Lue keskustelun säännöt.
Miksi ammattikorkeakoulussa tehdään melkein joka kurssilla vähintään yksi ryhmätyö?
17.09.2017 |
Alkaa menemään hermot näihin loputtomiin ryhmätöihin. Tekisi mieli jopa keskeyttää opinnot näiden takia. Minkälaisia kokemuksia muilla on?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea kaikkea, ehkä joku on saman jo kommentoinut. Opiskeluaikana ei ole tarkoitus vain päntätä niitä asioita, vaan myös oppia erilaisia metataitoja sekä verkostoitua. Etenkin tuota viimeistä, se kurssikaveri saattaa parin vuoden päästä olla suosittelemassa hyvää tiimityöskentelijää johonkin työhön.
Verkostoituminen ei ole vain ekstroverteille hösääjille, vaan ihan jokaisen pitäisi tajuta se, että ilman verkostoja ei ainakaan vähänkään koulutetumpi ihminen löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tai ainakin on pirun vaikeaa. Ne jotka jäävät valmistumisen jälkeen työttömiksi ovat juuri näitä, jotka ovat vaan nettikursseja naputelleet kotoa, ehkä käyneet luennoilla hiljaa istuskelemassa.
Tokikaan ryhmätyöt eivät ole ainoa verkostoitumisen muoto, mutta yksi tärkeä sellainen.
Ryhmätyöt ovat oman kokemukseni mukaan todella onneton verkostoitumisen muoto. Ensin jaetaan tehtävät, jokainen tekee omansa, työ yhdistetään ja palautetaan. Kuukauden päästä muistan hädin tuskin ryhmäläisten nimiä. Opiskelen siis monimuoto-opinnoissa ja en ole koskaan tavannut yhtäkään opiskelutoveria kasvokkain. Verkostoituminen on toki tärkeää, mutta ei noissa kasvokkain tehtävissä ryhmätöissäkään ole juuri tullut verkostoiduttua. Ryhmätyöt on tullut tehtyä joko omien kavereiden kanssa tai tuntemattomien kanssa, jotka ovat jääneet tuntemattomiksi myös ryhmätyön jälkeen.
Sehän on selvää, että niiden verkostoitumishyöty on tasan niin suuri kuin mitä ryhmäläiset työhön panostavat. Mutta siitä ei oikein voi syyttää kuin itseään.
Opiskelu ja tutkinnon suorittaminen siellä on tarkoituksena eikä väkinäinen tutustuminen ihmisiin, joilla kaikilla on omat kiireensä. Ryhmän jäsenet haluavat yleensä vain hoitaa nopeasti oman osuutensa ja siirtyä muiden tehtävien pariin. Jos samaan aikaan on meneillään neljäkin ryhmätyötä ja muut kurssitehtävät siihen päälle, niin ymmärrettävästi siinä ei jää verkostoitumiselle hirveäs energiaa ja aikaa. Kaikilla on kuitenkin jotakin elämää opiskelujen ulkopuolellakin ja ryhmätyöt vievät siitä aikataulutusvaikeuksien vuoksi välillä turhan paljon aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni ryhmätöistä on melko rajallinen, sillä opiskelu on ollut suurimmaksi osaksi itsenäistä lukemista, kirjoittamista ja tenttien suorittelua, mikä kyllä sopii itselleni erinomaisesti.
Yliopistolla olen opintojen (oikeustiede) yhteydessä tainnut tehdä jotain kymmenkynta ryhmätyötä. Ihan ensimmäisillä kursseilla niitä lähinnä oli. Ryhmissä yleensä jouduttiin pohtimaan jotain oikeustapausta ja laatimaan siitä muille eräänlainen selonteko ratkaisuehdotuksineen. Minusta se oli ihan kivaa touhua, kun samalla tutustui toisiin opiskelijoihin. Samanlaisia ryhmätöitä on ollut eräiden muiden luentokurssien yhteydessä.
