Rasittava työkaveri puhuu vain toisten ihmisten painoista, ihan pakkomielteisesti. Mikä neuvoksi?

"Ole hiljaa, oikeasti. Jos et ole huomannut noi sun painokommentit on aivan helvetin törkeitä." Asioista voi ja pitää sanoa, muuten ne eivät koskaan lopu.

"Minulla ei ole tapana keskustella muiden ihmisten ominaisuuksista, joten voisitko vaihtaa puheen aihetta."

"Tällä hetkellä ylipaino- ja ulkonäköasiat ovat olleet vahvasti esillä mediassa, mutta voisimmeko puhua välillä jostain muusta?"

Opettele vittuilemaan oikein takaisin. Heitä väliin kolmanteen persoonaan viitaten "se ja se sanoi näin" esimerkkinä "se ja se kertoi, että käytät masennuslääkkeitä, pitääkö se paikkansa?" ... eli keksi jotain skeidaa, jolla hän joutuu muuttamaan keskustelua.

Laihduta.

Aina kun sanoo jotain negatiivista, sano jotain positiivista takaisin.

Hän: "Onpa tolla paksut nilkat!"

Sinä: "Nuo kengät on kyllä upeat!"

Hän: "Onpa hän lihonut!"

Sinä: "Tuo paita sopii hänelle todella hyvin!"

Taitaa olla palstalta.

Mikä pakkomielle sinulla on muuttaa toista ihmistä? Et sinä voi toista muuttaa. Mieti sitä, mitä voit muuttaa omassa käytöksessäsi.

Mitä nyt ylipäätään tehdään, jos toinen puhuu jostain, mistä ei itse halua puhua? Daa, voit esimerkiksi vaihtaa puheenaihetta tai poistua, nerokasta eikö. 

Vierailija kirjoitti:

Aina kun sanoo jotain negatiivista, sano jotain positiivista takaisin.

Hän: "Onpa tolla paksut nilkat!"

Sinä: "Nuo kengät on kyllä upeat!"

Hän: "Onpa hän lihonut!"

Sinä: "Tuo paita sopii hänelle todella hyvin!"

Juuri näin! Kehut aina niitä ihmisiä tai sitten et reagoi, vaan alat puhua jostain muusta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä pakkomielle sinulla on muuttaa toista ihmistä? Et sinä voi toista muuttaa. Mieti sitä, mitä voit muuttaa omassa käytöksessäsi.

Mitä nyt ylipäätään tehdään, jos toinen puhuu jostain, mistä ei itse halua puhua? Daa, voit esimerkiksi vaihtaa puheenaihetta tai poistua, nerokasta eikö. 

No tuollainen yhden aiheen jauhaja kuten tuo painojauhaja alkaa varmasti huutaan tuota samaa ja uhriutumaan ja heittäytymään marttyyriksi, eli että "yritätkö sinä muuttaa minua?" "eikö sinulle kelpaa minun keskusteluyritykset?" ja sitten loukkaantuu verisesti suorastaan.

Jos olisin veemäinen ihminen niin sanoisin tuommoiselle että katso sinä vaan itse peiliin ensin ja huolehdi omista kiloistasi, mutta pitäisi olla aika paljon pokkaa sanoa toiselle suoraan noin :D

Eniten kyllä olen huomannut tuota niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole itsen kamalan laihoja. Minulla on myös eräs tuttava, joka on vartalonmalliltaan sellainen "melko suomalainen" eli vähän omenavartaloinen ja ylipainoinen, ns. "rehevä". Hän usein puhuu toisten painosta tyyliin "siis voi kamala, kun silläkin on sitä ylipainoa" tai "hänelläkin on omat murheensa, niitä kiloja vain kertyy". Varmaan kyse on jonkinlaisesta vertailusta, jossa omien puutteiden näkeminen on niin vaikeaa, että taivastellaan niitä, joilla on vielä enemmän ongelmia.

Minustakin kommenttien huomiotta jättäminen ja huomion kiinnittäminen muualle, johonkin positiiviseen asiaan, toimivat parhaiten. Tässä ketjussa oli hyviä esimerkkejä, kuten että työkaverin ihmetellessä jonkun turvonneita nilkkoja, jättää kommentin huomiotta ja alkaakin kehua kohteen kenkiä.

Ihmettelen kommentoijia, jotka kehottavat sanomaan suorat sanat. Halu näpäyttää kyttääjiä ja ilkeilijöitä on toki luonnollista, mutta jos rehellisiä ollaan, saadaanko sillä mitään muuta aikaan kuin itselle hetkeksi hyvä mieli, kun pääsi purkamaan tunteitaan? Ihmiset muuttavat aniharvoin käyttäytymistään sillä, että heille sanotaan ilkeästi, vaikka sanomiseen olisi aihetta. Uhriutuminen ja ruikutus on paljon todennäköisempi lopputulos.

