Käytättekö sisustuksessa vanhoja mummolan tavaroita ja huonekaluja?
Kaikkea vanhaa suvun tavaraa olis saatavilla, mutta se haju. Haisevat vanhalle talolle ja joihinkin on pinttynyt tupakan haju. Yksi taulu oli ammattaisella puhdistettavana ja silti haju tuntuu kun taulun ohi kävelee. Muita esineitä en ole hajun takia ottanut ja tuosta taulustakin ehkä luovun =(
Kommentit (18)
Kyllä käytämme. - Mutta onneksi ne eivät haise ja osasta on myös ymmärretty luopua. Pidän tai pidämme siitä, että kodissa on eri ajoilta olevia tavaroita eli emme asu vain vanhojen tavaroiden museossa, jolta asunto helposti näyttäsi, jos se olisi sisustettu vain isovanhemmilta ja suvuissa kulkeneilla tavaroilla. Asunto ei kuitenkaan ole ni-in vanha kuin, mitä vanhimmat huonekalut.
En käytä, enkä haluaisi käyttää. En ole innostunut vanhasta tavarasta. Kotini on moderni.
En käytä. Mökillä on joitain mummolan vanhoja astioita ja huonekaluja, sinne ne sopii. 29
Mulla on paljon vanhoja huonekaluja, astioita ja muita tavaroita. Mikään ei haise.
Käytän kun pidän niistä. Harmillista että on noin vahva haju!
En pidä vanhanaikaisesta ja kovin värikkäästäkään. Siksi uudehkot kalut ja niitäkin vain vähän.
Mummolassa asun ja uusia huonekaluja on vain ruokapöytä tuoleineen, sänky ja kirjahyllyt.
Olen ottanut omaan kotiini paljonkin. Jopa tekstiilejä jotka olen pessyt Sanytolilla (lähtee taatusti jopa homeen haju). Pari puutuolia olen hionut ja maalannut. Metalliset ja posliiniset esineet nyt puhdistuukin helposti.
Kyllä käytän.
Tiikki on nykyään taas muodissakin.
Mummolan punainen kernisohva on ihan käytössä tällä kaupunkikodissa ja vuoden 1952 olympialaisten kuuntelua varten hankittu putkiradio (toimiva) on koristeena kaapin päällä.
Mulla on joitain isäni lapsuuskodin esineitä, ja ne ovat kotini kauneimpia tavaroita. Olen itse katsellut niitä pienestä pitäen, ja joka tavaralla on parin, kolmen sukupolven taakse ulottuva tarina - tiedän kuka ne on hankkinut tai tehnyt ja mihin niitä on käytetty. Hyvin pidettyjä ja kuivassa säilytettyjä, toki jokaisessa on myös omat pienet kolhunsa.
On joo, tosin verhoiltuja huonekaluja en ole ottanut hajun mutta nuo täyspuiset ei haise. Ovat pääosin 1800-luvulta.
Minulla on 40-luvulta oleva lapsuudenkotini (mummola) ruokasalin kalusto, klaffilipasto ja pari muutakin lipastoa. Myös kattovalaisimet ovat tuolta ajalta. Mikään nykyajan kaluste ei niitä korvaa koskaan eikä sellaisia enää edes tehdä.
Meillä on mieheni mummolasta pöytä & tuolit, suunnilleen 1800-luvun lopulta. Minun puolelta myös jotain pientä. Hiljalleen olen hamstrannut esim. Kirppiksiltä vanhoja valaisimia jne, haluaisin kaiken mahdollisen olevan vanhaa. Nykyinen muovikrääsä ällöttää. Mieheni osti mulle 30v lahjaksi vanhan kaappikellon, se on mulle tosi rakas.
Paljon olen ottanut, ja lisää haen kunhan muutan isompaan kotiin. Ikävä kyllä saunamökissä säilytetyt topatut sohvakalustot taitavat olla mennyttä.
Asun mummolassa, rakennukset jostain 1800-luvulta, täällä ei haise vanha talo eikä tupakka. Suurin osa tavarasta 1920-luvulta.