyt ja vihainen ja kierre on ollut valmis. Tavasta puhua toiselle väsyneenä tulee helposti tapa ja kyllä siinä meitä molempia on tarvittu.
Nyt on kuitenkin niin, että vain itseään voi muuttaa ja sen tiedostan varsin hyvin. Eli minä keskityn nyt olemaan emotionaalisesti ja fyysisesti läsnä ja aina kunnioittava. Katsotaan, muuttuuko kaikki parempaan. Ainakin minä yritän! En kerro hänelle, miten hän voisi muuttua, vaan muutan omaa käytöstäni. Nyt vaan elellään ja toivotaan parasta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Naiset jotka lasten takia hylkäävät parisuhteensa, eivätkä ole enää hyviä, helliä eikä seksi oman miehen kanssa kiinnosta. Olkaa huoleti, se on vain yleensä ajan kysymys kun sellainen nainen löytyy, joka antaa nuo edellä mainitut asiat sinun miehellesi! Sitten sitä voikin rutista että miten tässä näin kävi, kun oikea ajatus on se että tyhmyyden takia vain ajan kysymys.
Monet naiset päättävät että kyllä se parisuhde voidaan laittaa "hyllylle" lasten takia muutamaksi vuodeksi. Sitten kun muutaman vuoden kuluttua huomataan että suhteesta ei ole enää mitään jäljellä, ja mies on lähtenyt paremman matkaan, ihmetellään miten tässä näin kävi? Kyllä monet naiset on aivan käsittämättömän tyhmiä!
Olen samaa mieltä, mutta myös miehen osalta. Kun on pieniä lapsia, täytyy puhaltaa yhteen hiileen ja elää ne pikkulapsivuodet yhdessä. Järjestää yhteistä aikaa jotenkin ja jakaa rankkuus. Myös miehet, jotka hilluvat baareissa sen sijaan että huomioisivat arjessa puolisoaan, heittävät suhteen romukoppaan. Lasten olemassaolon takia. Kyllä miehet osaavat ja olla käsittämättömän tyhmiä, jos jättävät vastuun lapsista vain naisen harteille ja ovat sitten jonossa vaatimassa omaa osuuttaan.
Olet täysin oikeassa sen suhteen, mitä kirjoitit miehistä!
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kiitos kaikista neuvoistanne. Kadun tosiaan sitä, että olen jättänyt miehen vähemmälle huomiolle ja teen nyt valtavia korjausliikkeitä. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja yhdessä olemme tämän sopan keittäneet. Mies on ollut vauva-ajat todella etäinen eikä osallistunut lasten hoitoon vauva-aikana. Minä olen ollut väsynyt ja vihainen ja kierre on ollut valmis. Tavasta puhua toiselle väsyneenä tulee helposti tapa ja kyllä siinä meitä molempia on tarvittu.
Nyt on kuitenkin niin, että vain itseään voi muuttaa ja sen tiedostan varsin hyvin. Eli minä keskityn nyt olemaan emotionaalisesti ja fyysisesti läsnä ja aina kunnioittava. Katsotaan, muuttuuko kaikki parempaan. Ainakin minä yritän! En kerro hänelle, miten hän voisi muuttua, vaan muutan omaa käytöstäni. Nyt vaan elellään ja toivotaan parasta.
Ap
Mukavaa lukea viisaita ajatuksia, ei muuta kun täysillä kohti parempaa huomista!!!
Minusta mies on ylittänyt rajan jo siinä vaiheessa, kun on tuolle naiselle kertonut tunteistaan selkäsi takana, vaikka mitään fyysistä ei olisikaan missään vaiheessa tapahtunut. Ihastuminen pitkässä suhteessa on normaalia, mutta minusta sinua on nyt loukattu ja luottamuksesi on petetty. Tai en tiedä, mitä te olette keskenänne sopineet parisuhteen rajoista, mutta jos ette ole asiasta erikseen neuvotelleet, niin minusta tunteiden lietsominen yhdessä ihastuksen kanssa ei ole sopivaa. Ajatuksiaan tai tunteitaan ei kukaan voi hallita, mutta ei ole puolisoa kohtaan kunnioittavaa käytöstä jakaa tuollaisia tunteita ulkopuolisen kanssa.
