Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Maarit on isoäiti, joka hoitaa mielummin parisuhdettaan kuin lastenlastaan
13.09.2017 |
http://www.hs.fi/elama/art-2000005364864.html
Positiivinen artikkeli itselle ajankohtaisesta aiheesta mummujen näkökulmasta. Tulee lähelle, kun tällä hetkellä oma äiti hoitamassa vähän vajaa 1-v lastani. Omilla lapsilla 4 ihanaa vielä työssäkäyvää isovanhempaa :)
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää muka on nyt jotenkin nykyisten vanhempien kauheutta ja pahuutta, kuinka isovanhemmilta vaaditaan toimimista "lapsenhoitoautomaattina" kun mummot ja vaarit vaan haluais harrastaa seksiä ja golfia kun "ovat omat lapsensa hoitaneet".
Ihan kun miettii aikaa taaksepäin, niin kaikki kaverit olivat aina kaiket kesät mummolassa. Ei mitään satunnaista "hoitoapua" vaan siis viikkotolkulla. Kun koulu loppui, niin lapset ukin autoon ja menoksi mökille, päiväkoti-ikäiset jo aikaisemmin. Vanhemmat sitten kävivät töissä ja viettivät illat "omaa aikaa ja hoitivat sitä parisuhdetta", viikonloppuna sitten käytiin siellä mökillä tai mummolassa viettämässä aikaa lasten kanssa.
Piha tyhjeni kesiksi. Ne joilla ei mummolaa ollut, menivät jonnekin kesäsiirtolaan pariksi viikoksi.
Minä olen syntynyt vuonna 1972 ja ylivoimaisesti suurin osa kaikista lapsuudenkavereistani oli todella paljon mummollassa hoidossa (mummolasta puhuessani tarkoitan sitä paikkaa, jossa oli myös e pappa/ukki/vaari jne.) niin lomilla kuin ihan muuten vaan.
Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).
Näin siis suurten ikäluokkien ollessa itse vanhempia. Mutta onneksi he ovat nyt niin itsenäisiä eivätkä seksiltä ehdi lapsenlapsia tapaamaan, koska nytkun.
Vähän niinkuin rusnat pullasta -meininkiä. Kuten niin monessa muussakin asiassa tuon porukan kohdalla.
Mutta Maarit lieneen nuorempi, suuret ikäluokat ovat päälle seitsemänkymmpisiä.
No, mun kaveripiirissä kyllä ne isovanhemmat on sitten olleet myös todella läheisiä ja rakkaita, itse istuin puolitoista vuorokautta papan kuolinvuoteella ja mummia haettiin vuodeosastolta meille aina kun hänen kuntonsa salli. Sitä ennen autettiin ikkunanpesuissa ja kauppa-asioissa yms.
Ajat ovat muuttuneet.
Sun mummi oli todennäköisesti kotiäiti ja alle 50v. koska naisten työssäkäynti yleistyi vasta 60-70-luvulla ja eläke-ikä oli alhaisempi.
Ja jos olet syntynyt vuonna 1972, niin eihän äitisi olisi edes hoitaa sinua sairaana, koska se mahdollisuus tuli paljon myöhemmin. Jos äitisi olisi jäänyt kotiin, se olisi ollut irtisanomisperuste. Jopa työntekijän oma sairasloma oli palkatonta ja Kela maksoi jos sairasloma jatkuu yli 1-2 vk.
Luin juuri äskettäin lehdestä naisen työelämän muutoksista, jossa oli myös pääministerin puolison haastattelu ja kuinka nuorena lastentarhaopettajana hänen työsuhteensa purettiin, kun hän ilmoitti esimiehelleen raskaudesta, en enää muista tarkkaa vuosilukua, mutta se oli 70-luvulla.
Ja kunnallinen päivähoito-oikeus tuli vasta 80-luvulla ja pitkät perhevapaat.
Silloin kun sinä synnyit, äitiysloma oli 2kk, jonka jälkeen oli äidin palattava työelämään tai jäätävä kotiin palkattomalle vapaalle, ilman työhön paluuta.Minun äitini oli kotirouva. Silti meillä oli laatenhoitaja kun olin pieni. Eikä hän auta nyt ketään.
Minun äitini oli töissä, 80-luvulla ihan tavallisena apuhoitajana keskussairaalan ensiavussa. Äiti harrasti aerobicia ja rakasti olla töissä. Kun olin kipeä, minua hoiti joko isä, mummi tai kunnan tarjoama kodinhoitaja (!).
