Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Enpä olisi uskonut miten uuvuttavaa koiranpennun kanssa voi olla :'(
17.09.2017 |
Meillä on 7 kk ikäinen koiranpentu (sheltti), joka on ollut ihan alusta asti aika haastava. Aikaa kuluu ja omat voimat hiipuu. Koira on perheemme ensimmäinen, joten sekin varmasti vaikuttaa asiaan. Tuntuu, että koiralle tässä ympäröivässä maailmassa on kaikkea ihan liikaa. Liikaa muita koiria, liikaa lapsia, liikaa pyöräilijöitä/rullaluistelijoita, liikaa ääniä jne. Koira reagoi kaikkeen eikä mitenkään positiivisella tavalla. Muita koiria haukkuu remmissä, samoin ihmisiä ja etenkin pikkulapsia, pyöräilijöitä/rullaluistelijoita lähtee jahtaamaan, epäröi vieraiden ihmisten edessä ja haukkuu. Mihinkään ei oikeastaan suhtaudu avoimesti vaan kaikki on aina hirveän hankalaa. Kasvattajan kanssa olen jutellut ja hieman yllätyksenä tuli se, että pentu onkin näin haastava. Muut pennut pentueesta on paljon helpompia. Naksulla ollaan koulutettu ja pieniä edistysaskelia on tullut, mutta tämä on hirveän hidasta. Ja on siis ollut koko ajan tällainen, joten ei ole yhtäkkiä alkanut, joten tuskin on mikään sairaus taustalla.
Haluaisinkin kuulla, että onko kenelläkään kokemusta, että voiko tällaisesta haastavasta koirasta vielä tulla ihan kiva koirakansalainen? Ajatus siitä, että seuraavat 15 vuotta rähistään remmissä, haukutaan vieraita ihmisiä tai rynnätään pyöräilijän perään tuntuu niin hirveältä, että en kyllä sellaista jaksa suoraan sanoen.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Meillä kanssa 6kk ikäinen koiranpentu ja eniten rassaa ihmiset, jotka tulee keskeyttämään koulutuksen tai lähestyy koiraa niin, että taputellaan suoraan päähän huolimatta siitä, että koira väistää kosketusta. Toinen mikä ärsyttää aivan hirveästi on kohti juoksevat lapset, jotka kerta toisensa jälkeen vain toimivat samoin, vaikka miten neuvoisin, että "älä juokse kohti, älä silitä väkisin, älä kilju" jne. Koira menee lapsista aivan kierroksille, villiintyy ja alkaa näykkiä.
Just näin! Tänään just sellanen juuri kävelemään oppineen oloinen lapsi tulla taapersi suoraan koiranpentumme luo ja isänsä vain vieressä kannusti. Vedin pennun nopeasti pois lapsesta päin, koska olisi ihan helposti vaikka kaatanut lapsen tai pahimmassa tapauksessa purrut. Mä en ymmärrä miten aikuiset ihmiset antaa lasten koheltaa koirien kanssa tuohon tapaan etenkin, jos kyseessä on pentu. Pennut puree leikkiessään yms. ja sitä nämä vanhemmat eivät tunnu ymmärtävän. Ihastellaan vaan pentua kun se on niin ihana ja tietenkin just tämän mun lapsen pitää saada moikata pentua. Arg!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kanssa 6kk ikäinen koiranpentu ja eniten rassaa ihmiset, jotka tulee keskeyttämään koulutuksen tai lähestyy koiraa niin, että taputellaan suoraan päähän huolimatta siitä, että koira väistää kosketusta. Toinen mikä ärsyttää aivan hirveästi on kohti juoksevat lapset, jotka kerta toisensa jälkeen vain toimivat samoin, vaikka miten neuvoisin, että "älä juokse kohti, älä silitä väkisin, älä kilju" jne. Koira menee lapsista aivan kierroksille, villiintyy ja alkaa näykkiä.