Olen kyllä ihan tyytyväinen, että pääosin opiskelu on ollut itsenäistä toimintaa, sillä ryhmätöihin kuluu aivan suunnattomasti aikaa ja yleensä saman homman kykenee tekemään yksinkin siinä ajassa, mikä kuluu aikataulujen yhteensovittamiseen.
En täysin kuitenkaan tyrmää niitä, sillä ryhmätyöt ovat ihan piristäviä kokemuksia, jos siis niitä todella käytetään muun opiskelun mausteena. Ryhmätöihin pohjaava opiskelu kuitenkin kyllä johtaisi meillä ainakin siihen, että ihmisten substanssiosaaminen kokisi melkoisen inflaation. Mitä isompi ryhmä, sitä todennäköisemmin joukkoon mahtuu sluibaajia. Parityö on varmaan kustannustehokkain tapa työskennellä. Sen isompiin ryhmiin harvoin on mitään järjellistä tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että introvertit ja yhteistyökyvyttömät oppisivat sen, että työelämässä on oltava muutakin kuin substanssiosaaja.
Minusta introverttina ryhmätöissä ei ole se ongelma, että pitää tehdä yhteistyötä, vaan se, että työ on tehotonta ja aikaa tärväytyy sellaisiin asioihin, joihin oikeissa töissä ei koskaan jouduttaisi. Töissä kaikki kuitenkin käyttää yhteiseksi ennalta sovittua työaikaa ja myös työpaikan välineitä ja tiloja, eikä tarvitse erikseen ihmetellä, voiko Maija jättää bodypump-tunnin väliin tai onko Pekalla lapsille iltapäiväksi hoitaja ja mistä nyt löydetään tietokoneluokka, josta löytyy oikea tilasto-ohjelma. Myös kaikki muu ihmettely jää paljon vähemmälle, kun kaikilla on valmiiksi tietty osaaminen ja vastuualueet, jonka pohjalta sitten vain laitetaan homma pyörimään.
Jos tällaisia asioita ei olisi ja esimerkiksi ryhmätyöt tehtäisiin selkeästi opiskeluun varattuna aikana, ryhmätöissä ei olisi mielestäni mitään ongelmaa. Se hiton tehoton säätäminen noissa introverttiä ärsyttää. Ihan turhaa harjoitella tuollaista jahkaamista.
Mmm, tehotonta säätämistä ja ihmisten ihan oikeita arjen ongelmia on työpaikoillakin. Ei kannata elellä uskossa, että siellä jotenkin olisi huipputehokas ja hiottu maailma odottamassa.
En ole se, jolle vastasit, mutta: Meillä oli ryhmätöiden tekemiseen varattuna aikaa myös oppitunneilla. Kuitenkin suurin osa minulle sattuneista ryhmäläisistä oli aina sitä mieltä, että ei aloiteta eikä tehdä nyt, sovitaan joskus vapaa-ajalla sopiva aika... Senhän tietää, miten siinä kävi. Eli onko tässä nyt siis tarkoitus opettaa, että töissä on niitä, jotka keskittyvät töissä töihin ja niitä, jotka vain istuvat kahvilla ja sitten lopputulosta tiedusteltaessa sanovat, ettei työn tekeminen ole ollut mahdollista, kun on niin kiirettä pitänyt ja tiukka aikataulu?
No yksi syy lienee se, että nykykäsityksen mukaan sosiaalinen oppiminen on eräs tehokkaimpia oppimisen muotoja. Siis teoriassa.
Käytännössä riippuu tietenkin, kuinka ne työt määritellään ja toteutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että introvertit ja yhteistyökyvyttömät oppisivat sen, että työelämässä on oltava muutakin kuin substanssiosaaja.