Jos nyt kirjoittaisin vaikka Hesariin että saisiko tämän kodinhoitajapalvelun takaisin, minut kivitettäisiin hengiltä. Tosi kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään tällaisen mummon, joka kuusikymppisenä isoon ääneen kailotti, että lapset saavat hoitaa omat lapsensa, hän ei ole mikään lapsenpiika. Hän ei ole äiti vaan isoäiti. Kuinka ollakaan, kun aikaa kului, sama mummo joutui muuttamaan senioritaloon ja siellä alkoi uhriutuminen, kuinka lapset ja lapsenlapset ovat hänet hylänneet, eivät välitä hänestä mummoraasusta, odottavat vain hänen lähtöään...
Aika hyvä, koska hän ons amaa sukupolvea joka nukutti lapset väkisin omaan sänkyynsä omaan huoneeseensa, piti imetyksen lyhyenä eikä hoitanut omiakaan lapsiaan itse. Siinä on hyvä kailottaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tää muka on nyt jotenkin nykyisten vanhempien kauheutta ja pahuutta, kuinka isovanhemmilta vaaditaan toimimista "lapsenhoitoautomaattina" kun mummot ja vaarit vaan haluais harrastaa seksiä ja golfia kun "ovat omat lapsensa hoitaneet".
Ihan kun miettii aikaa taaksepäin, niin kaikki kaverit olivat aina kaiket kesät mummolassa. Ei mitään satunnaista "hoitoapua" vaan siis viikkotolkulla. Kun koulu loppui, niin lapset ukin autoon ja menoksi mökille, päiväkoti-ikäiset jo aikaisemmin. Vanhemmat sitten kävivät töissä ja viettivät illat "omaa aikaa ja hoitivat sitä parisuhdetta", viikonloppuna sitten käytiin siellä mökillä tai mummolassa viettämässä aikaa lasten kanssa.
Piha tyhjeni kesiksi. Ne joilla ei mummolaa ollut, menivät jonnekin kesäsiirtolaan pariksi viikoksi.
Minä olen syntynyt vuonna 1972 ja ylivoimaisesti suurin osa kaikista lapsuudenkavereistani oli todella paljon mummollassa hoidossa (mummolasta puhuessani tarkoitan sitä paikkaa, jossa oli myös e pappa/ukki/vaari jne.) niin lomilla kuin ihan muuten vaan.
Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).
Näin siis suurten ikäluokkien ollessa itse vanhempia. Mutta onneksi he ovat nyt niin itsenäisiä eivätkä seksiltä ehdi lapsenlapsia tapaamaan, koska nytkun.
Vähän niinkuin rusnat pullasta -meininkiä. Kuten niin monessa muussakin asiassa tuon porukan kohdalla.
Mutta Maarit lieneen nuorempi, suuret ikäluokat ovat päälle seitsemänkymmpisiä.
No, mun kaveripiirissä kyllä ne isovanhemmat on sitten olleet myös todella läheisiä ja rakkaita, itse istuin puolitoista vuorokautta papan kuolinvuoteella ja mummia haettiin vuodeosastolta meille aina kun hänen kuntonsa salli. Sitä ennen autettiin ikkunanpesuissa ja kauppa-asioissa yms.
TÄMÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.
Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.
Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.
Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.
Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?
Missä lukee että hän haluaa lasten menevän hoitoon. Apua on esim se että tulee vartiksi auttamaan kun joutuu lähtemään lääkäriin tms.
Hah. Meillä anoppi vaivautui tulemaan tunniksi hoitamaan vauvaa kun vein vanhemman pojan sairaalaan tutkimuksiin. Siinä kävi sillein, että jouduin jättämään poikamme yksin tutkimuksiin kun anopin piti lähteä jonnekin.
Typeryyksissäni sitten jätin pojan sairaalaan yksin (11-vuotias). Hän oli hyvissä käsissä eli ei mitään hätää.
Jotenkin hirveän itsekäs tilanne. Kukaan ei selviä tunnissa tutkimuksista koska aikataulu pettää.
Ei joustoa. Anoppi vielä odotti ulkona 1-vuotiaan kanssa, jotta pääsi nopeasti lähtemään.
Mutta itsepähän olen lapseni tehnyt eikä avun tarve on heikkoutta😂Oma syy - oma vika. Ja tietysti olen vitun huono äiti.
Eikö teidän lapsilla ole isää?
Meillä mies vastuullisessa työssä, vastaavassa tilanteessa lasten isä olisi jäänyt kotiin tai vienyt toisen lapsen sairaalaan.
Olen työssä miesvaltaisella alalla ja kyllä suurin osa miehestä toistuvasti joutuu pitämään vapaita lastensa takia ja tämä koskee yhtälailla duunari kuin johtotasolla.
Kuulostaa ihan uusavuttomuudelta.
Ei meilläkään isovanhemmat juuri lapsia hoida tai ei edes pyydetä, vaikka ollaan paljon tekemisessä, vaan olemme muiden vanhempien kanssa perustaneet hoitoringin, josta hoitaja tulee, kun tarvitsemme apua.