Just näin! Tänään just sellanen juuri kävelemään oppineen oloinen lapsi tulla taapersi suoraan koiranpentumme luo ja isänsä vain vieressä kannusti. Vedin pennun nopeasti pois lapsesta päin, koska olisi ihan helposti vaikka kaatanut lapsen tai pahimmassa tapauksessa purrut. Mä en ymmärrä miten aikuiset ihmiset antaa lasten koheltaa koirien kanssa tuohon tapaan etenkin, jos kyseessä on pentu. Pennut puree leikkiessään yms. ja sitä nämä vanhemmat eivät tunnu ymmärtävän. Ihastellaan vaan pentua kun se on niin ihana ja tietenkin just tämän mun lapsen pitää saada moikata pentua. Arg!
aika usean koiranomistajan koirakin saa nuuhkia ohikulkevia. Kauppakassin nuuhkijat ovat ärsyttävimpiä.
Lisää liikuntaa ja mahdollisuuksia purkaa energiaa!
Tylsistyneenä tekee tuhojaan ja on hankala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kanssa 6kk ikäinen koiranpentu ja eniten rassaa ihmiset, jotka tulee keskeyttämään koulutuksen tai lähestyy koiraa niin, että taputellaan suoraan päähän huolimatta siitä, että koira väistää kosketusta. Toinen mikä ärsyttää aivan hirveästi on kohti juoksevat lapset, jotka kerta toisensa jälkeen vain toimivat samoin, vaikka miten neuvoisin, että "älä juokse kohti, älä silitä väkisin, älä kilju" jne. Koira menee lapsista aivan kierroksille, villiintyy ja alkaa näykkiä.
Just näin! Tänään just sellanen juuri kävelemään oppineen oloinen lapsi tulla taapersi suoraan koiranpentumme luo ja isänsä vain vieressä kannusti. Vedin pennun nopeasti pois lapsesta päin, koska olisi ihan helposti vaikka kaatanut lapsen tai pahimmassa tapauksessa purrut. Mä en ymmärrä miten aikuiset ihmiset antaa lasten koheltaa koirien kanssa tuohon tapaan etenkin, jos kyseessä on pentu. Pennut puree leikkiessään yms. ja sitä nämä vanhemmat eivät tunnu ymmärtävän. Ihastellaan vaan pentua kun se on niin ihana ja tietenkin just tämän mun lapsen pitää saada moikata pentua. Arg!
Ne aikuiset on yhtä mänttejä kun muksunsa. Ärsyttää kun aikuinen mies tulee riehuttaan pentua ja sitten järkyttyy kun pentu puree.
Sheltie on helppo rotu ja miellyttämisen haluinen, joten koulutus on helppoa. Kuitenkin tässä rodussa ikävänä puolena on arkuus, joka näyttäisi vaivaavan ap:n koiraa. Ap:lle suosittelisin lämpimästi koirasta luopumista. Sheltie on niin herkkä, että jos se on noin pienenä jo "pilalla" niin ei se siitä iän myötä muuksi muutu. Kannattaa myydä koira edelleen maaseudun rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi naksutin koulutus? Joo, on tätä päivää ja uusi tutkittu tieto tukee positiivisia koulutusmenetelmiä, mutta luulen, että vanha pevi-koulutus voisi olla kuitenkin näille ongelmakoirille parempi vaihtoehto. Ikävä kyllä shelteissä on nykyään paljon näitä teräviä koiria, joiden perimmäistä luonnetta ei voi muuttaa. Todennäköisesti teidän arki tulee olemaan kaikesta kouluttamisesta huolimatta hyvin haastavaa hamaan tappiin asti. Kannattaa miettiä olisiko järkevää luopua koirasta, jos olet uupunut.
Nyt kyllä aikapaljon piruja maalattu seinälle. Itsellä haastava koira ja suoraansanottuna ensimäiset 9kk oli helvettiä. Kaikkea piti jahdata, vetää ja haukkua. Mutta sitkeän koulutuksen kanssa (mix peviä ja namitusta), sosialistamista ja malttia tuo tulosta. Ja nyt kaveri on vasta vähän alle puolitoistavuotias ja oikein mukava mallikansalainen. Ota yhteyttä kouluttajaan ja älä luovuta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naksutin koulutus? Joo, on tätä päivää ja uusi tutkittu tieto tukee positiivisia koulutusmenetelmiä, mutta luulen, että vanha pevi-koulutus voisi olla kuitenkin näille ongelmakoirille parempi vaihtoehto. Ikävä kyllä shelteissä on nykyään paljon näitä teräviä koiria, joiden perimmäistä luonnetta ei voi muuttaa. Todennäköisesti teidän arki tulee olemaan kaikesta kouluttamisesta huolimatta hyvin haastavaa hamaan tappiin asti. Kannattaa miettiä olisiko järkevää luopua koirasta, jos olet uupunut.