Minun sukulaiseni, about 150 kg, arvostelee aina muiden kiloja. Itse olen 60 kg ja minun mahan pömpötyksen juuri tänään huomioi! Että silleen! Oikeasti tuo sukulaisnaiseni on sellainen, että häntä katsotaan pitkään, kun pukeutuu todella rohkeasti tiukkoihin trikooasuihin, yms. Välillä tuntuu, että hän luulee niiden katseiden olevan ihailevia! Voin kyllä sanoa, etteivät ole! Ollaan siskoni kanssa mietitty, että onko hänellä jotenkin täysin vääristynyt käsitys omasta ulkomuodostaan. Nyt hänellä on uusi mies ja kokoa XS. Aika erikoinen pari...

Prkl, luin että "panoista" ja klikkasin lukemaan. Arvaa petyinkö :D T: Lukihärä klikkiotsikon uhri

Vierailija kirjoitti:

Eniten kyllä olen huomannut tuota niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole itsen kamalan laihoja. Minulla on myös eräs tuttava, joka on vartalonmalliltaan sellainen "melko suomalainen" eli vähän omenavartaloinen ja ylipainoinen, ns. "rehevä". Hän usein puhuu toisten painosta tyyliin "siis voi kamala, kun silläkin on sitä ylipainoa" tai "hänelläkin on omat murheensa, niitä kiloja vain kertyy". Varmaan kyse on jonkinlaisesta vertailusta, jossa omien puutteiden näkeminen on niin vaikeaa, että taivastellaan niitä, joilla on vielä enemmän ongelmia.

Totta.

Tuli eräs tapaus mieleen, näin kerran ostarissa käytävällä arviolta noin 14-15 vuotiaan tytön joka oli valehtelematta yhtä pitkä kuin leveä ja hänellä oli varmaan noin kilon painoinen irtokarkkipussi kädessä. Oikein vihaimielisen näköinen tyyppi muutenkin. Ahmi karkkeja niin että käsi oli melkein kyynärpäätä myöten siellä pussissa. Ohi kulki pari muuta ja ihan normaalipainoista ja samanikäisen oloista tyttöä jotka eivät kiinnittäneet tuohon pulskaan irtokarkkityttöön mitään huomiota, mutta tuo pulska irtokarkkityttö huusi toiselle heistä perään oikein sellaisella ärsyttävällä lellipentuäänellä että "V-tun läski!" Leukani meinasi loksahtaa lattiaan saakka tuon kuultuani, ja mietin että koskakohan pulska irtokarkkityttö on itse viimeksi vilkaissut peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun sanoo jotain negatiivista, sano jotain positiivista takaisin.

Hän: "Onpa tolla paksut nilkat!"

Sinä: "Nuo kengät on kyllä upeat!"

Hän: "Onpa hän lihonut!"

Sinä: "Tuo paita sopii hänelle todella hyvin!"

Kiitos hyvästä vinkistä, mutta tuo ei tule onnistumaan hänen kanssaan. Tiedän sen nyt jo.

Jos sanon jonkun kengistä tms. jotain niin tämä yrittää näpäyttää minua että onpa sinun muotimaku muuttunut ihan oudoksi. Tai vaihtoehtoisesti alkaa jankuttaa että onko ne toisen kengät muka hienommat kuin hänen omat kenkänsä ja saako hänen omat kenkänsä hänet näyttämään vielä lihavammalta, kuin tuon kengät joita kehuit. Osaa nimittäin kääntää kaikki positiiviset ja negatiiviset kommentit niin että ottaa niistä aina jollain tapaa itseensä.

Siksi minun täytyisi keksiä jokin ovelampi keino.

17 oli siis AP.

Miksi ihmisiä kiinnostaa toisten painot? Itsepä ne painonsa kantavat, eli ei niitä tarvitse muiden kantaa tai niistä edes huolehtia.

Minun työpaikalla on kolme 50-55 ikäistä naista, kaikki reippaasti ylipainoisia, ja he kuluttavat kahvitunnit ja ruokatunnit puhumalla toisten ihmisten ulkonäöistä ja painoista. Tai haukkuvat toisten vaatteita, hiuksia tai meikkejä, yleensä nuorempien naisten ja myös minua nuorempien. Haluaisin joskus olla kärpäsenä seinällä kuuntelemassa mitä mahtavat minusta puhua kun en ole paikalla, koska olen normaalipainoinen, meikkaan, laitan hiuksia ja pidän muodista, ja olen heitä toista kymmentä vuotta nuorempi.