Lue keskustelun säännöt.
Miksi mummot ja anopit inhoavat kun vauvan äiti nukkuu päiväunia?
14.09.2017 |
Minulla on vauva ja yöt ovat todella rikkonaisia. Saatan yössä herätä jopa 30 kertaa (ranneke seuraa unirytmiä). Aamulla olen väsynyt. Vauvan kanssa kahdestaan ollessa nukun päiväunet ja jaksan paremmin.
Olen huomannut että oma äitini ja anoppi eivät voi sietää sitä että nukun keskellä päivää pienet päiväunet. Pitäisi kuulemma tehdä kotitöitä senkin aikaa. Jaksan levänneenä tehdä tarvittavat kotihommat nopeammin kuin puolikuolleena. Naapurissa asuva anoppi on nyt ottanut tavaksi soittaa päiväunisikaan klo 11-13 tai jos en vastaa niin tulka soittamaan ovikelloa tai koputtamaan ikkunaan! Äitini asuu kauempana ja yöpyy meillä käydessään. Päiväuniaikaan hiipii makuuhuoneeseen ja herättää minut jalasta ravistelemalla. Ottaa oikein varpaista kiinni ja heiluttelee. Raivostuttavaa!
Monet kerrat sanonut että antakaa herrantähden nukkua mutta paapattavat että ei tarvi kokopäivää maata sängyssä. No hui 1.5 tunnin päiväunet vie rappion tielle.
Mitä tämä oikein on? Mikä noita vanhoja mummoja vaivaa? Meillä on siisti koti, pyykit pesty, ruokailut säännölliset. Ulkoiltu x 2 päivässä ja käydään vauvakerhossa. Normaali keskiluokkainen perhe joten mitään huolen aihetta ei todellakaan ole.
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on kerran kuussa siellä käymässä, niin kai sen ajan voit pysytellä hereillä? Hassua kai äitisikin olisi olla teillä kylässä, kun kaikki vain nukkuu.
Jos isoäiti on vuorokaudenkin kylässä, niin kai hän voi olla hetken itsekseenkin. Isoäidin ja äidin juttelu voi myös herättää vauvan. Pienen vauvan äidin ei tarvitse olla mikään viihdyttäjä, mitä sukulaiset ja ystävät eivät aina tunnu ymmärtävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisilla tuo on lapsen kanssa vielä sisäänrakennettu systeemi. Lapsi saattoi kaverillakin huutaa täyttä kurkkua nälkää tissille. Mies ei herännyt lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on kerran kuussa siellä käymässä, niin kai sen ajan voit pysytellä hereillä? Hassua kai äitisikin olisi olla teillä kylässä, kun kaikki vain nukkuu.
Kyllä aikuisen pitää ymmärtää, että väsynyt pienen vauvan äiti tarvitsee unta. Jos ap:n äiti ei osaa keksiä itselleen mitään tekemistä parin tunnin ajaksi, niin jotain on pahasti vialla. Jos äiti ei usko vaan herättelee jatkossa, niin päästä hänet kylään vasta sitten, kun lapsi on vanhempi ja nukkuu yöt hyvin.
Mies saa laittaa äitinsä ruotuun. Yksi vaihtoehto on alkaa katsella asuntoa jostain kauempaa.
Eihän se lapsi öisin herää vaan äiti, jolla ei riitä yöksi unta, koska makaa päivät p*rse homeessa nukkuen.
Höpö höpö. Pientä vauvaa pitää syöttää yöllä, vaihtaa vaippoja, laittaa tuttia suuhun ja kyllä siinä herää, kun vauva alkaa kitistä ja ynistä unissaan. Minä aloin pelätä nukahtamista, koska jatkuvat herätykset just, kun oli nukahtanut, tuntui ihan fyysisenä kipuna. Jos joku aikuinen olisi herättänyt minut kesken unien, niin en kyllä tiedä, mitä olisin tehnyt.
Nyt taas käydään kierroksilla turhaan. Äiti itse on ketjussa (jos tämä nyt siis oikeasti on totta) että hän heräilee, vauva kyllä nukkuu. Eli nyt on aika pistää äidin nukkuminen kuntoon. Vauvalle unipaikka kauempaa kuin äidin vierestä, niin ettei äiti havahdu joka ähinään. Huone pimeäksi ja viileäksi. Melatoniinia naamaan. Ja päiväunet max 30 min, että yöt nukuttaa. Iskä voisi mennä vauvan kanssa viikonlopuksi vaikka sinne äidilleen, jotta äiti voi viikonlopun ajan palauttaa nukkumisensa tolkuilleen.