Minusta introverttina ryhmätöissä ei ole se ongelma, että pitää tehdä yhteistyötä, vaan se, että työ on tehotonta ja aikaa tärväytyy sellaisiin asioihin, joihin oikeissa töissä ei koskaan jouduttaisi. Töissä kaikki kuitenkin käyttää yhteiseksi ennalta sovittua työaikaa ja myös työpaikan välineitä ja tiloja, eikä tarvitse erikseen ihmetellä, voiko Maija jättää bodypump-tunnin väliin tai onko Pekalla lapsille iltapäiväksi hoitaja ja mistä nyt löydetään tietokoneluokka, josta löytyy oikea tilasto-ohjelma. Myös kaikki muu ihmettely jää paljon vähemmälle, kun kaikilla on valmiiksi tietty osaaminen ja vastuualueet, jonka pohjalta sitten vain laitetaan homma pyörimään.
Jos tällaisia asioita ei olisi ja esimerkiksi ryhmätyöt tehtäisiin selkeästi opiskeluun varattuna aikana, ryhmätöissä ei olisi mielestäni mitään ongelmaa. Se hiton tehoton säätäminen noissa introverttiä ärsyttää. Ihan turhaa harjoitella tuollaista jahkaamista.
Mmm, tehotonta säätämistä ja ihmisten ihan oikeita arjen ongelmia on työpaikoillakin. Ei kannata elellä uskossa, että siellä jotenkin olisi huipputehokas ja hiottu maailma odottamassa.
En ole se, jolle vastasit, mutta: Meillä oli ryhmätöiden tekemiseen varattuna aikaa myös oppitunneilla. Kuitenkin suurin osa minulle sattuneista ryhmäläisistä oli aina sitä mieltä, että ei aloiteta eikä tehdä nyt, sovitaan joskus vapaa-ajalla sopiva aika... Senhän tietää, miten siinä kävi. Eli onko tässä nyt siis tarkoitus opettaa, että töissä on niitä, jotka keskittyvät töissä töihin ja niitä, jotka vain istuvat kahvilla ja sitten lopputulosta tiedusteltaessa sanovat, ettei työn tekeminen ole ollut mahdollista, kun on niin kiirettä pitänyt ja tiukka aikataulu?
No juuri näin se on mennyt monesti minullakin. Vaikka olisi varattu kurssiaikaa ryhmätöiden tekoon, niistä aina piti joidenkin päästä lähtemään "kun onhan meillä sitten myöhemmin vielä aikaa". Ei taitaisi töissä onnistua, että työt jätetään tekemättä tai ne tehdään hutiloiden, kun ei viitsitty käyttää sitä työaikaa, josta kuitenkin palkka juoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti alasta kiinni, koska ei meillä kaikilla kursseilla ollu ryhmätöitä. Fifty-fifty meni yksilöharkkojen kanssa.
Ryhmätyö on monelle vähän epämukavuusalueelle menemistä. Sitä on hyvä harjoitella. Tiimityö, hankalat sluibaajat, huonosti määritellyt projektit, monta projektia yhtä aikaa, aikataulujen sumplaaminen jne. Kaikkea tätä tulee vastaan työelämässä.
Sen sijaan se on ikävää, jos koulu/yliopisto ei hoida omaa osuuttaan, vaan ulkoistaa kaiken oppimisen ryhmätöihin. Ryhmätöiden pitäisi olla keino syventää tai soveltaa jo opittua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että introvertit ja yhteistyökyvyttömät oppisivat sen, että työelämässä on oltava muutakin kuin substanssiosaaja.
Minusta introverttina ryhmätöissä ei ole se ongelma, että pitää tehdä yhteistyötä, vaan se, että työ on tehotonta ja aikaa tärväytyy sellaisiin asioihin, joihin oikeissa töissä ei koskaan jouduttaisi. Töissä kaikki kuitenkin käyttää yhteiseksi ennalta sovittua työaikaa ja myös työpaikan välineitä ja tiloja, eikä tarvitse erikseen ihmetellä, voiko Maija jättää bodypump-tunnin väliin tai onko Pekalla lapsille iltapäiväksi hoitaja ja mistä nyt löydetään tietokoneluokka, josta löytyy oikea tilasto-ohjelma. Myös kaikki muu ihmettely jää paljon vähemmälle, kun kaikilla on valmiiksi tietty osaaminen ja vastuualueet, jonka pohjalta sitten vain laitetaan homma pyörimään.