Siis kyllä lapsillani on isä. Mieheni on suuren yhtiön toimitusjohtaja. Johan haukuin itseni joten älä sinä auo päätäsi.
Siis tietysti minun olisi pitänyt ottaa 1- vuotias mukaan sairaalaan ja näin olisi pitänyt tehdä👍
Miten sinä olisit toiminut? Siten, että kaikki olisi tehty täydellisen oikein?
Kun niitä kersoja hankitte niin ajatteletteko edes että itse olette heistä vastuussa? Miksi isoäidin pitäisi hoitaa? Tietysti jos haluaa on ok. mutta ei mikään velvoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on valitettavasti niin tööt-sukupolvea, että monesti ihmettelee miten he elämästään selviää!!
Olen 54v viiden lapsen mummi.
Kaksi heistä asuu samassa kaupungissa kanssani, juuri koulun aloittanut 7v ja 2v tarhalainen. Haen heitä kerhosta ja hoidosta 1-2 viikossa ja tyttäreni tai vävyni hakee lapset sitten parin tunnin kuluttua kotiin.
Yökylässä tuo vanhempi on ollut ehkä kymmenen kertaa ja nuorempi kerran, ilman vanhempia siis.
Yksi lapseni asuu naapurimaassa, 5v ja 3v ja 6kk lasten kanssa. He käyvät täällä joka toinen kk, pitkän viikonlopun verran. Asuvat yleensä joko meillä tai siskollaan. Minäkin käyn heidän luonaan ehkä 3-5 kertaa vuodessa, mielelläni näillä kerroilla vietän illan sitten keskenään lasten kanssa että lapsi pääsee miehensä kanssa käymään jossain ihan kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen erään tällaisen mummon, joka kuusikymppisenä isoon ääneen kailotti, että lapset saavat hoitaa omat lapsensa, hän ei ole mikään lapsenpiika. Hän ei ole äiti vaan isoäiti. Kuinka ollakaan, kun aikaa kului, sama mummo joutui muuttamaan senioritaloon ja siellä alkoi uhriutuminen, kuinka lapset ja lapsenlapset ovat hänet hylänneet, eivät välitä hänestä mummoraasusta, odottavat vain hänen lähtöään...
Aika hyvä, koska hän ons amaa sukupolvea joka nukutti lapset väkisin omaan sänkyynsä omaan huoneeseensa, piti imetyksen lyhyenä eikä hoitanut omiakaan lapsiaan itse. Siinä on hyvä kailottaa.
Just näin. Ihmettelen kun anoppi ei puhu mitään siitä kun hoidatti äidillään lapsensa. Lapset lähetettiin myös sukulaisiin kesällä. Eikä soiteltu perään.
Vierailija kirjoitti:
Kun niitä kersoja hankitte niin ajatteletteko edes että itse olette heistä vastuussa? Miksi isoäidin pitäisi hoitaa? Tietysti jos haluaa on ok. mutta ei mikään velvoite.
Jos isoäiti ei halua viettää aikaa perheenjäsenten kanssa, niin miksihän kukaan haluaisi viettää aikaa isoäidin kanssa? Se kun toimii ihan molemmin päin. Jos isoäiti ei halua olla lasten kanssa, niin ei kannata sitten olettaa, että kauheasti kyläillään/ollaan tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei-tilaajana pystyin lukemaan vain 5 ensimmäistä virkettä, mutta ne riittivätkin. Onneksi Maarit ei ole minun lasteni isoäiti.
Isoäidillä ei ole mitään vastuita lapsenlapsiin. On minusta törkeätä lasten heitteillejättöä se että lapsia viedään vähän väliä isovanhemmille hoitoon. Lasten VANHEMPIEN pitäisi olla ne jotka 99,99% hoitaa lapsiaan.
Toki päävastuu on vanhemmilla 100%. Mutta silti ihmiskunnan historiassa en kertaa tilanne jossa asutaan vain ydinperheenä tai jopa yh-perheenä. Aiemmin lapset on ollut laajemman perheen projekti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.
Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.
Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.
Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.
Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?
Missä lukee että hän haluaa lasten menevän hoitoon. Apua on esim se että tulee vartiksi auttamaan kun joutuu lähtemään lääkäriin tms.
Hah. Meillä anoppi vaivautui tulemaan tunniksi hoitamaan vauvaa kun vein vanhemman pojan sairaalaan tutkimuksiin. Siinä kävi sillein, että jouduin jättämään poikamme yksin tutkimuksiin kun anopin piti lähteä jonnekin.
Typeryyksissäni sitten jätin pojan sairaalaan yksin (11-vuotias). Hän oli hyvissä käsissä eli ei mitään hätää.