Jos äidin äiti vetää kerran kuukaudesta varpaasta kesken unien, se ei takuulla aiheuta mitään muuta kuin hetken harmituksen. Jos anopin ravaaminen on ongelma, niin lukot vaihtoon, purkkaa ovikelloon ja porkkanat korviin.
Oletko yksinkertainen? Luuletko, että jos vauva herää vaikka "vain" 10 kertaa yössä, äiti toimii kuin nukahtamisautomaatti, ja nukahtaa saman tien uudelleen? Jotkut reagoivat jatkuviin herätyksiin lopulta invalidisoivalla unettomuudella, joka saattaa johtaa psykoosiin! Älkää tulko puoskaroimaan ja sanomaan, että se asia, joka pitää ap:ta, pienen vauvan äitiä, järjissään, pitäisi lopettaa!
Nukkuminen pitää laittaa oikeasti kuntoon, mutta ilmeisesti hän ei halua sitä tehdä, ja näköjään osa tänne kirjoittaneistakaan ei halua, että ap niin tekee.
Anteeksi nyt vain, mutta en oikein tajua mikä oikeutus jollain on tulla korjailemaan toisen aikuisen ihmisen nukkumisia "kuntoon"? Ilman että se toinen pyytää apua asiaan? Ap kertoo heräilevänsä yöllä ja nukkuvansa päivällä vauvan nukkuessa päiväunia. Miksi tätä asiaa pitää tulla toisen ihmisen muuttelemaan, jos ap ei ole pyytänyt apua asiaan? Kyllä on pahimmanlaatuista toisen rajojen ylikävelemistä, jos kokee oikeudekseen korjata toisen aikuisen ihmisen unirytmiä. Tuollaiset ihmiset kuin ap:n anoppi ja äiti eivät oikein hahmota missä se toinen ihminen alkaa ja he itse loppuvat. Kaistapäistä.
Ap:n "unijärjestely" on pahasti vinksallaan ja hoitamatta johtaa vakaviin seurauksiin. Äidin ja anopin pörrääminen olisi helppo estää, jos halua siihen olisi. Ehkä väsymys johtaa kyvyttömyyteen tehdä järkeviä päätöksiä. Huonounisuutta jotkut kestävät enemmän ja jotkut vähemmän, mutta loputtomasti sitä ei kestä kukaan. Ap ei kerro edes sitä, minkä ikäinen lapsi on ja kauanko tuota meininkiä on kestänyt jo. Jos palstalle tulee avautumaan asiasta, saa luvan sietää sitäkin, että kaikki eivät keskity haukkumaan isovanhempia, hankkimaan lähestymiskieltoa tai ansoittamaan etupihaa. Perusongelmahan tässä ON se, ettei ap nuku tarpeeksi yöllä, ja joutuu siksi vetelemään hirsiä tuntikausia päiväsaikaan, ja ärtyy anopin ja äitinsä tekemisistä.
Ei, vaan perusongelma tässä on se, että anoppi ja äiti eivät anna ap:n nukkua silloin kun se ap:lle sopii, vaan tulevat herättelemään. Sä taidat olla trolli kun yrität vääntää tätä joksikin muuksi.
Ai, ap:lle siis sopii vallan mainiosti nukkua muutaman minuutin pätkinä yönsä. Jäipä tuo huomaamatta.
Luoja, käytkl oikeasti noin vajaalla vai trollaatko noin läpinäkyvästi?
Tekee jopa mieli uskoa, että oikeesti olet noin tyhmä, olis hauskempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on kerran kuussa siellä käymässä, niin kai sen ajan voit pysytellä hereillä? Hassua kai äitisikin olisi olla teillä kylässä, kun kaikki vain nukkuu.
Kyllä aikuisen pitää ymmärtää, että väsynyt pienen vauvan äiti tarvitsee unta. Jos ap:n äiti ei osaa keksiä itselleen mitään tekemistä parin tunnin ajaksi, niin jotain on pahasti vialla. Jos äiti ei usko vaan herättelee jatkossa, niin päästä hänet kylään vasta sitten, kun lapsi on vanhempi ja nukkuu yöt hyvin.