Jos tällaisia asioita ei olisi ja esimerkiksi ryhmätyöt tehtäisiin selkeästi opiskeluun varattuna aikana, ryhmätöissä ei olisi mielestäni mitään ongelmaa. Se hiton tehoton säätäminen noissa introverttiä ärsyttää. Ihan turhaa harjoitella tuollaista jahkaamista.
Mmm, tehotonta säätämistä ja ihmisten ihan oikeita arjen ongelmia on työpaikoillakin. Ei kannata elellä uskossa, että siellä jotenkin olisi huipputehokas ja hiottu maailma odottamassa.
En ole se, jolle vastasit, mutta: Meillä oli ryhmätöiden tekemiseen varattuna aikaa myös oppitunneilla. Kuitenkin suurin osa minulle sattuneista ryhmäläisistä oli aina sitä mieltä, että ei aloiteta eikä tehdä nyt, sovitaan joskus vapaa-ajalla sopiva aika... Senhän tietää, miten siinä kävi. Eli onko tässä nyt siis tarkoitus opettaa, että töissä on niitä, jotka keskittyvät töissä töihin ja niitä, jotka vain istuvat kahvilla ja sitten lopputulosta tiedusteltaessa sanovat, ettei työn tekeminen ole ollut mahdollista, kun on niin kiirettä pitänyt ja tiukka aikataulu?
No juuri näin se on mennyt monesti minullakin. Vaikka olisi varattu kurssiaikaa ryhmätöiden tekoon, niistä aina piti joidenkin päästä lähtemään "kun onhan meillä sitten myöhemmin vielä aikaa". Ei taitaisi töissä onnistua, että työt jätetään tekemättä tai ne tehdään hutiloiden, kun ei viitsitty käyttää sitä työaikaa, josta kuitenkin palkka juoksi.
Mmm, mutta toisaalta töissäkin on erilaisia tilanteita. Yksi tekee 4 päiväistä työviikkoa, toinen tulee liukuman puitteissa aikaisin, kolmas myöhään, neljäs on kiinni kolmessa muussakin projektissa ja viidennen lapsi sairastui juuri kun muut vihdoin saatiin paikalle. Tätä se vaan on, parasta hyväksyä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että introvertit ja yhteistyökyvyttömät oppisivat sen, että työelämässä on oltava muutakin kuin substanssiosaaja.
Minusta introverttina ryhmätöissä ei ole se ongelma, että pitää tehdä yhteistyötä, vaan se, että työ on tehotonta ja aikaa tärväytyy sellaisiin asioihin, joihin oikeissa töissä ei koskaan jouduttaisi. Töissä kaikki kuitenkin käyttää yhteiseksi ennalta sovittua työaikaa ja myös työpaikan välineitä ja tiloja, eikä tarvitse erikseen ihmetellä, voiko Maija jättää bodypump-tunnin väliin tai onko Pekalla lapsille iltapäiväksi hoitaja ja mistä nyt löydetään tietokoneluokka, josta löytyy oikea tilasto-ohjelma. Myös kaikki muu ihmettely jää paljon vähemmälle, kun kaikilla on valmiiksi tietty osaaminen ja vastuualueet, jonka pohjalta sitten vain laitetaan homma pyörimään.
Jos tällaisia asioita ei olisi ja esimerkiksi ryhmätyöt tehtäisiin selkeästi opiskeluun varattuna aikana, ryhmätöissä ei olisi mielestäni mitään ongelmaa. Se hiton tehoton säätäminen noissa introverttiä ärsyttää. Ihan turhaa harjoitella tuollaista jahkaamista.