Jotenkin hirveän itsekäs tilanne. Kukaan ei selviä tunnissa tutkimuksista koska aikataulu pettää.
Ei joustoa. Anoppi vielä odotti ulkona 1-vuotiaan kanssa, jotta pääsi nopeasti lähtemään.
Mutta itsepähän olen lapseni tehnyt eikä avun tarve on heikkoutta😂Oma syy - oma vika. Ja tietysti olen vitun huono äiti.
Eikö teidän lapsilla ole isää?
Meillä mies vastuullisessa työssä, vastaavassa tilanteessa lasten isä olisi jäänyt kotiin tai vienyt toisen lapsen sairaalaan.
Olen työssä miesvaltaisella alalla ja kyllä suurin osa miehestä toistuvasti joutuu pitämään vapaita lastensa takia ja tämä koskee yhtälailla duunari kuin johtotasolla.
Kuulostaa ihan uusavuttomuudelta.
Ei meilläkään isovanhemmat juuri lapsia hoida tai ei edes pyydetä, vaikka ollaan paljon tekemisessä, vaan olemme muiden vanhempien kanssa perustaneet hoitoringin, josta hoitaja tulee, kun tarvitsemme apua.Siis kyllä lapsillani on isä. Mieheni on suuren yhtiön toimitusjohtaja. Johan haukuin itseni joten älä sinä auo päätäsi.
Siis tietysti minun olisi pitänyt ottaa 1- vuotias mukaan sairaalaan ja näin olisi pitänyt tehdä👍
Miten sinä olisit toiminut? Siten, että kaikki olisi tehty täydellisen oikein?
Silloin syy on tuskin mummossa, vaan sinun arvovalinnassasi, kun työ menee lapsen edelle ja pidät miestäsi työelämässä korvaamattomana.
Näin ei suinkaan kaikki ajattele, vaan Suomen suurimmillakin pörssijohtajilla on aikaa lapsille, jopa Suomen pääministeri tasolla esim. Jyrki Katainen, Matti Vanhanen, Paavo Lipponen jne. jotka ovat siirtyneet jo sovittuja tapaamisia, perhesyiden vedoten, kun heillä on ollut pieniä lapsia. Ja näin on monessa muussa maassa johtohenkilöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).
Niin tuohon aikaanhan ei ollut mitään lain sallimaa mahdollisuutta jäädäkään hoitamaan lasta sairauden takia. Myöhemminhän se laki tuli vasta voimaan. Äitiysloma oli myös n 3 kk, joten vauva piti jättää hoitoon todella pienenä. Eikä sitä kunnallista hoitopaikkaakaan ollut kuin yksinhuoltajille. Lastenhoitotarpeet ilmoitettiin lähikaupan ilmoitustaululla, kuka tahansa kelpasi hoitajaksi, kun muita vaihtoehtoja ei ollut.
Kaikilla ei ollut isovanhempia lähettyvillä.
Meilläkin oli noita kotiapulaisia, eikä ne viihtyneet kauan kotiapulaisena, kun nekin halusivat tehdä uraa ja kun muuttivat maalta kaupunkiin, hetken olivat kotiapulaisena, jonka jälkeen menivät tehtaaseen töihin.
Muistan, olinkohan viiden ja veljet oli ehkä 3v ja muutaman kuukauden vauva, meillä oli hetken kotiapulainen, joka poltti hirveästi tupakkaa. Ja taas kerran, tuli meille kotiin hänen kaveriporukka viinoineen ja juottivat 3v. veljeni humalaan. Kotiapulainen ja hänen kaverinsa tyhjensivät meidän talon mini Fiatiinsa ja läksivät omille teilleen. Vaikka jotain tiesin pahaa tapahtuvan, en saanut mistään apua, kun en osannut käyttää lankapuhelinta, vaikka meillä sellainen oli.
Ja kun vanhemmat tuli kotiin, minä olin syöttänyt vauvalle tähteeksi jäänyttä puuroa kattilasta, kun vauva oli itkenyt.
Eli kyllä se luotettavuus oli hyvin pitkälti tuurin peliä, enkä ikinä jättäisi omia lapsia niin nuorille ja kokemattomille tytöille. Monethan heistä oli nuoria, jopa alle 15v.
Ja me asuttiin okt, jossa oli 3h ja keittiö, yksi mh kotiapulaiselle ja toinen vanhemmille ja lapsille. En ymmärrä, miten yhteen huoneeseen mahtui 5heng. nukkumaan.
Ja tätä kaikkea jotkut vielä jaksavat nykyään ihannoida.