Mies saa laittaa äitinsä ruotuun. Yksi vaihtoehto on alkaa katsella asuntoa jostain kauempaa.
Eihän se lapsi öisin herää vaan äiti, jolla ei riitä yöksi unta, koska makaa päivät p*rse homeessa nukkuen.
Höpö höpö. Pientä vauvaa pitää syöttää yöllä, vaihtaa vaippoja, laittaa tuttia suuhun ja kyllä siinä herää, kun vauva alkaa kitistä ja ynistä unissaan. Minä aloin pelätä nukahtamista, koska jatkuvat herätykset just, kun oli nukahtanut, tuntui ihan fyysisenä kipuna. Jos joku aikuinen olisi herättänyt minut kesken unien, niin en kyllä tiedä, mitä olisin tehnyt.
Nyt taas käydään kierroksilla turhaan. Äiti itse on ketjussa (jos tämä nyt siis oikeasti on totta) että hän heräilee, vauva kyllä nukkuu. Eli nyt on aika pistää äidin nukkuminen kuntoon. Vauvalle unipaikka kauempaa kuin äidin vierestä, niin ettei äiti havahdu joka ähinään. Huone pimeäksi ja viileäksi. Melatoniinia naamaan. Ja päiväunet max 30 min, että yöt nukuttaa. Iskä voisi mennä vauvan kanssa viikonlopuksi vaikka sinne äidilleen, jotta äiti voi viikonlopun ajan palauttaa nukkumisensa tolkuilleen.
Jos äidin äiti vetää kerran kuukaudesta varpaasta kesken unien, se ei takuulla aiheuta mitään muuta kuin hetken harmituksen. Jos anopin ravaaminen on ongelma, niin lukot vaihtoon, purkkaa ovikelloon ja porkkanat korviin.
Oletko yksinkertainen? Luuletko, että jos vauva herää vaikka "vain" 10 kertaa yössä, äiti toimii kuin nukahtamisautomaatti, ja nukahtaa saman tien uudelleen? Jotkut reagoivat jatkuviin herätyksiin lopulta invalidisoivalla unettomuudella, joka saattaa johtaa psykoosiin! Älkää tulko puoskaroimaan ja sanomaan, että se asia, joka pitää ap:ta, pienen vauvan äitiä, järjissään, pitäisi lopettaa!
Nukkuminen pitää laittaa oikeasti kuntoon, mutta ilmeisesti hän ei halua sitä tehdä, ja näköjään osa tänne kirjoittaneistakaan ei halua, että ap niin tekee.
Anteeksi nyt vain, mutta en oikein tajua mikä oikeutus jollain on tulla korjailemaan toisen aikuisen ihmisen nukkumisia "kuntoon"? Ilman että se toinen pyytää apua asiaan? Ap kertoo heräilevänsä yöllä ja nukkuvansa päivällä vauvan nukkuessa päiväunia. Miksi tätä asiaa pitää tulla toisen ihmisen muuttelemaan, jos ap ei ole pyytänyt apua asiaan? Kyllä on pahimmanlaatuista toisen rajojen ylikävelemistä, jos kokee oikeudekseen korjata toisen aikuisen ihmisen unirytmiä. Tuollaiset ihmiset kuin ap:n anoppi ja äiti eivät oikein hahmota missä se toinen ihminen alkaa ja he itse loppuvat. Kaistapäistä.
Ap:n "unijärjestely" on pahasti vinksallaan ja hoitamatta johtaa vakaviin seurauksiin. Äidin ja anopin pörrääminen olisi helppo estää, jos halua siihen olisi. Ehkä väsymys johtaa kyvyttömyyteen tehdä järkeviä päätöksiä. Huonounisuutta jotkut kestävät enemmän ja jotkut vähemmän, mutta loputtomasti sitä ei kestä kukaan. Ap ei kerro edes sitä, minkä ikäinen lapsi on ja kauanko tuota meininkiä on kestänyt jo. Jos palstalle tulee avautumaan asiasta, saa luvan sietää sitäkin, että kaikki eivät keskity haukkumaan isovanhempia, hankkimaan lähestymiskieltoa tai ansoittamaan etupihaa. Perusongelmahan tässä ON se, ettei ap nuku tarpeeksi yöllä, ja joutuu siksi vetelemään hirsiä tuntikausia päiväsaikaan, ja ärtyy anopin ja äitinsä tekemisistä.