Mmm, tehotonta säätämistä ja ihmisten ihan oikeita arjen ongelmia on työpaikoillakin. Ei kannata elellä uskossa, että siellä jotenkin olisi huipputehokas ja hiottu maailma odottamassa.
En ole se, jolle vastasit, mutta: Meillä oli ryhmätöiden tekemiseen varattuna aikaa myös oppitunneilla. Kuitenkin suurin osa minulle sattuneista ryhmäläisistä oli aina sitä mieltä, että ei aloiteta eikä tehdä nyt, sovitaan joskus vapaa-ajalla sopiva aika... Senhän tietää, miten siinä kävi. Eli onko tässä nyt siis tarkoitus opettaa, että töissä on niitä, jotka keskittyvät töissä töihin ja niitä, jotka vain istuvat kahvilla ja sitten lopputulosta tiedusteltaessa sanovat, ettei työn tekeminen ole ollut mahdollista, kun on niin kiirettä pitänyt ja tiukka aikataulu?
No juuri näin se on mennyt monesti minullakin. Vaikka olisi varattu kurssiaikaa ryhmätöiden tekoon, niistä aina piti joidenkin päästä lähtemään "kun onhan meillä sitten myöhemmin vielä aikaa". Ei taitaisi töissä onnistua, että työt jätetään tekemättä tai ne tehdään hutiloiden, kun ei viitsitty käyttää sitä työaikaa, josta kuitenkin palkka juoksi.
Mmm, mutta toisaalta töissäkin on erilaisia tilanteita. Yksi tekee 4 päiväistä työviikkoa, toinen tulee liukuman puitteissa aikaisin, kolmas myöhään, neljäs on kiinni kolmessa muussakin projektissa ja viidennen lapsi sairastui juuri kun muut vihdoin saatiin paikalle. Tätä se vaan on, parasta hyväksyä se.
Jos on tarkoitus kouluttaa opiskelijoista hyviä työntekijöitä, niin tällöin on tärkeää, että ryhmätyön valmiit osa-alueet eritellään arvostelussa myös tekijän mukaan. Jos joku ei ole tehnyt suorastaan mitään, toisen pitkät sepustukset ovat suoraan Wikipediasta (tätä ihan oikeasti on) ja yksi tai kaksi on oikeasti perehtynyt aiheeseen ja koostanut työstä kokonaisuuden, niin onhan sen arvioijan vähän katsottava sitäkin. Ei kenenkään roolina voi työelämässä olla hyvä toisten siivellä sluibaaja, tai ainakaan sitä ei koulutusvaiheessa saa jo iskostaa yhtenä työelämätaitona toisten joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ryhmätyö on monelle vähän epämukavuusalueelle menemistä. Sitä on hyvä harjoitella. Tiimityö, hankalat sluibaajat, huonosti määritellyt projektit, monta projektia yhtä aikaa, aikataulujen sumplaaminen jne. Kaikkea tätä tulee vastaan työelämässä.
Sen sijaan se on ikävää, jos koulu/yliopisto ei hoida omaa osuuttaan, vaan ulkoistaa kaiken oppimisen ryhmätöihin. Ryhmätöiden pitäisi olla keino syventää tai soveltaa jo opittua.
Sori nyt vaan, mutta yliopiston tehtävänä ei ole lähtökohtaisesti palvella työelämää, vaan opettaa tieteenalojen tietoja opiskelijoilleen ja kannustaa ja opettaa samalla itsenäiseen tutkimustoimintaan.
Ei se palvele tätä tavoitetta, että opiskelijoille asetetaan keinotekoisia esteitä oppimiselle. Kyllä ryhmätöiden käyttöä kannattaa vakavasti harkita, koska niiden kautta on hankala varmistaa yksittäisen opiskelijan osaamista.