Nyt kyllä aikapaljon piruja maalattu seinälle. Itsellä haastava koira ja suoraansanottuna ensimäiset 9kk oli helvettiä. Kaikkea piti jahdata, vetää ja haukkua. Mutta sitkeän koulutuksen kanssa (mix peviä ja namitusta), sosialistamista ja malttia tuo tulosta. Ja nyt kaveri on vasta vähän alle puolitoistavuotias ja oikein mukava mallikansalainen. Ota yhteyttä kouluttajaan ja älä luovuta!
Mihin käytät peviä? Mullakin hankala koira, tosin jo 1,5 v, mutta ehkä toivoa ei ole vielä menetetty... Ollaan käytetty naksua ja jotain ei-toivottua käytöstä on onnistuttu sillä karsimaankin, mutta koiran epävarmuus on rasittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa rankalta. Mä otin kaksi kissanpentua 12-viikkoisena ja näitä on helppo kouluttaa, pieni ärähdys riittää.
Mene ihmeessä ammattilaisen puheille ennenkuin on myöhäistä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on haastava koira, eikä ole todellakaan ensimmäinen koiramme. Olisi kiva antaa sellaisia lohduttavia sanoja, että ihmeitä tapahtuu, mutta ainakaan meillä ei ole tapahtunut. Koiraa kouluttamalla ja arkea muokkaamalla olemme päässeet yhteisymmärrykseen ja arki rullaa. Helppo koiramme ei kyllä ole vielä aikuisenakaan. Koira on silti rakas ja me olemme siitä vastuussa. Koska se on haastava, siitä olisi tullut todennäköisesti myös kiertolainen, jos me olisimme siitä luopuneet. Parempi, että se on meillä, meillä on kuitenkin kokemusta koirista ja aikaa koiralle. Koen olevani vastuussa siitä sen kuolemaan asti ja velvollisuuteni on tarjota sille hyvä elämä. Eihän se reppana tahallaan ole haastava.
Minkä ikäinen koira on nyt, mikä rotu ja millä tavalla haastava?
Seropi (neljäsosa huskya ja loput sakemannia). Koira on nyt vasta kaksivuotias, eli edelleen nuori koira. Se on ensinnäkin aina pelännyt kaikkea, eli ollut todella arka. Kun yskäisen, niin koira saattaa hypähtää. Voi kuvitella millaista on ulkona kadulla. Koira on pelkorähjännyt kaikelle (onneksi ei enää). Se myös menettää rähjätessä korvansa ja meni aiemmin helposti kiihkotilaan, jossa on purrut meitä. Onneksi tämä on saatu loppumaan.
Koira on myös erittäin energinen. Sen kanssa käydään monen tunnin lenkit päivittäin, jotta saadaan aikaiseksi väsynyt koira. Sivuvaikutuksena on kyllä usein väsyneet omistajatkin. Koska meillä on ollut koiria, osaamme olla koiran kanssa hyvin rauhallisia ja meillä on myös rauhallinen koti, koska lapset ovat jo lähteneet. Koiran ympäristö on siis rauhallinen. Koulutus ja rauhallisuus pitävät arjen kunnossa, mutta en antaisi koiraa kellekään muulle. Ei se ole vaarallinen, mutta se on vaativa. Sen tarpeisiin vastaaminen vie paljon energiaa ja aikaa. Koska meillä on sille aikaa, se nauttii elämästään ja sillä on kaikki hyvin. Se on myös hyvin rakastava, mikä on hyvä mainita, se ei ole pelkästään hankala.