Ymmärrät varmaan, että sinä kuulut samaan sarjaan kuin tuo äiti ja anoppi. Sinä tiedät mielestäsi, miten jonkun toisen kuuluu nukkua. Tuossa kuviossa on toki ongelmana liian vähäinen uni, mutta se ei kuulu muille mitenkään, aikooko ap ratkaista sen päiväunilla, yöunia pidentämällä vai jollain muulla tavalla.
Se on ongelma, että joku tulee herättelemään silloin, kun ap on valinnut nukkumisen.
Älkääkö nyt aloittako mitään mutta-jos-vauva-on-vaarassa-vänkytystä. Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä pätemistä täällä taas. Minulla on 2-vuotias lapsi, joka ensimmäisen elinvuotensa nukkui erittäin rauhattomasti. Herätyksiä oli tyypillisesti 8-15/yö. Neuvolan ja lääkärien ohje oli selkeä: nuku silloin kun vauva nukkuu. Myös päivällä! Miksi joillekin on niin vaikea hyväksyä ammattilaisten ohjetta?
Ap, kannattaa pyytää neuvolalta apua niin vauvan heräilyyn kuin omiin nukkumisongelmiin. Myös vanhempien hyvinvointi on tärkeää. Voitte ehkä saada paikan unikoulusta, ja kun vauvan uni on korjaantunut niin pääset itsekin pikkuhiljaa opettelemaan taas nukkumista. Minulla meni useampi kuukausi ennen kuin nukkuminen taas alkoi sujua niin kuin pitää. Tämä on tosi yleistä pienten lasten äideillä, siitä vaan puhutaan aika vähän. Tsemppiä! Kyllä se vielä helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on kerran kuussa siellä käymässä, niin kai sen ajan voit pysytellä hereillä? Hassua kai äitisikin olisi olla teillä kylässä, kun kaikki vain nukkuu.
Kyllä aikuisen pitää ymmärtää, että väsynyt pienen vauvan äiti tarvitsee unta. Jos ap:n äiti ei osaa keksiä itselleen mitään tekemistä parin tunnin ajaksi, niin jotain on pahasti vialla. Jos äiti ei usko vaan herättelee jatkossa, niin päästä hänet kylään vasta sitten, kun lapsi on vanhempi ja nukkuu yöt hyvin.
Mies saa laittaa äitinsä ruotuun. Yksi vaihtoehto on alkaa katsella asuntoa jostain kauempaa.
Eihän se lapsi öisin herää vaan äiti, jolla ei riitä yöksi unta, koska makaa päivät p*rse homeessa nukkuen.
Höpö höpö. Pientä vauvaa pitää syöttää yöllä, vaihtaa vaippoja, laittaa tuttia suuhun ja kyllä siinä herää, kun vauva alkaa kitistä ja ynistä unissaan. Minä aloin pelätä nukahtamista, koska jatkuvat herätykset just, kun oli nukahtanut, tuntui ihan fyysisenä kipuna. Jos joku aikuinen olisi herättänyt minut kesken unien, niin en kyllä tiedä, mitä olisin tehnyt.
Nyt taas käydään kierroksilla turhaan. Äiti itse on ketjussa (jos tämä nyt siis oikeasti on totta) että hän heräilee, vauva kyllä nukkuu. Eli nyt on aika pistää äidin nukkuminen kuntoon. Vauvalle unipaikka kauempaa kuin äidin vierestä, niin ettei äiti havahdu joka ähinään. Huone pimeäksi ja viileäksi. Melatoniinia naamaan. Ja päiväunet max 30 min, että yöt nukuttaa. Iskä voisi mennä vauvan kanssa viikonlopuksi vaikka sinne äidilleen, jotta äiti voi viikonlopun ajan palauttaa nukkumisensa tolkuilleen.
Jos äidin äiti vetää kerran kuukaudesta varpaasta kesken unien, se ei takuulla aiheuta mitään muuta kuin hetken harmituksen. Jos anopin ravaaminen on ongelma, niin lukot vaihtoon, purkkaa ovikelloon ja porkkanat korviin.
