Lue keskustelun säännöt.
Paljonko teillä netto-omaisuus ja ikä?
15.09.2017 |
Paljonko teillä on omaisuutta, jos lasketaan omaisuus ja siitä velat pois?
Minkä ikäisiä olette?
Oletteko saaneet perintöä tai muuten rahaa vanhemmilta?
Kommentit (255)
Käyttötilillä n.2300, ikää 27 ja 3 lasta. Omistan ihanan perheen, pääasia että lapsille kaikki tarvittava saadaan ostettua eikä tarvitse ulkona nukkua tai nälissään olla. Kaikki mitä tulee, menee normaaliin elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulle tulee oksun maku suuhun näistä työläisistä, jotka kuvittelevat olevansa rikkaita alle miljoonan tai 2 omaisuudella. kertoo vaan siitä, miten sosialistisessa suomessa yrittämällä ei rikastu, vaan siihen vaaditaan säästämistä sukupolvelta toiselle ja kolmannelle. pelkästään sillä, että käy töissä 100 vuotta kasista viiteen ja ei tee mitään uutta, ei työllistä ketään. säästämistä vuodesta toiseen. voi oksu, kun olisi tylsä elämä. pakko sanoa ei kiitos miljoonalle ja 100 vuodelle. not for me.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet hyvin toimeentulevien vanhempien lapsi, on vähän harhaanjohtavaa sanoa, että pistää kaiken säästöön mikä jää palkasta jää yli. ... Lapsilisät lankeaa sun käytettäväksesi kun täytät 17-vuotta, jotka vanhemmat on säästäneet osaketilille, siitäkin on kiva pesämuna lähteä pyörittämään opiskelija-arkea.
Me ollaan nyt 47 ja 49, lapsi kohta 17. Ja kyllä, on säästetty hänelle hänen syntymästään asti. Mutta me ollaan oltu kyllä kaukana hyvätuloisista, vasta nyt viiden vuoden ajan ehkä ollaan oltu hyvätuloisia. Tai mies on ollut. Minä olen koko tämän ajan ollut enemmän työttömänä kuin töissä, opiskelinkin 4,5 josta kolme vuotta kokonaan ilman tuloja. Ja työttömänä on ollut aikoja, jolloin minulla ei ole ollut mitään tuloja. Kuka tahansa Suomen verotuksesta mitään ymmärtävä tajuaa, että yhden hyvätuloisen perheessä ei nettotulot ole sen kummoisemmat kuin kahden pienituloisen perheessä.
Mutta me säästettiin lapselle, vaikka meillä ei itselle jäänyt mitään säästöön. Ensimmäiset 7 vuotta meni noin. Sitten havahduttiin, että nää pienet kuukausisäästöt alkaa ajan kanssa poikia ja vasta siinä vaiheessa alettiin setviä omaa rahankäyttöä ja alettiin saada jotain säästöönkin.
Ja vaikka nyt meillä onkin ok tulot, niin ei meillä olisi ollut mitään mahdollisuutta tempaista lapselle täysikäisyyden kynnyksellä sellaisia rahoja kuin mitkä me on saatu pitkäjänteisesti säästämällä. Me on vaan tehty se valinta, että halutaan lapselle vähän parempi taloudellinen tulevaisuus kuin mikä meillä on ollut.
Ja kyllä, ostamme hänelle huonekalut ja ruuat opiskeluaikana (ainakin alkuun) ja maksamme kaikki laskut. Ja hän tietää, että koska teemme näin, se tarkoittaa hänelle hieman pienempää perintöä tulevaisuudessa.
Oma lapsuudenperheeni oli huomattavan köyhä - äiti pienipalkkainen ja isä sairaseläkkeellä. Siitä huolimatta äiti säästi lapsilisistä meille kaikille lapsille. Joskus voi olla tilanne, ettei ehdi enää omana elinaikanaan kummoisesti vaurastumaan, mutta aina voi valita sen, että säästää sitten edes lapsille, jotta heillä olisi parempi tulevaisuus.
Vauvalla on kyllä tosi paljo miljonäärejä. Ja puolimiljonäärejäki :D
Vierailija kirjoitti:
mulle tulee oksun maku suuhun näistä työläisistä, jotka kuvittelevat olevansa rikkaita alle miljoonan tai 2 omaisuudella. kertoo vaan siitä, miten sosialistisessa suomessa yrittämällä ei rikastu, vaan siihen vaaditaan säästämistä sukupolvelta toiselle ja kolmannelle. pelkästään sillä, että käy töissä 100 vuotta kasista viiteen ja ei tee mitään uutta, ei työllistä ketään. säästämistä vuodesta toiseen. voi oksu, kun olisi tylsä elämä. pakko sanoa ei kiitos miljoonalle ja 100 vuodelle. not for me.