Tilanteenne on siis minusta jotenkin nurinkurinen. Miehen tässä pitäisi olla sinulta pyytelemässä anteeksi ja anelemassa jatkoa suhteelle, jos jatko kiinnostaa. Tunteitaan ei tarvitse pyytää anteeksi, mutta luottamuksesi pettämistä kyllä. Nyt sinä olet se, joka on alistuneen anelijan roolissa. Ilmeisesti kumpikaan ei teistä halua erota, mutta kyllä minä pidän tuota aika pitkänä miinuksena miehen parisuhdetaitojen suhteen, jos alatkin punnita kannattaako mies jättää vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap, tsemppiä! Keskusteluyhteys on tosi tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Kiitos kaikista neuvoistanne. Kadun tosiaan sitä, että olen jättänyt miehen vähemmälle huomiolle ja teen nyt valtavia korjausliikkeitä. Parisuhteeseen tarvitaan kaksi ja yhdessä olemme tämän sopan keittäneet. Mies on ollut vauva-ajat todella etäinen eikä osallistunut lasten hoitoon vauva-aikana. Minä olen ollut väsynyt ja vihainen ja kierre on ollut valmis. Tavasta puhua toiselle väsyneenä tulee helposti tapa ja kyllä siinä meitä molempia on tarvittu.
Nyt on kuitenkin niin, että vain itseään voi muuttaa ja sen tiedostan varsin hyvin. Eli minä keskityn nyt olemaan emotionaalisesti ja fyysisesti läsnä ja aina kunnioittava. Katsotaan, muuttuuko kaikki parempaan. Ainakin minä yritän! En kerro hänelle, miten hän voisi muuttua, vaan muutan omaa käytöstäni. Nyt vaan elellään ja toivotaan parasta.
Ap
Minusta miehesi tulee myös ymmärtää tajuta se, että hän on ollut todella etäinen eikä ole osallistunut vauva-aikana vauvan hoitoihin! Ei ole yhtään ihme, että olet väsähtänyt ja hermo on ollut kireällä. Kuulostat tosi kiltiltä ihmiseltä. Moni mies olisi rakkaudesta hulluna sinunkaltaiseen naiseen. Miehesikin tulisi tajuta se, miten olet kantanut noin suuren vastuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta mies on ylittänyt rajan jo siinä vaiheessa, kun on tuolle naiselle kertonut tunteistaan selkäsi takana, vaikka mitään fyysistä ei olisikaan missään vaiheessa tapahtunut. Ihastuminen pitkässä suhteessa on normaalia, mutta minusta sinua on nyt loukattu ja luottamuksesi on petetty. Tai en tiedä, mitä te olette keskenänne sopineet parisuhteen rajoista, mutta jos ette ole asiasta erikseen neuvotelleet, niin minusta tunteiden lietsominen yhdessä ihastuksen kanssa ei ole sopivaa. Ajatuksiaan tai tunteitaan ei kukaan voi hallita, mutta ei ole puolisoa kohtaan kunnioittavaa käytöstä jakaa tuollaisia tunteita ulkopuolisen kanssa.
Tilanteenne on siis minusta jotenkin nurinkurinen. Miehen tässä pitäisi olla sinulta pyytelemässä anteeksi ja anelemassa jatkoa suhteelle, jos jatko kiinnostaa. Tunteitaan ei tarvitse pyytää anteeksi, mutta luottamuksesi pettämistä kyllä. Nyt sinä olet se, joka on alistuneen anelijan roolissa. Ilmeisesti kumpikaan ei teistä halua erota, mutta kyllä minä pidän tuota aika pitkänä miinuksena miehen parisuhdetaitojen suhteen, jos alatkin punnita kannattaako mies jättää vai ei.