Itselläni samantyylinen kokemus "kotiapulaisesta". Asuimme kerrostalossa ja yläkerrassa oli perhe, jolla oli n 15 v tyttö hoitamassa perheen 3v ja 1/2 v lapsia. Tämä yläkerran 3v oli minulle tuttu, kun hän tapasi tulla jo heti aamusta meille leikkimään. Itse olin vauvan ja oman 3 v ja vielä isomman leikki-ikäisen kanssa kotona.
Useamman kuin kerran yläkerran äiti soitteli aamulla ovikelloamme, että otatko meidän lapset hoitoon, kun kotiapulainen ei tullut. Olin niin hämmentynyt, että en osannut edes kieltäytyä. Myöhemmin selvisi, että kotiapulaisen poikaystävä tuli aina päiväksi tytön kaveriksi ja isompi lähetettiin aina alakertaan meille. Tämä 3 v kertoi, että ne pussailevat sohvalla. Eli tuollaisen ihmisen hoivassa oli nuo kaksi pientä lasta! Että sellaista ihanaa aikaa -70 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää muka on nyt jotenkin nykyisten vanhempien kauheutta ja pahuutta, kuinka isovanhemmilta vaaditaan toimimista "lapsenhoitoautomaattina" kun mummot ja vaarit vaan haluais harrastaa seksiä ja golfia kun "ovat omat lapsensa hoitaneet".
Ihan kun miettii aikaa taaksepäin, niin kaikki kaverit olivat aina kaiket kesät mummolassa. Ei mitään satunnaista "hoitoapua" vaan siis viikkotolkulla. Kun koulu loppui, niin lapset ukin autoon ja menoksi mökille, päiväkoti-ikäiset jo aikaisemmin. Vanhemmat sitten kävivät töissä ja viettivät illat "omaa aikaa ja hoitivat sitä parisuhdetta", viikonloppuna sitten käytiin siellä mökillä tai mummolassa viettämässä aikaa lasten kanssa.
Piha tyhjeni kesiksi. Ne joilla ei mummolaa ollut, menivät jonnekin kesäsiirtolaan pariksi viikoksi.
Minä olen syntynyt vuonna 1972 ja ylivoimaisesti suurin osa kaikista lapsuudenkavereistani oli todella paljon mummollassa hoidossa (mummolasta puhuessani tarkoitan sitä paikkaa, jossa oli myös e pappa/ukki/vaari jne.) niin lomilla kuin ihan muuten vaan.
Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).
Näin siis suurten ikäluokkien ollessa itse vanhempia. Mutta onneksi he ovat nyt niin itsenäisiä eivätkä seksiltä ehdi lapsenlapsia tapaamaan, koska nytkun.
Vähän niinkuin rusnat pullasta -meininkiä. Kuten niin monessa muussakin asiassa tuon porukan kohdalla.
Mutta Maarit lieneen nuorempi, suuret ikäluokat ovat päälle seitsemänkymmpisiä.
No, mun kaveripiirissä kyllä ne isovanhemmat on sitten olleet myös todella läheisiä ja rakkaita, itse istuin puolitoista vuorokautta papan kuolinvuoteella ja mummia haettiin vuodeosastolta meille aina kun hänen kuntonsa salli. Sitä ennen autettiin ikkunanpesuissa ja kauppa-asioissa yms.
Ajat ovat muuttuneet.
Sun mummi oli todennäköisesti kotiäiti ja alle 50v. koska naisten työssäkäynti yleistyi vasta 60-70-luvulla ja eläke-ikä oli alhaisempi.
Ja jos olet syntynyt vuonna 1972, niin eihän äitisi olisi edes hoitaa sinua sairaana, koska se mahdollisuus tuli paljon myöhemmin. Jos äitisi olisi jäänyt kotiin, se olisi ollut irtisanomisperuste. Jopa työntekijän oma sairasloma oli palkatonta ja Kela maksoi jos sairasloma jatkuu yli 1-2 vk.
Luin juuri äskettäin lehdestä naisen työelämän muutoksista, jossa oli myös pääministerin puolison haastattelu ja kuinka nuorena lastentarhaopettajana hänen työsuhteensa purettiin, kun hän ilmoitti esimiehelleen raskaudesta, en enää muista tarkkaa vuosilukua, mutta se oli 70-luvulla.
Ja kunnallinen päivähoito-oikeus tuli vasta 80-luvulla ja pitkät perhevapaat.
Silloin kun sinä synnyit, äitiysloma oli 2kk, jonka jälkeen oli äidin palattava työelämään tai jäätävä kotiin palkattomalle vapaalle, ilman työhön paluuta.Minun äitini oli kotirouva. Silti meillä oli laatenhoitaja kun olin pieni. Eikä hän auta nyt ketään.