Tämä ylläoleva oli oikein mallikas selitysoksennus henkilöltä, joka yrittää vakuuttaa itsensä siitä että ei kannata yrittää eikä tehdä työtä koska sellainen ikävyys ja turhuus niinku oksuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asunto ja mökki arvo yhteensä noin 600 000, josta velkaa jäljellä 200 000
2 velatonta autoa ja vene noin 80 000
2 velatonta sijoitusasuntoa noin. 260 000
osakkeita, rahastoja ym. n. 60 000
Perintöä olemme miehan kanssa saaneet noin 10 000e, loput on itse työllä tehtyä. Ikää 34v ja 35v.
Aikä jännää, jos kaikki on itse tehtyä, eli ette esim. ole saaneet sijoitusasunnoista vuokralaisilta rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Velkaa vaan. Perintönä saatu 3000mk.
Vanhemmilta lainattu 20K josta maksettu kaikki pois.
Miinuksella noin 300000. Mieluummin pankille/taloyhtiölle velkaa kuin, että maksaisin vuokraa jollekin.
Miten tämä on mahdollista? Oletko siis ostanut puolella miljoonalla asunnon, jonka arvo on romahtanut 200 000:een, jos olet siis nyt 300 000 miinuksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin tarinoihin liittyy paljon sellaista mitä jää kertomatta.
Jos olet köyhästä perheestä, on oikeastaan aivan sama miten elämäsi rakennat, olet vielä 40-vuotiaanakin lähestulkoon nollilla ja niskassa 20 vuotta asuntolainaa. Miljoonaomaisuus syntyy hyvin harvalle 50-vuotiaalle, jos lähtökohdat on sellaiset, että kotoa on annettu 18-vuotiaana evääksi vain heipat.
;.Toki auttaa, jos vanhemmilta saa apua, mutta ilman sitäkin on mahdollisuus kerryttää omaisuutta, kunhan valitsee ammattinsa viisaasti. Kun lähdin 19-vuotiaana ylioppilaskirjoitusten jälkeen 500 kilometrin päähän opiskelemaan, sain mukaani omat vaatteeni, pari lakanaa, vanhan kattilan ja pari vanhaa lautasta. Vanhemmillani ei ollut mitään mahdollisuutta auttaa minua taloudellisesti. Opiskelin opintotuella ja -lainalla (siihen aikaan opintotuki oli selvästi nykyistä alhaisempi) sekä kesätöistä saamillani rahoilla. Kun valmistuin, minulla oli opintolainaa yli 60 000 markkaa, ja lainan korko nousi pian yli 10 %:iin.
Valmistuin 24-vuotiaana diplomi-insinööriksi. 40-vuotiaana omistin puolet 450 000 euron arvoisesta velattomasta asunnosta pääkaupunkiseudulla (ja olin itse oikeasti maksanut noin puolet tuosta asunnosta). Sen jälkeen olen säästänyt sijoituksiin reilun kymppitonnin vuodessa. Tällä hetkellä minulla on asunnon puolikkaan lisäksi sijoituksia reilun sadan tonnin arvosta.
Milloin tämä on tapahtunut? Itse opiskelin 90-luvun alussa, ja silloin opintotuki oli suhteessa parempi kuin nyt, muistan opintorahan + asumislisän kattaneen yhteensä kantakaupunkiyksiön vuokran, johon nykyinen raha ei enää riitä.
Asuntojen hinnat olivat romahtaneet 90-luvun alkaessa, ja olisin itsekin halunnut ostaa asunnon, koska tein 3kk vuodesta kesätöitä teollisuudessa ja lisäksi vuosikymmenen puolivälistä kasvavassa määrin myös opiskelun ohessa, ja laskeskelin, että kaksion olisi maksanut noin kymmeneen vuoteen, jos olisin heti opinnoista päässyt keskinkertaiseen työhön. Tosin lainaa ei ollut saatavilla, koska työsuhteeni ei ollut vakituinen, eikä isäni laman tuhoja läheltä nähneenä periaatteen miehenä myöskään halunnut laittaa nimeä takaukseen.
Todennäköisesti omaisuuteni olisi useamman sadan tuhannen verran arvokkaampi, jos olisin päässyt tuolloin mukaan asuntojunaan, enkä vasta pitkälti 2000-luvulla, jolloin hinnat olivat jo pompsahtaneet, kun työni vakinaistettiin ja pääsin pois vuokralta.
Nykynuorilla tilanne on aika karu, koska asuntojen hinnat ovat niin kovia, että perusasunnonkin lainaa maksellaan lähes koko työura.