Oletko yksinkertainen? Luuletko, että jos vauva herää vaikka "vain" 10 kertaa yössä, äiti toimii kuin nukahtamisautomaatti, ja nukahtaa saman tien uudelleen? Jotkut reagoivat jatkuviin herätyksiin lopulta invalidisoivalla unettomuudella, joka saattaa johtaa psykoosiin! Älkää tulko puoskaroimaan ja sanomaan, että se asia, joka pitää ap:ta, pienen vauvan äitiä, järjissään, pitäisi lopettaa!
Nukkuminen pitää laittaa oikeasti kuntoon, mutta ilmeisesti hän ei halua sitä tehdä, ja näköjään osa tänne kirjoittaneistakaan ei halua, että ap niin tekee.
Anteeksi nyt vain, mutta en oikein tajua mikä oikeutus jollain on tulla korjailemaan toisen aikuisen ihmisen nukkumisia "kuntoon"? Ilman että se toinen pyytää apua asiaan? Ap kertoo heräilevänsä yöllä ja nukkuvansa päivällä vauvan nukkuessa päiväunia. Miksi tätä asiaa pitää tulla toisen ihmisen muuttelemaan, jos ap ei ole pyytänyt apua asiaan? Kyllä on pahimmanlaatuista toisen rajojen ylikävelemistä, jos kokee oikeudekseen korjata toisen aikuisen ihmisen unirytmiä. Tuollaiset ihmiset kuin ap:n anoppi ja äiti eivät oikein hahmota missä se toinen ihminen alkaa ja he itse loppuvat. Kaistapäistä.
Ap:n "unijärjestely" on pahasti vinksallaan ja hoitamatta johtaa vakaviin seurauksiin. Äidin ja anopin pörrääminen olisi helppo estää, jos halua siihen olisi. Ehkä väsymys johtaa kyvyttömyyteen tehdä järkeviä päätöksiä. Huonounisuutta jotkut kestävät enemmän ja jotkut vähemmän, mutta loputtomasti sitä ei kestä kukaan. Ap ei kerro edes sitä, minkä ikäinen lapsi on ja kauanko tuota meininkiä on kestänyt jo. Jos palstalle tulee avautumaan asiasta, saa luvan sietää sitäkin, että kaikki eivät keskity haukkumaan isovanhempia, hankkimaan lähestymiskieltoa tai ansoittamaan etupihaa. Perusongelmahan tässä ON se, ettei ap nuku tarpeeksi yöllä, ja joutuu siksi vetelemään hirsiä tuntikausia päiväsaikaan, ja ärtyy anopin ja äitinsä tekemisistä.
Ei, vaan perusongelma tässä on se, että anoppi ja äiti eivät anna ap:n nukkua silloin kun se ap:lle sopii, vaan tulevat herättelemään. Sä taidat olla trolli kun yrität vääntää tätä joksikin muuksi.
Aloitusviesti:
"Minulla on vauva ja yöt ovat todella rikkonaisia. Saatan yössä herätä jopa 30 kertaa (ranneke seuraa unirytmiä). Aamulla olen väsynyt. Vauvan kanssa kahdestaan ollessa nukun päiväunet ja jaksan paremmin.
Olen huomannut että oma äitini ja anoppi eivät voi sietää sitä että nukun keskellä päivää pienet päiväunet. Pitäisi kuulemma tehdä kotitöitä senkin aikaa. Jaksan levänneenä tehdä tarvittavat kotihommat nopeammin kuin puolikuolleena."
Myöhemmin kävi ilmi, että pienet päiväunet = 1,5 h.
Voi pöyristys! Sehän muuttaa kaiken! Tietenkään ei kukaan saa noin kauaa nukkua! Lastensuojelu ja palokunta ja pelastusarmeija paikalle, täällä toimitaan minun maailmankuvaani vastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoisella oli refluksi, ja nukkui päivällä 2x puolen tunnin päikkärit, silloinkin rohisi ja korahteli, monesti myös oksensi. Että ei puhettakaan, että olisimme häntä uskaltaneet jättää yksin jotta me olisimme rohinalta saaneet nukuttua -oksennukseen olisi saattanut monet kerrat tukehtua. Sama yöllä, unet kestivät kerrallaan max. puoli tuntia. Siihen päälle lakanoiden vaihtoa, imetystä, vaipanvaihtoa.
Olin aivan puhki, hereilläollessa saatoin olla niin väsynyt, että vain itkin. Ruoka ei enää maistunut, koska elimistöni huusi vain unta.