Minun äitini oli töissä, 80-luvulla ihan tavallisena apuhoitajana keskussairaalan ensiavussa. Äiti harrasti aerobicia ja rakasti olla töissä. Kun olin kipeä, minua hoiti joko isä, mummi tai kunnan tarjoama kodinhoitaja (!).
Jos nyt kirjoittaisin vaikka Hesariin että saisiko tämän kodinhoitajapalvelun takaisin, minut kivitettäisiin hengiltä. Tosi kiva.
Niin tällaistahan on tarjolla ainakin Helsingissä.
https://www.hel.fi/Helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheid…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun niitä kersoja hankitte niin ajatteletteko edes että itse olette heistä vastuussa? Miksi isoäidin pitäisi hoitaa? Tietysti jos haluaa on ok. mutta ei mikään velvoite.
Jos isoäiti ei halua viettää aikaa perheenjäsenten kanssa, niin miksihän kukaan haluaisi viettää aikaa isoäidin kanssa? Se kun toimii ihan molemmin päin. Jos isoäiti ei halua olla lasten kanssa, niin ei kannata sitten olettaa, että kauheasti kyläillään/ollaan tekemisissä.
No näin sen pitäisi mennä ja näin itsekin ajattelen olevan 'reiluinta'. Mutta ehei, itsekkäät narskupaska suuret ikäluokat eivät näe asiaa näin. Vaikka minun lapsiani eivät mummot/ukit ole hoitaneet koskaan hetkeäkään (eikä olleet muuten elämässä mukana, nähty on ehkä kerta vuoteen koska heitä ei ole kiinnostanut), niin sitten kun HEILLE on tullut sairautta, liikuntavaikeutta ja vanhuusvaivaa, niin kyllä ollaan soittamassa vinkumispuheluita ja syyllistämispuheluita.
Tämä tietty sukupolvi on tottunut siihen että kaikki on heitä varten. He kuppasivat omat vanhempansa niin lastenhoito- kuin rahan/tuensaantimielessä, hylkäsivät ja jättivät omat lapsensa ilman tukea/apus, eivät tippaakaan välittäneet omista lapsenlapsistaan. Mutta ovat sitä mieltä että KAIKKIEN KUULUU AUTTAA HEITÄ.
En jukoliste ymmärrä miten noin itsekkäästi kukaan voi edes ajatella. Onko noiden ongelma ylikova itsetunto vai ali-itsetunto jota piilotellaan röyhkeyden ja vaativuuden takana?
Omat itsekkäät vanhemmat ja vielä astetta pahemnat appivanhemmat siis oikeasti vastivat, määräävät ja komentavat palvelemaan heitä, eivät siis pyydä. Miten kehtaavat käskyttää, kun itse eivät ole autraneet meitä koskaan, yhtään millään tavalla?
Jotenkin niin toivoisin että joku tekisi kunnon tukimuksen (sosiologia/sosiaalipsykologia tms) noista sekopää hulluista, että miten niillä tuo röyhkeys, pokka ja itsekkyys voi olla tuota tasoa kuin mitä se monissa tämänkin ketjun esimerkeissä on.
ASIAA!
Se on vaan totta, miten joissakin suvuissa tuo itsekkyys, tunnekylmyys, ylimielisyys ja epäkunnioittava käytös muita ihmisiä (heidän kuvitelmissaan heitä alempia ihmisiä) kohtaan näyttäytyy ja jatkuu sukupolvesta toiseen. Helvetti, kaikki yhtä itsekkäitä, ylimielisiä vinkujia. Mutta luojan kiitos, joskus sukupolvien ketjussa kasvaakin ns. tervejärkinen yksilö, joka osaa ottaa toisetkin huomioon ja on lempeä, kannustava ja kunnioittava vanhempi ja myös isovanhempi <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää muka on nyt jotenkin nykyisten vanhempien kauheutta ja pahuutta, kuinka isovanhemmilta vaaditaan toimimista "lapsenhoitoautomaattina" kun mummot ja vaarit vaan haluais harrastaa seksiä ja golfia kun "ovat omat lapsensa hoitaneet".
Ihan kun miettii aikaa taaksepäin, niin kaikki kaverit olivat aina kaiket kesät mummolassa. Ei mitään satunnaista "hoitoapua" vaan siis viikkotolkulla. Kun koulu loppui, niin lapset ukin autoon ja menoksi mökille, päiväkoti-ikäiset jo aikaisemmin. Vanhemmat sitten kävivät töissä ja viettivät illat "omaa aikaa ja hoitivat sitä parisuhdetta", viikonloppuna sitten käytiin siellä mökillä tai mummolassa viettämässä aikaa lasten kanssa.
Piha tyhjeni kesiksi. Ne joilla ei mummolaa ollut, menivät jonnekin kesäsiirtolaan pariksi viikoksi.