Minä (Mies 47v)
Puolet talosta pääkaupunkiseudulla, osuuden arvo noin 300000 EUR , osakkeita 195000 EUR, pankkitileillä 230 000 EUR, kesämökki noin 110000 EUR, metsää 75 hehtaaria (arvo noin 160000 EUR), autot ja lelut noin 40000 EUR, ei velkaa
Vaimo: (46 v)
Puolet talosta, arvo noin 300000, osakkeita 95000 EUR, pankkitileillä 180 000 EUR, ei velkaa
Lapsille (2 kpl) kerätty molemmille noin 50 000 Euron pesämuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauvalla on kyllä tosi paljo miljonäärejä. Ja puolimiljonäärejäki :D
Ei se nyt sinänsä niin suuri ihme ole, jos miettii, ettäjo pk-seudulla on kymmeniä tuhansia omakotitaloa, ja vähänkin paremman talon arvo on tällä hetkellä puolen miljoonan luokkaa. Joku nekin kaikki omistaa...
Toinen juttu on sitten se, että laskennalliset arvot ovat aina vain laskennallisia arvoja. Suuri osa noista taloista on ostettu aikanaan puolet halvemmalla tai vielä vähemmällä, ja jos vaikka vaan 20% omistajista laittaisivat ne nyt pakon edessä myyntiin, niin ostajat loppuisivat kesken ja hintoja olisi laskettava niin paljon, että ostajakunta laajenisi olennaisesti vähemmillä säästöillä operoiviin ryhmiin. Näin kävi 90-luvun lamassa ja vaikka toisinto on epätodennäköinen, niin mennyt arvonnousu ei ole tae tulevasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näihin tarinoihin liittyy paljon sellaista mitä jää kertomatta.
Jos olet köyhästä perheestä, on oikeastaan aivan sama miten elämäsi rakennat, olet vielä 40-vuotiaanakin lähestulkoon nollilla ja niskassa 20 vuotta asuntolainaa. Miljoonaomaisuus syntyy hyvin harvalle 50-vuotiaalle, jos lähtökohdat on sellaiset, että kotoa on annettu 18-vuotiaana evääksi vain heipat.
;.Toki auttaa, jos vanhemmilta saa apua, mutta ilman sitäkin on mahdollisuus kerryttää omaisuutta, kunhan valitsee ammattinsa viisaasti. Kun lähdin 19-vuotiaana ylioppilaskirjoitusten jälkeen 500 kilometrin päähän opiskelemaan, sain mukaani omat vaatteeni, pari lakanaa, vanhan kattilan ja pari vanhaa lautasta. Vanhemmillani ei ollut mitään mahdollisuutta auttaa minua taloudellisesti. Opiskelin opintotuella ja -lainalla (siihen aikaan opintotuki oli selvästi nykyistä alhaisempi) sekä kesätöistä saamillani rahoilla. Kun valmistuin, minulla oli opintolainaa yli 60 000 markkaa, ja lainan korko nousi pian yli 10 %:iin.
Valmistuin 24-vuotiaana diplomi-insinööriksi. 40-vuotiaana omistin puolet 450 000 euron arvoisesta velattomasta asunnosta pääkaupunkiseudulla (ja olin itse oikeasti maksanut noin puolet tuosta asunnosta). Sen jälkeen olen säästänyt sijoituksiin reilun kymppitonnin vuodessa. Tällä hetkellä minulla on asunnon puolikkaan lisäksi sijoituksia reilun sadan tonnin arvosta.
Milloin tämä on tapahtunut? Itse opiskelin 90-luvun alussa, ja silloin opintotuki oli suhteessa parempi kuin nyt, muistan opintorahan + asumislisän kattaneen yhteensä kantakaupunkiyksiön vuokran, johon nykyinen raha ei enää riitä.
Minä (se, jolta kysyit) opiskelin 1980-luvulla. Siihen aikaan opintotuki oli oikeasti nykyistä alhaisempi. Kun olin maksanut yhteenlasketusta opintotuesta ja asumislisästä vuokrani Teekkarikylän kahden hengen huoneen puolikkaasta (siis vain puolesta huoneesta), jäi jäljelle rahaa sen verran, että sillä sai muutaman opiskelijalounaan kuukauden aikana. Kaikki muu piti maksaa opintolainalla. Kun sitten neljäntenä vuonna pääsin muuttamaan yhden hengen huoneeseen kuuden hengen soluun (edelleen siis opiskelijakämppä Teekkarikylässä), eivät opintotuki + asumislisä enää riittäneet vuokraan, vaan jo pelkästään soluhuoneen vuokra piti osittain kattaa lainarahalla.