Ei se ole järkevää resurssien käyttöä, että opiskelijat laitetaan leikkimään ryhmätyöleikkejä, joita saa ihan riittävästi harjoitella sitten työelämässä. Kyllä se on paljon fiksumpaa kehittää opiskeluaikana omaa substanssiosaamista. Ryhmätöitä voidaan käyttää rajatusti, jos sille on löydettävissä substanssiosaamisen kartuttamista palveleva tavoite, mitä ei saavuteta millään tehokkaammalla opiskelutavalla.
Vierailija kirjoitti:
No yksi syy lienee se, että nykykäsityksen mukaan sosiaalinen oppiminen on eräs tehokkaimpia oppimisen muotoja. Siis teoriassa.
Käytännössä riippuu tietenkin, kuinka ne työt määritellään ja toteutetaan.
Minä uskon että näin onkin, mutta parhaiten tämä on minun kokemukseni toteutunut luentomallisilla oppitunneilla. Opettaja alustaa asian, mahdollisesti on aikaa itsenäisesti perehtyä asiaan osa-alueisiin, ja sitten alkaa yleinen keskustelu, johon kaikki saavat tuoda mukaan mielipiteitään, kysymyksiään ja kokemuksiaan. Parhaiten olen ehdottomasti oppinut näillä keskustelumuotoisilla tunneilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kellään tietoa että miten ryhmätöitä on esim. Etäkouluilla? Paljon tuntuu olevan tälläsiä vaihtoehtoja työn ohelle, että käyt koko koulun tenttiä myöden netin välityksellä - onko näissäkin ryhmtätöitä ja miten se sit toteutuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on huomenna juuri tapaaminen yhden AMK-opettajani kanssa, jonka varasin siksi että kurssin ilmoitettu sisältö ei vastaa ollenkaan sitä mitä meille opetetaan, tai siis mitä meidän pitäisi itsenäisesti opiskella.
Kurssin ilmoitetut tavoitteet ovat todella tärkeitä ja olennaisia, mutta todellisuus on jotain ihan muuta. Käytännössä kurssin aluksi on muutama kontaktitunti ja loput on "itsenäistä opiskelua" ja ryhmätyö. Nämä eivät kata edes 20% kurssin ilmoitetusta sisällöstä.
On mielestäni aivan käsittämätöntä että on oppilaan velvollisuus penätä opettajalta sitä että kurssin sisältö vastaa todellisuudessa etukäteen ilmoitettua sisältöä ja vaatia jotain laatua kurssilta.
Miksi haluat haastaa riitaa opettajasi kanssa?
Siis missään nimessä en halua haastaa riitaa opettajan kanssa, mutta en voi hyväksyä sitä että noin tärkeitä asioita jätetään opettamatta, varsinkin kun ne on selkeästi mainittu kuuluvan kurssin sisältöön. Mielestäni minulla on oikeus saada opetusta tutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista ja erityisesti siksi koska koen juuri tämän kurssin sisällön olevan todella tärkeää työelämässä. Työelämässä on tietyt oletukset hankkimastani koulutuksesta, koen olevani heikoilla jos minulta puuttuu tärkeää osaamista joka muilla saman tutkinnon suorittaneilla on.
Tämän lisäksi pidän melko hyvänä vaihtoehtona jättää tämä kurssi väliin ja suorittaa se myöhemmin jollain muulla tavalla tai toisen opettajan kurssilla.
Mieti nyt oikeasti mihin pyrit keskustelulla. Mitä luulet saavuttavasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään tietoa että miten ryhmätöitä on esim. Etäkouluilla? Paljon tuntuu olevan tälläsiä vaihtoehtoja työn ohelle, että käyt koko koulun tenttiä myöden netin välityksellä - onko näissäkin ryhmtätöitä ja miten se sit toteutuu?