Onneksi lähipiiriini ei kuulunut tuolloin ketään, joka olisi soimannut minua (tai miestäni) siitä, että nukuin / nukuimme aina kun joku otti vauvan hetkeksi hoitaakseen. Koti oli ajoittain kaaoksessa, mutta mitä siitä! Selvisimme kaikki onneksi järjissämme, yhdessä, ja olemme elossa. Ja kotikin on taas siisti, moralisoijille tiedoksi ;-)
Unen keskeyttämistä pidetään myös kidutuskeinona. Enkä kyllä enää yhtään ihmettele miksi, unen puute voi oikeasti viedä järjen.
Tyttäreni sai kuukausi sitten toisen lapsen. Ihana vauva ja ihana isoveli.
Hoen koko ajan tyttärelleni, että kun lapset nukkuvat päiväuntaan, niin yritä nukkua itsekin. Tiedän, että vaikka vauva olisi kuinka kiltti ja nukkuisi pitkiäkin aikoja, niin leikki-ikäisen kanssa oleminen ja vauvan imetys vievät äidin voimia.
Mielestäni äidin tulee saada olla rauhassa päiväunien aikaan. Silloin en missään nimessä soittele tyttärelleni tai mene käymään.
En voi ymmärtää anoppien ja äitien käytöstä, jos he eivät anna vauvan äidin nukkua rauhassa ja yrittää saada hetken rentoutusta itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisko tällainen: Sinä laitat txt anopille, että nukutat vauvaa (silloin kun käyt itse päikyille).
Oveen lappu: tämä kiska on kiinni, aukeaa klo xx.
Tai jonain päivinä pistät aamulla viestin, tule käymään illalla klo xx tai mennäänkö lenkille xx.
Kaikkiin kotityönatkutuksiin vastaisin että ne on tehty jo aamulla, ei nyt ole mitään tehtävänä, pyykit pyörii vielä tunnin, yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne mummot siellä tekevät? Hoitavat lasta ja kotia puolestasi? Hengailevat sohvalla hoilottaen oopperaa, jotta et vain saisi ikinä nukkua ja varmistavat, että senkin pienen hetken, kun vauva nukkuu, kuuraat lattioita kuin tuhkimo?
Tämän on pakko olla provo. Ei kukaan anna mummojen tulla kylään joka päivä ilman, että mummoilla olisi jokin syy tulla käymään.
En ole ap, mutta kyllä tuo vaan on mahdollista. Syitä oli esim se, että sattui kulkemaan ohi. Anoppi asuu 300 metrin päässä. Tai sit oli ostanut vauvalle jotain, ja oli pakko tuoda se lahjus heti. Tai jos pihassa oli vieras auto, niin pakkohan se oli tulla tarkastamaan, kuka on tullut käymään. Tai sit oli kuullut jonkun tosi hyvän juorun, niin heti piti saada jakaa tämä tieto. Näitähän riittää.
Jos en ollut kotona, niin sitten soitti ja kysyi "huolissaan", että missä olen. Aikani tuota yritin kestää, nyt 4 vuotta myöhemmin ollaan hädin tuskin puheväleissä.
Minkä takia pitää asua äiteen naapurissa?
Sitä minäkin ole mieheltä kysynyt, että miksi on talo pitänyt siihen naapuriin rakentaa. Mies siis asui jo tässä, kun tavattiin. Jos olisin tiennyt minkälaiseen helvettiin olen menossa, niin olisin harkinnut kerran jos toisenkin. Mutta nyt paremmin, kun tosiaan pari kertaa räjähdin anopille. Vain se jäi puuttumaan, että olisin niska-perse-otteella heittänyt matamin pihalle. Mutta eihän tuollaiseen viitsi edes koskea, ettei vaan tuollainen persoonallisuushäiriö tartu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä herättäjämummot ovat hirveitä.
Oma äitini teki sitä että soitti nonstoppina päiväuniajat.
Soitti ilman taukoja niin kauan että vastaan.
Silloin ei vielä ollut älypuhelimia että olisi voinut valita että vain herätykset ja tärkeistä numeroista tulevat hälyttää. Pakko oli pistää koko puhelin äänettömälle, ja usein se unohtui äänettömäksi koko loppupäiväksi.
Siitä aiheutui yllättävän paljon harmia kun en kuullut niitä tärkeitäkään puheluita.