Toki asuntomme arvo on vuosien mittaan noussut, mutta niin on palkkammekin. Asuntomme on nyt ehkä noin 35 % kalliimpi kuin mitä olemme kaiken kaikkiaan käyttäneet rahaan ensimmäisen asunnon ostoon + välirahoihin asuntoa vaihtaessa. Mutta toisaalta oma palkkani on nyt yli kolminkertainen siihen verrattuna, mitä se oli, kun ostimme ensimmäisen asunnon (olin silloin lähes vastavalmistunutDI). Lisäksi maksoimme pahimmillaan asuntolainasta yli 16 % korkoa. Joten en sanoisi, että nykyisin on selvästi vaikeampaa saada kunnon omistusasuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herra 47 kirjoitti:
Minä (Mies 47v)
Puolet talosta pääkaupunkiseudulla, osuuden arvo noin 300000 EUR , osakkeita 195000 EUR, pankkitileillä 230 000 EUR, kesämökki noin 110000 EUR, metsää 75 hehtaaria (arvo noin 160000 EUR), autot ja lelut noin 40000 EUR, ei velkaa
Vaimo: (46 v)
Puolet talosta, arvo noin 300000, osakkeita 95000 EUR, pankkitileillä 180 000 EUR, ei velkaa
Lapsille (2 kpl) kerätty molemmille noin 50 000 Euron pesämuna.
Hei, tämä kiinnostaa oikeasti.Oletteko missä ammateissa vaimon kanssa kun noin hyvin on pääomaa.Ja vielä pystynyt säästämään.Onko tämä kaikki ihan omasta työstä vai onko lahjoitettavat/perittyä.Myös itse olen kommentoinut tänne aikaisemmin omasta netto-omaisuudesta.
Ikä 43, omaisuutta 175000 , miehellä samoin 175 000. Omaisuus talossa. Muut varat 110 000. Perintöä ei ole, eikä sitä ole tulossa. Kuulostaa isolta summalta, mutta ei sitä ole. Varat menevät isoilta osin vapaavuoteen ja sijoitusasuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä tällä hetkellä n. 3.5 miljoonan edestä pörssiosakkeita, talo+ 4 asuntoa joiden yhteisarvo noin 500.000€. Puolisolla lisäksi maatila, talo ja 30 hehtaaria hyvää metsää joiden arvo noin 500.000. Talletuksia + rahastoja pankissa 300.000€ arvosta. Tulevat eläkkeet ja osingot n. 200.000€/vuosi joten eiköhän tässä jotenkin pärjätä. Olemme kuusikymppisiä eikä meillä ole lapsia.
Netto-omaisuutta ei ole, rahastoissa 3000€, käyttötilillä 2000€, säästötilillä 3000€ ja velkaa asunnosta 65000€. Ikää on 50v. Ex-puolison aiheuttamia kämmejä on tullut maksetuksi reilu 200000€.
Mulla on osakkeita 15000:lla ja pankkitilillä noin 6000€. Mitään en ole perinyt. Ikää on 15
"Pikkuvarakas"
Tällä hetkellä noin 5,8 miljoonaa euroa, miehellä tällä hetkellä hieman vähemmän.
Minulla, eikä miehelläkään perittyä varallisuutta, mutta minä sain 18-vuotta täytettyäni tilille kerätyt lapsilisät käyttööni. Alkuun sijoitin kertyneen n. 35.000 euroa agressiivisesti. Hyvin nopeassa tahdissa, noin 2 vuodessa omistukseni oli kasvanut 250.000 euroon. Silloin ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni ja itselleni yksiön, jonka kuitenkin vuokrasin nopeasti ja muutin vielä 2 vuodeksi vanhempieni kotiin.
23-vuotiaana tapasin tulevan mieheni ja rakennutimme 6 asunnon rivitalokiinteistön johon muutimme, myimme talosta 4 huoneistoa ja vuokrasimme yhden.
Nyt 39-vuotiaana olemme saaneet yhdessä aikaiseksi noin 10 miljoonan euron pienen omaisuusmassan joka antaa hieman perusturvaa, laakereille lepäämiseenhän se ei vielä riitä.
Mutta kaikenkaikkiaan on mennyt melko mukavasti ja nyt sijoitamme melko riskittömästi hajautetusti suuryhtiöihin joiden toimialat varmoja
Lada näyttäis vielä pihasta löytyvän tosin renkaat varastettu :(
ikä 25 omaisuus 75t josta 15t käteisenä, velkaa 164t...
Kyllä se asuntolaina kannattaa ottaa, jos seuraavat täyttyvät:
- asunto pysyvällä muuttovoittoalueella,
- hyvä sijainti, mikrosijainti ja pohja (näitä ei voi remontilla parantaa),
- hyvin hoidettu taloyhtiö
- osaat ostaa oikeaan hintaan (ei pahasti yli)
Oman lainan lyhentäminen kartuttaa omaa omaisuutta, vuokranmaksu taas vuokranantajan omaisuutta. Opintolainakin kannattaa ottaa jos opiskelee varmasti työllistävällä ja hyvin palkatulla alalla. Tsemppiä!