On varmasti haastava koira, mutta onneksi se on päässyt hyvään kotiin. Meilläkin haastava seropi vaavi ja ollaan huomattu, että rauhallinen ympäristö on hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ottaa koiran, jonka rotumääritelmässä lukee, että on haukkuherkkä. Sitten ihmetellään, kun se haukkuu äänille, toisille koirille ja muille ihmisille. Rotumääritelmässä lukee, että on epäileväinen uusia ihmisiä kohtaan ja sitten ihmetellään, että miksei se mene moikkaamaan vieraita. Rodussa ilmenee arkuutta ja sitten ihmetellään, miten se meidän pentu onkin niin epävarma ja pelokas.
Olen hoitanu tälläistä shelttiä 5 vuotta. Omistajien naapurit valittivat haukkumisesta. Omistaja muutti ja uudet naapurit valittivat haukkumisesta. Koiralla pidettiin haukkupantaa, joka luultavasti vain lisäsi epävarmuuksia. Jo pentuna piti yrittää vahvistaa sen itsetuntoa, antamalla voittaa vetokisoja. Ei kuulosta kovin tasapainoiselta rodulta.
Koira meni ihan sekaisin uutena vuotena ilotulitteiden äänistä, ettei edes eläinlääkärin määräämät rauhoittavat lääkkeet toimineet.
Räksytti toisille koirille ja aloitti jo kaukaa. Silti esim. steriloimista lykättiin sen 5 vuotta.
Koiran vatsa ei kestänyt muuta kuin kallista eläinlääkärin ruokaa. Vaikka sen kanssa treenattiin agilityä, ei se riittänyt selkeästi purkamaan sen energiavarastoja.
Minäkin toimin sen hoitajana sen vuoksi, ettei sitä voitu jättää yksin kotiin, kun haukkui kaikelle.
Lopulta koira muutti maalle uuteen kotiin.
Jos on työkoira, sillä pitää teettää töitä. Kaikki koirat eivät saa toteuttaa itseään tarpeeksi asuen kaupungissa, en esimerkiksi suomenpystykorvaa hommaisi ikinä kaupunkiasuntoon. Tai suomenajokoiraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi naksutin koulutus? Joo, on tätä päivää ja uusi tutkittu tieto tukee positiivisia koulutusmenetelmiä, mutta luulen, että vanha pevi-koulutus voisi olla kuitenkin näille ongelmakoirille parempi vaihtoehto. Ikävä kyllä shelteissä on nykyään paljon näitä teräviä koiria, joiden perimmäistä luonnetta ei voi muuttaa. Todennäköisesti teidän arki tulee olemaan kaikesta kouluttamisesta huolimatta hyvin haastavaa hamaan tappiin asti. Kannattaa miettiä olisiko järkevää luopua koirasta, jos olet uupunut.
Nyt kyllä aikapaljon piruja maalattu seinälle. Itsellä haastava koira ja suoraansanottuna ensimäiset 9kk oli helvettiä. Kaikkea piti jahdata, vetää ja haukkua. Mutta sitkeän koulutuksen kanssa (mix peviä ja namitusta), sosialistamista ja malttia tuo tulosta. Ja nyt kaveri on vasta vähän alle puolitoistavuotias ja oikein mukava mallikansalainen. Ota yhteyttä kouluttajaan ja älä luovuta!
Mihin käytät peviä? Mullakin hankala koira, tosin jo 1,5 v, mutta ehkä toivoa ei ole vielä menetetty... Ollaan käytetty naksua ja jotain ei-toivottua käytöstä on onnistuttu sillä karsimaankin, mutta koiran epävarmuus on rasittavaa.
Koira meni autoista transsiin(ei reagoinut mihinkään,mukana namit ja lelut ja tiesmitkä, poissa tilanteesta kulki mukavasti ja erittäin tottelevainen), asutaan alueella missä niitä kulkee k o k o a j a n ja muutaman kerran meinasi mennä alle, vaikka lyhyessä remmissä olikin varsinkin kun myöhemmällä iällä voimaa alko löytymään.