Ja tietenkin äitini tykkäsi huonoa siitä että en vastannut puhelimeen. Oli sitten vastaaja täynnä vihaisia viestejä "minä en tykkää tuosta että sinä et vastaa puhelimeen.. Minulla on tärkeää asiaa" Se tärkeä asia oli sitten "mitä sinulle kuuluu".
Sairastuin sitten vakavasti (halvaannuuin osittain enkä jaksanut olla hereillä kuin muutaman tunnin päivässä) ja äitini tuli auttamaan.
Hoiti kyllä vauvaa, mutta tuli juttelemaan tai vaatimaan pyykkiä pesemään tai taloa siivoamaan niin usein etten saanut nukkua yli varttituntia yhtäjaksoisesti.
En edes ymmärrä miten hän kuvitteli että olisin silloin jaksanut siivoilla taloa ja pestä pyykkiä. Se jatkuva herättely tuntui kidutukselta.
Näin jälkeenpäin kun tilannetta miettii, niin ehkä hän vain yritti estää toipumistani jotta pääsisi loppuiäkseen säätämään elämääni. Olemaan tärkeä ja kontrolloimaan ihan kaikkea.
Jo pelkästään se että sain itse jääkaapista haettua ruokaa itselleni ja käytyä vessassa ja harjattua hampaani olivat vaativia suorituksia.
Silloin ei voimat riittäneet kodinhoitoon.
Muutenkin kuntoutus lähti vähän kevyemmistä harjoituksista.
Onneksi toivuin kuitenkin 2 kuukaudessa semmoiseen kuntoon että selvisin päivistä vauvanhoitoineen yksin.
Lapsen kasvaessa äitini sekaantumista ja ylitseni käveleminen vaan paheni.
Nyt ollaan siinä tilanteessa etten siedä äitiäni lainkaan. En vastaa enää lainkaan puheluihinsa enkä suostu tapaamaan häntä ilman miestäni. Enkä silloinkaan kovin usein. Mieheni seurassa hän ei kehtaa käyttäytyä kovin törkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Miehen on tiukasti sanottava, että päiväuniaikaan EI tulla ikkunoita kopputtelemaan tai soitella jne. Muuten voi anopille laittaa ukaasin, että kuukauden porttikielto, joka lisääntyy joka kerta viikolla, jos rajoja ei kunnioiteta.
Sitten on näitä mummuja, joilla yksinkertaisesti ei mene perille, että NYT EI TULLA. Joskus oma anoppi saapasteli sisään jonkun ventovieraan mummelin kanssa, kun just olin saanut levitettä pitkin keittiötä kuiva-ainekaapin sisällön. Kovasti anoppi ilahtui, että nyt HÄN saa hoitaa. Ei millään meinannut ymmärtää, että nyt oikeasti pihalle. Vauva nukkui ja en todellakaan tarvinnut ketään siinä siivousprojektin aikana hengittämään niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaisko tällainen: Sinä laitat txt anopille, että nukutat vauvaa (silloin kun käyt itse päikyille).
Oveen lappu: tämä kiska on kiinni, aukeaa klo xx.
Tai jonain päivinä pistät aamulla viestin, tule käymään illalla klo xx tai mennäänkö lenkille xx.
Kaikkiin kotityönatkutuksiin vastaisin että ne on tehty jo aamulla, ei nyt ole mitään tehtävänä, pyykit pyörii vielä tunnin, yms.
Tuommoinen toimii normaaliin ihmiseen.
Itse kokeilin äitiini (tuotakin) mutta se vaan paheni tilannetta. Soitteli entistä innokkaammin. Ja kun tuli käymään niin jo ovella alkoi jakamaan ohjeita "vaippa pitää vaihtaa ja pyykit pistää koneeseen" oli hänen tervehdyksensä.
Äitini mielestä hänen toimintansa oli auttamista ja minä olin hullu kun en tykännyt että autetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tää on jotain alkukantaista kaunaa ja kateutta.
Mulla tuli sisko mökille käymään ja hössötti laaten kanssa. Mitään aikuisten keskutelua ei voinut käydä koska lapset jne. Minä lähdin sitten ihan pokkana itsekseni lounaalle ja ulkoiluttamaan koirat. Siitä nousi ihan kaamea mekkala, että miten voin lähteä ihan itsekseni tuolla lailla.