Minä olen syntynyt vuonna 1972 ja ylivoimaisesti suurin osa kaikista lapsuudenkavereistani oli todella paljon mummollassa hoidossa (mummolasta puhuessani tarkoitan sitä paikkaa, jossa oli myös e pappa/ukki/vaari jne.) niin lomilla kuin ihan muuten vaan.
Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).
Näin siis suurten ikäluokkien ollessa itse vanhempia. Mutta onneksi he ovat nyt niin itsenäisiä eivätkä seksiltä ehdi lapsenlapsia tapaamaan, koska nytkun.
Vähän niinkuin rusnat pullasta -meininkiä. Kuten niin monessa muussakin asiassa tuon porukan kohdalla.
Mutta Maarit lieneen nuorempi, suuret ikäluokat ovat päälle seitsemänkymmpisiä.
No, mun kaveripiirissä kyllä ne isovanhemmat on sitten olleet myös todella läheisiä ja rakkaita, itse istuin puolitoista vuorokautta papan kuolinvuoteella ja mummia haettiin vuodeosastolta meille aina kun hänen kuntonsa salli. Sitä ennen autettiin ikkunanpesuissa ja kauppa-asioissa yms.
Vai ovat ottaneet rusinat pullasta..
Kuinkahan moni tämän päivän äideistä olisivat valmiit luopumaan niistä eduista mitä ei edes osattu edes unelmoida.
Äitiysloma 10kk, oikeus kotihoitotukeen alle 3v. lähes ilmainen kunnallinen päivähoito-oikeus, oikeus työelämässä palkalliseen sairaanlapsen hoitoon, tehdä lyhempää työaikaa, kunnes lapsi on 10v. menettämättä työpaikkaa, iltapäiväkerhot alakoululaisille jne. jne.
Ja tämä kaikki perhe-edut ovat tulleet 80-luvulla tai sen jälkeen.Aika moni jos saisi parin vuoden diipadaapaopinnoilla vakituisen julkishallinnonnviran jossa ei tarvitse edes tehdä ennen eläköitymistä 55-vuotiaana ja asunnon maksaisi inflaatio.
Ja lapset voisi hoidattaa kotiapulaisella joita olisi maaseutu piukassa. Ja päälle vielä se oma äiti jolle lapset laittaa lomiksi.
Plus äitiyden vaatimustaso se, että kerran viikossa puhtaat vaatteet ja öiksi sisälle.
Kateus on kavala käärme! Ihan oikeastiko kadehditte isovanhempienne elämää a?
Ei, isovanhempien elämää en kadehdi, he elivät sota-ajan ja sitten jälleenrakennuksen. Kovalla työllä hommasivat omistusasunnon Helsingistä ja kesämökin meren rannalla.
Omien vanhempien elämää voisi pikkuisen ehkä jopa kadehtia. Äiti ylioppilaspohjalta pankinjohtajaksi ja alle 60-vuotiaana "putken" kautta eläkkeelle ja eläke samaa luokkaa kuin mun, korkeakoulutetun palkka. Isällä kesken jääneet ekonomiopinnot ja lopputuloksena optiomiljonääri. Ensiasunnon osti vanhemmat Helsingin kantakaupungista ja kun isompaan vaihtoivat, oli korot toki korkealla mutta inflaatio söi lainan. Äidillä yhteensä kaksi työnantajaa ja katkeamaton työura, isä jäi eläkkeelle firmasta jonne opiskeluaikana meni.
Me kolme lasta oltiin kaikki kesät aina mökillä isovanhempien kanssa ja isovanhemnat olivat todella paljon meidän lasten elämässä, hoitajina, harrastuksiin kuljettajina ja jopa niiden maksajina kun vanhemmilla ei vielä ollut isot tulot.
En tiedä, joskus se kateuden kavala käärme hiipii mieleen, kun kommentointi on tasoa "ei sunkaan pitäisi tohon jämähtää, etsit vaan vaativampaa". Juu, kun saa olla onnellinen että on vakituinen työ. Hoitoapua ei luonnollisesti heru, koska he ovat jo omansa hoitaneet (jep), saati nyt taloudellista tukea, sitä nyt ei toki odotetakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun niitä kersoja hankitte niin ajatteletteko edes että itse olette heistä vastuussa? Miksi isoäidin pitäisi hoitaa? Tietysti jos haluaa on ok. mutta ei mikään velvoite.
Jos isoäiti ei halua viettää aikaa perheenjäsenten kanssa, niin miksihän kukaan haluaisi viettää aikaa isoäidin kanssa? Se kun toimii ihan molemmin päin. Jos isoäiti ei halua olla lasten kanssa, niin ei kannata sitten olettaa, että kauheasti kyläillään/ollaan tekemisissä.