Kasvattajan ohjeesta turvauduttiin kolinapurkkiin(meitä siis ohjattiin tässä, ei alettu itse mututuntumalla käyttämään, enkä missään nimessä suosittele ilman ammattilaisen apua,muuten tuloksena voi olla hermoheikko koira ja luottamuspula), kun koko meilläoloajan ei ollut tottunut autoihin (yritin rauhottamista kuukausia siten,että istuttiin ja vain katsottiin autoja samalla kun tungin nameja suuhun, kontaktia harjotettiin paljon mutta autoja kohdatessa en ollut enää olemassa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten päädyitte shelttiin? Niitä näkee aina silloin tällöin, ja useimmilla on arka ja pelokas olemus. Pälyilevät hermostuneena ympärilleen, en muidta nähneeni itsevarman oloista shelttiä ehkä koskaan.
Komppaan kyllä viestiä 31, eli sheltin hankkiessaan varmasti on ollut tietoinen siitä että se on hyvin haukkuherkkä, energinen ja paimenviettinen koira. Toisaalta voi olla että kasvattajallakin on käynyt moka kun on antanut tuon luonteisen koiran ekaksi koiraksi jos kerran muut pentueesta oli rauhallisempia, luulisi että ainakin kokenut kasvattaja osaisi tuollaiset luonteenpiirteet erottaa ja miettiä kenelle sellainen sopii. Ihan hirveän tarkka pitäisi nykyään olla keneltä koiran hankkii, millaiset vanhemmat pennulla on jne. Ja tutustua rodun ominaisuuksiin sekä mahdollisimman moneen rodun edustajaan, yksin samanrotuinen koira jollakin naapurin Pertillä ei vielä anna kuvaa koko rodusta.
Suosittelen niiden yksityistuntien lisäksi ottamaan myös niitä ryhmätunteja, meidän paikkakunnalla on ainakin ryhmiä nimenomaan ongelmakoirille jossa ryhmäkoot pienempiä. Voit myös siltä kouluttajalta vähän tiedustella oisko jotakin kursseja mihin sopisitte. Ja toisaalta, jos kyseisen kouluttajan neuvot ei tunnu sopivan juuri teille, vaihda kouluttajaa, vaihda koulutustapaa.
Tuo vieraiden ihmisten koiralle moikkailu ilman lupaa on rasittavaa mutta siinä on oltava vaan tiukkana. Itse väistän aina ihmisiä mahdollisuuksien mukaan niin että koira on eri puolella kuin vastaantulija (minä olen siinä välissä) ja menen reippaasti ohitse. Monta kertaa on joku mummo ja ties ketä pahoittanut mielensä mutta ei voi mitään, meillä ei moikkailla yhtään ketään lenkillä ja thats it. Voit ihan sanoa vaikka että sori meillä on koulutus meneillään tai että meillä on kiire tms, ei sitä välttämättä tarvi edes selitellä.
Meillä koira rauhoittui lenkeillä kun se kastroitiin mutta tiedän ettei se auta kaikilla. Myös se että löysi juuri sen oman tavan kouluttaa, eli kokeilemalla ja etsimällä se lopulta yleensä löytyy. Toisaalta myös kun koiralle tuli enemmän ikää, sekin rauhoitti ja toistot,toistot ja toistot. Toisaalta myös sen hyväksyminen että meidänkin koira on ikuisesti jollakin tavalla hankala, herkkä ja sen kanssa saa tehdä tavalla tai toisella töitä sen koko elämän. Tsemppiä teille, toivottavasti saatte apua ongelmiinne ja pärjäätte koiran kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sheltti määritellään myös koiraksi, joka sopii hyvin perheisiin ja ensimmäiseksi koiraksi, joten ihan pitelemätön arkajalka räksyttäjä sekään ei ole. Ihan turha täällä syyllistää ihmisiä sheltin hankkimisesta, jos sitten purkautuvat siltä osin, että koira on haastava. Voi se haastava koira olla joku cavalierkin, vaikka on helpon koiran maineessa.
Mene ap. johonkin toiseen koirakouluun!