Ja siis meidän lapset on 11 ja 13 joten ei heitä todellakaan tarvitse 24/7 vahtia, mutta jokin omituinen kyykytyskäsitys on sitkeässä. Äiti ei sais tehdä mitään helposti tai ainakaan itselleen.
Ja siis meillä ei ikinä kukaan ole auttanut lasten kanssa, kotona hoidettiin melkein kouluikään jne. Mutta niin vaan olen huono äiti nyt sitten.
Näin se on. Apeen pitäisi laittaa tiukat rajat. Vaikka kateelliset yrittävät määrätä, kuinka pitäisi elää, niin ei saa alistua. Ei missään nimessä saa antaa kenenkään tulla omaan kotiinsa kiskomaan varpaista. Sehän on kuin jokin pieni pahoinpitely. Ihan tasan saa nukkua päiväunet, jos yöllä ei ole saanut nukuttua. Haluaako ne mummut, että vauvalle käy jotain, kun äiti on liian väsynyt hoitamaan.
Minä nukuin joskus vauvan kanssa 3h päiväunet eikä yöunet häiriintyneet yhtään.
Vauva nukkui 3kk lähtien 12h klo 21-09 yöunia ja minä 9h klo 00-09. Olemme supernukkujia.
Mutta olisi kyllä mennyt hermo jos joku olisi tullut meitä herättelemään ja häiritsemään vaikka mitään univajetta ei edes ollut. Sairasta touhua tuollainen...joskus pitää suuttua oikein kunnolla jos muuten ei mene sanomiset perille!
Minulla sekä äiti että anoppi molemmat itkeneet miten he eivät saaneet opiskella, käydä töissä, mielekästä elämää...
Ja kumpikin tehnyt aivan kaikkensa karsinoidakseen minut sinne torppaan hellan ja pinnasängyn väliin.
Ikinä ei mitään tukea. Koko ajan kyyläyatä ja moitetta.
Katrus. Muuta syytä en käytökselleen keksi.
Nämä "älä nuku päiväunia, se pilaa yöunesi!" -ihmiset eivät selkeästikään ole koskaan joutuneet tekemään öisin asioita väsyneenä. Itse olen vielä lapseton (rv 20), mutta päivystystyössä ja kyllä se niin vain on että huonosti nukutun yön jälkeen päiväunet palauttavat toimintakyvyn mutta eivät vaikuta yöuniin ellei nuku monta tuntia. Viime yönä olen nukkunut kahdessa pätkässä 3h ja 2,5h ja tässä odottelen sopivaa hetkeä päiväunille, joten ottaa todella pattiin joidenkin kirjoittelut täällä sekä ap:n kohtelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päikkärit on hyvästä, vaikkei olisi lapsiakaan. http://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva_olo/terveys/7_hyvaa_syyta_miksi_k…
Otan viikonloppuisin aina pikkutorkut päivällä ja olen tosi energinen sekä aamun, kun tietää, että saa nukkua ja sitten sen jälkeen, kun on saanut nukkua.
Yksi ja puoli tuntia ei ole pikkutorkut.
Entä sitten? Miksi se on muille niin vaikeaa hyväksyä muiden tapoja elää. Keho kertoo ihmiselle juuri sen mitä se tarvitsee. On se sitten juomista, unta tai vessassa käyntiä. Miksi niitä vastaan pitää kampailla. Kellon kanssa? Jos ihmistä väsyttää klo11 ja hänellä on mahdollisuus nukkua, niin miksi hänen ei kuuluiai nukkua juuri niin kauan kun keho kertoo?
Kyllä ihminen herää kun on valmista. Kuten janonkin kohdalla, kun on tarpeeksi juotu, niin jano on poissa. Ei siihen ulkopuolisia tarvita kertomaan mitään, mikä on sopiva määrä. Muut eivät tiedä univelan tai nestehukan määrää.
Miksi toiset ottavat itselleen tämän puolijumalan aseman ja kuvittelevat kuinka juuri he ja vain heidän tapansa on oikea? Keskittyisivät itseensä ja omiin torkkuihinsa ja antaisivat muiden olla.
Oma äiti juuri tuollainen. Sitten kerran oli poika hänellä yhden yön yökylässä. Tietenkin heräsi pari kertaa ja muuten nukkui levottomasti. Äiti oli aamulla niin puhki, niin puhki, ettei ottanut lasta moneen kuukauteen.