On ryhmätöitä. Suoritan monimuoto-opintoja eli opintoja suoritetaan etänä ja melkein joka kurssissa on ryhmätehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Sori nyt vaan, mutta yliopiston tehtävänä ei ole lähtökohtaisesti palvella työelämää, vaan opettaa tieteenalojen tietoja opiskelijoilleen ja kannustaa ja opettaa samalla itsenäiseen tutkimustoimintaan.
Kyllä kuule yliopistojenkin nykyään odotetaan palvelevan työelämää. Siksi jauhetaan "työelämärelevanssista" ja suunnitellaan kaikenlaisia mikkihiiri-kursseja ja suuntautumisvaihtoehtoja tyyliin "työelämäviestintä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään tietoa että miten ryhmätöitä on esim. Etäkouluilla? Paljon tuntuu olevan tälläsiä vaihtoehtoja työn ohelle, että käyt koko koulun tenttiä myöden netin välityksellä - onko näissäkin ryhmtätöitä ja miten se sit toteutuu?
On ryhmätöitä. Suoritan monimuoto-opintoja eli opintoja suoritetaan etänä ja melkein joka kurssissa on ryhmätehtäviä.
Kiitos vastauksesta! Teettekö ryhmätyötkin sitten etänä? Ja mitä alaa opiskelet? Miettinyt että hakisin itse tradenomin monimuotoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään tietoa että miten ryhmätöitä on esim. Etäkouluilla? Paljon tuntuu olevan tälläsiä vaihtoehtoja työn ohelle, että käyt koko koulun tenttiä myöden netin välityksellä - onko näissäkin ryhmtätöitä ja miten se sit toteutuu?
On ryhmätöitä. Suoritan monimuoto-opintoja eli opintoja suoritetaan etänä ja melkein joka kurssissa on ryhmätehtäviä.
Kiitos vastauksesta! Teettekö ryhmätyötkin sitten etänä? Ja mitä alaa opiskelet? Miettinyt että hakisin itse tradenomin monimuotoon
Ryhmätyötkin tehdään etänä. Ryhmät muodostetaan moodlessa. Joillakin kursseilla opettaja on määrännyt ryhmät, mutta useimmilla ollaan saatu itse vaikuttaa ryhmän kokoonpanoon. Yhteyttä olla pidetty ryhmäläisten kesken netissä tai whatsappilla. Ja opiskelen tradenomiksi.
Pitäkää puolenne ihmiset! Ryhmätyö jatkuu työelämässä, jos ette saa suutanne auki. Muutama tekee ja maineessa ratsastaa tai kiitokset saa usein henkilö, joka oli työtä tehdessä poissa tai muuten vaan pihalla.
Lusmujen jälkeen kaikkein pahimpia on ne täydellisyyttä vaativat jaarittelijat. Mikään ei kelpaa, valitetaan kuinka raskasta on kun joutuu kaiken tekemään itse (muokkaa muiden tekstit omanlaisekseen lisäten tai poistaen sieltä asioita) ja pahimmillaan on vielä puolet tekstistä asian vierestä eikä osata tiivistää. Sitten jos vielä ovat kovia selittämään, niin se 10min esitys venyykin yli puolituntiseksi. nimim. kokemusta on
No kyllä siellä nuo suurimmat käytännön esteet kuitenkin on paljon vähäisempiä ja pääosaan jää kuitenkin se itse tekeminen. Ja kannuste homman hoitamiseen on kuitenkin paljon isompi kuin ryhmätöissä. Jos joku ei hoida hommaansa ryhmätyössä, ainoa seuraus on se, että hän tekee sen kurssin sitten joskus myöhemmin tai saa huonomman arvosanan kuin muut. Töissä tuollaisesta voi kuitenkin menettää koko työpaikan. Juu, tiedän, että töissäkin on lusmuja, mutta ei kukaan sielläkään yleensä voi vain kadota paikalta mitään sanomatta.