Mun mielestä tossa tapauksessa pelkkä yksilökoulutus ei riitä. Alkuun joo yksin mutta luulis kouluttajan pikkuhiljaa lisäävän koulutuskavereita. Siis jos ongelmat on noi mitä kerroit, eihän koira yksin koulutuksessa ainakaan rohkaistu mitenkään.
Eihän ap teillä nyt mitään niin hirveitä ongelmia ole. Koira voisi olla aggressiivinen ja arvaamaton, hirveä haukkuja jne. Nyt tarvitaan vain pitkää pinnaa ja johdonmukaisuutta.
Ja tämä keskustelu sitten taas on sallittu.. en voi vain ymmärtää. Itse yritin tehdä keskustelun sekarotuisista koirista, poistettiin samantien. Muutamia päiviä sitten yritin keskustella sharpei-rodusta, keskustelut poistettiin samantien. Tein molempia kaksi, kun luulin todella sen poiston olleen virhe.
Millä perusteella näitä oikein valikoidaan. Tässäkin kuitenkin koirakeskustelu, pohtivaa ja jonkin verran pahanmielen keskusteluakin, mutta viestit saa olla, kuten koko keskustelukin.
Pahoittelut tästä. Olen vain niin hämmentynyt, tästä eriarvoisuudesta ja mielestäni epäreiluista poistamisista. Säännöissäkään ei kielletä, ja olen lukenut säännöt ja varmistanut, että kirjoitan hyvän maun mukaisesti, en asiattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Ja tämä keskustelu sitten taas on sallittu.. en voi vain ymmärtää. Itse yritin tehdä keskustelun sekarotuisista koirista, poistettiin samantien. Muutamia päiviä sitten yritin keskustella sharpei-rodusta, keskustelut poistettiin samantien. Tein molempia kaksi, kun luulin todella sen poiston olleen virhe.
Millä perusteella näitä oikein valikoidaan. Tässäkin kuitenkin koirakeskustelu, pohtivaa ja jonkin verran pahanmielen keskusteluakin, mutta viestit saa olla, kuten koko keskustelukin.
Pahoittelut tästä. Olen vain niin hämmentynyt, tästä eriarvoisuudesta ja mielestäni epäreiluista poistamisista. Säännöissäkään ei kielletä, ja olen lukenut säännöt ja varmistanut, että kirjoitan hyvän maun mukaisesti, en asiattomasti.
Minusta tässä keskustelussa ei ole mitään epäasiallista. Lähinnä ehkä nuo vähän aloittajaa aliarvioivat kommentit ovat ala-arvoisia (esim. haukkuherkän koiran ottamis-kommentti jne), mutta ihan asiallista pohdintaa ja kommentointia.
Meidän koira on ollut myös varsin haasteellinen tapaus reilut pari ensimmäistä elinvuottaan. Kaikki koulutusniksit kokeiltiin ja otettiin yksityistunteja kouluttajalta, mutta mikään ei tuntunut auttavan, kun kaikenlaisia ärsykkeitä tuntui olevan liikaa eikä koiraa meinannut saada tottelemaan millään. Pari ensimmäistä vuotta olivat tosia raskaita, sitten rupesi helpottamaan. Päädyimme lopulta leikkauttamaan koiramme, mikä rauhoitti koiraamme entisestään. Koiramme pitäisi olla rotunsa puolesta hyvin helppo kouluttaa ja miellyttämisen haluinen, mutta sitä koiramme ei kyllä ole ollut. Nykyään koiramme on kelpo koira, mutta kyllä asioiden muuttumiseen meni aikaa.
Alue: Aihe vapaa
Meillä kanssa 6kk ikäinen koiranpentu ja eniten rassaa ihmiset, jotka tulee keskeyttämään koulutuksen tai lähestyy koiraa niin, että taputellaan suoraan päähän huolimatta siitä, että koira väistää kosketusta. Toinen mikä ärsyttää aivan hirveästi on kohti juoksevat lapset, jotka kerta toisensa jälkeen vain toimivat samoin, vaikka miten neuvoisin, että "älä juokse kohti, älä silitä väkisin, älä kilju" jne. Koira menee lapsista aivan kierroksille, villiintyy ja alkaa näykkiä.