Jep just näin. Nyt jos ap 'sallii kaiken' miehen epäeettisen käyttäytymisen ja vielä oikein erikseen pitää hyvää huolta miehestä, niin tässä käy niin että mies ei tee päätöstä koskaan. Miksi tekisi, kun voi pitää sekä ihastuksen että suosiosta kilpailevan ja palvelualttiin vaimon. Nyt kun ap yrittää miellyttää miestä niin mies ei edes tajua miten törkeästi käyttäytyy. Haluatko ap että tilanteesi on sama vielä 2kk kuluttua? Puolen vuoden kuluttua? Vuoden päästä?
Tuo tilanne voi jatkua ainiaan kun kukaan ei pakota miestä valitsemaan. Nyt ukolle kova kovaa vastaan.
Ihminen hakee positiivista huomiota sieltä mistä sitä saa. Jos ei saa kotoa, niin jostain muualta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita aina fyysistä pettämistä, vaan on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty, joku kuuntelee ja ymmärtää. Valitettavasti näille ihastumisille ei hirveästi voi mitään, ne pitäisi mennä ohi, ainakin jos ei ole tekemisissä ihastuksen kanssa.
Itse olen ollut totaali kusessa henkisesti ystävämieheen. Yöunet menneet ja ystävämies ajatuksissa päivittäin. Ei mieheni olisi sitä voinut estää mitenkään. Tuli niin kuin bang vain elämääni. Olosuhteiden pakosta olen ollut tekemisissä ja miettinyt eri vaihtoehtoja, että ihastus menisi ohi. Henkinen kasvun paikka sanoisin. Rakastan miestäni kaikesta huolimatta. Kun hänen kanssaan joku ongelma, tunteet vahvistuu toiseen suuntaan. Sellaisia me ihmiset olemme, hiukan armollisuutta itseäsi kohtaan ja miestäsikin. Parisuhde muuttuu kokoajan, ja tämäkin aika on joskus takanapäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap! Valitettavasti ero on nyt ainoa vaihtoehto. Tuntuu tuskalliselta, mutta se on totta. Älä yritä huijata itseäsi. Tuska menee ohi noin vuodessa. Ole vahva! Uusi rakkaus odottaa sinua!
En tiedä, onko tämä provo, mutta toisaalta kuvaa aika hyvin nykyaikaa, joten saattaa olla tosissaankin kirjoitettu. Monilla nykyihmisillä on jotenkin hämärtynyt kuva pitkästä avioliitosta, aivan niin kuin sellaiseen pääseminen vaatisi käsittämättömän hyvää tuuria, vaikka sellainen vaatii ennen kaikkea hyvin paljon työtä. Tuollainen ap:n tilanne on loppujen lopuksi aika yleinen pitkässä avioliitossa. Moni voisi yllättyä, jos tietäisi vaikkapa, mitä kaikkea omien pullantuoksuisten pihakeinussa yhdessä istuvien isovanhempien yhteisen matkan varrella on sattunut. Tietysti on monia, joiden mielestä pitkä avioliitto ei ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia, mutta tämä olikin lähinnä niille, jotka luulevat pitkään avioliittoon liittyvän jotain mystiikkaa. Kovaa työtä se vaatii vuosien varrella. Välillä päästellään hiukset hulmuten alamäkeen, mutta välillä tulee ylämäkiä.
Ps. Älkääkä nyt rinnastako jotain väkivaltaa ja päihdeongelmia vieraaseen ihastumiseen ja arjen puuduttavuuteen.
Hei! En usko että syyllistäminen ja katkeruus auttaa mitään. Minä haluan pitää mieheni. Kysynkin itseltäni: "olenko mielummin oikeassa vai rakastettu?" Valitsen olla rakastettu.
Jos alkaisin tivaamaan mieheltäni tässä tilanteessa matelua jaloissani, se veisi meidät kauemmas toisistamme, vaikka ehkä olsiinkin paperilla voittaja. Mieheni on hyvä mies. vaikka hänessä on heikot kohtansa ja puutteensa, niin on myös minussa. Hän haluaa pysyä yhdessä ja yrittää. Ja hän on ollut minulle nyt tosi ystävällinen, joskin tunnetason yhteys on vielä laimea. Ehkä tämä ei nyt hetkessä fiksaannu, mutta epäilen että lisää riitelemällä hänen rakkautensa minuun ainakaan lisääntyy.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riitely nyt tietenkään ei kannata. Mutta jos teillä tosiaan on hyvä ja avoin keskusteluyhteys, ja mies suhtautuu sinuun ystävällisesti, niin kyllä sinunkin pitäisi voida puhua asioista omasta näkökulmastasi. Onko se syyllistämistä, jos kerrot, miten sinua loukkaa miehen toimiminen selän takana sekä huolettaa se, että kaunopuheista huolimatta et tunne miehen osallistuvan suhteen parantamiseen täysillä? Se ei ole riitelyä, vaan keskustelua. Se ei ole keskustelua, jos mies vuodattaa sinulle tunteitaan, ja sinä vain myötäilet ja valitset kaikki sanasi vain sillä kriteerillä, että konfliktin riski pysyy pienenä.
Minusta kuulostaa että ap on tarpeeksi viisas onnistumaan siinä, missä moni epäonnistuu. Suhteen saattamisessa takaisin raiteille. Se vaatii molemmilta nöyrtymistä, ei kuitenkaan nöyristelyä tai nöyryyttämistä. Arjen uudelleen määrittelyä ja molemminpuolista vastaantuloa. Molempien kunnioittamista.
Usein sanotaan, ettei eroa saa miettiä lasten kannalta, mutta takaan että lapset ovat taatusti voittajien leirissä, mikäli saatte ongelmanne selvitettyä ja jatkettua.
Pariterapiassa käyneenä voin kertoa, että se on yhtä tyhjän kanssa, jos toinen osapuoli on ihastunut. Helvetillinen tunne, kun itse läpikäyt äkillistä kriisiä ja toinen hehkuu onnea. Mieluummin molemmille omat ajat ekana.
T. M78
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei älä ole tossukka. Sähän teet ton tosi helpoksi miehelle. Olet nyhvö, mies voi tehdä mitä huvittaa.
No kyllä miehesi jättää sinut, sori vain. Älä kuvittele, että hän jää sinun ja lapsien luokse, koska rakastaa enemmän toista naista.
Miehellä on oikeus ottaa ero sinusta ja vaikka perustaa perhe uuden naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hei! En usko että syyllistäminen ja katkeruus auttaa mitään. Minä haluan pitää mieheni. Kysynkin itseltäni: "olenko mielummin oikeassa vai rakastettu?" Valitsen olla rakastettu.
Jos alkaisin tivaamaan mieheltäni tässä tilanteessa matelua jaloissani, se veisi meidät kauemmas toisistamme, vaikka ehkä olsiinkin paperilla voittaja. Mieheni on hyvä mies. vaikka hänessä on heikot kohtansa ja puutteensa, niin on myös minussa. Hän haluaa pysyä yhdessä ja yrittää. Ja hän on ollut minulle nyt tosi ystävällinen, joskin tunnetason yhteys on vielä laimea. Ehkä tämä ei nyt hetkessä fiksaannu, mutta epäilen että lisää riitelemällä hänen rakkautensa minuun ainakaan lisääntyy.
Ap
Mikset anna miehen mennä? Hän on sinun kanssasi pelkästää lapsien takia. Usko! Mies ei sinua enää rakasta.Ärsyttää tuollainen roikkuminen.
Mä en usko, että mies haluaa erota, koska kotona ruokaa, koti siivottu, vaimo palvelee. Mutta haluaa myös sen toisen naisen kosketuksen ja seksiä.
Jokaisen miehen, joka on tuollaisessa asemassa tulisi kuunnella oikein ajatuksella Laura Närhen Supersankari.
Monet miehet sokeutuvat sille, miten hyvä vaimo heidän rinnallaan kulkeekaan ja miten pienillä asioilla voisi naisen ja arjen saada onnelliseksi. Lisäksi miehet kuvittelevat että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella.
Miettikää mitä on olla ihastuksen kanssa pienen parhaan palan verran elämästä ja mitä se todellinen arki onkaan. Mitä tarvitaan todelliseen rakkauteen!!