Toi on jo aika säälittävä ajattelumaailma.
Isovanhemmat eivät ole mitään lastenhoitajia. Heillä on omakin elämä.
Enemmän olisin vihainen vanhemmille jotka pitävät lapsia suurimman osan päivästä jossain päiväkodissa ja itse ovat lastensa kanssa vain muutaman tunnin päivässä. Sitten vielä viikonloppuna yrittävät tunkea lapsia hoitoon sukulaisille.
Kun juuri niiden omien vanhempien pitäisi olla lasten kanssa enemmän kuin kaikkien muiden yhteensä.
Olet aivan selvä narsisti. Jos sinä et saa hyötyä jostakin niin hän ei sinulle mitään merkitse. Vanhempasi ovat sinut kasvattaneet ja sinut elättäneet ainakin sen 18 vuotta. Tosin useimmat huomattavasti kauemminkin.
Nyt haluat että heistä tulee sinun ilmaisia lastenvahtejasikin tai muuten katkaiset välit. Vastenmielinen ajatusmaailma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.
Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.
Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.
Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.
Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?
Missä lukee että hän haluaa lasten menevän hoitoon. Apua on esim se että tulee vartiksi auttamaan kun joutuu lähtemään lääkäriin tms.
Hah. Meillä anoppi vaivautui tulemaan tunniksi hoitamaan vauvaa kun vein vanhemman pojan sairaalaan tutkimuksiin. Siinä kävi sillein, että jouduin jättämään poikamme yksin tutkimuksiin kun anopin piti lähteä jonnekin.
Typeryyksissäni sitten jätin pojan sairaalaan yksin (11-vuotias). Hän oli hyvissä käsissä eli ei mitään hätää.
Jotenkin hirveän itsekäs tilanne. Kukaan ei selviä tunnissa tutkimuksista koska aikataulu pettää.
Ei joustoa. Anoppi vielä odotti ulkona 1-vuotiaan kanssa, jotta pääsi nopeasti lähtemään.
Mutta itsepähän olen lapseni tehnyt eikä avun tarve on heikkoutta😂Oma syy - oma vika. Ja tietysti olen vitun huono äiti.
Eikö teidän lapsilla ole isää?
Meillä mies vastuullisessa työssä, vastaavassa tilanteessa lasten isä olisi jäänyt kotiin tai vienyt toisen lapsen sairaalaan.
Olen työssä miesvaltaisella alalla ja kyllä suurin osa miehestä toistuvasti joutuu pitämään vapaita lastensa takia ja tämä koskee yhtälailla duunari kuin johtotasolla.
Kuulostaa ihan uusavuttomuudelta.
Ei meilläkään isovanhemmat juuri lapsia hoida tai ei edes pyydetä, vaikka ollaan paljon tekemisessä, vaan olemme muiden vanhempien kanssa perustaneet hoitoringin, josta hoitaja tulee, kun tarvitsemme apua.Siis kyllä lapsillani on isä. Mieheni on suuren yhtiön toimitusjohtaja. Johan haukuin itseni joten älä sinä auo päätäsi.
Siis tietysti minun olisi pitänyt ottaa 1- vuotias mukaan sairaalaan ja näin olisi pitänyt tehdä👍
Miten sinä olisit toiminut? Siten, että kaikki olisi tehty täydellisen oikein?
Silloin syy on tuskin mummossa, vaan sinun arvovalinnassasi, kun työ menee lapsen edelle ja pidät miestäsi työelämässä korvaamattomana.
Näin ei suinkaan kaikki ajattele, vaan Suomen suurimmillakin pörssijohtajilla on aikaa lapsille, jopa Suomen pääministeri tasolla esim. Jyrki Katainen, Matti Vanhanen, Paavo Lipponen jne. jotka ovat siirtyneet jo sovittuja tapaamisia, perhesyiden vedoten, kun heillä on ollut pieniä lapsia. Ja näin on monessa muussa maassa johtohenkilöillä.
- johtotasolla näin on oikeasti paljon helpompi tehdä. Perusduunari ei voi vain ilmoittaa poissaolosta, vaan sitä pitää anoa (eikä välttämättä myönnetä, jos puolisolla on mahdollisuus mennä lapsen kanssa. Ja mahdollisuushan hoitovapaalaisella on, vaikka mukana pitäisi raahata sairaalan tutkimuksiin viisi tai kymmenen lasta. Monet duunipaikat vaatii kirjallisen todistuksen siitä, että puoliso on ollut estynyt hoitamaan lapsen asiaa).
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on jokusen kerran hoitanut lapsiamme pitkin hampain, nyt kun itse on vanha ja tarvitsee apua, soittelee mulle yölläkin, kun ei saa unta. Ja odottaa, että minä siivoan, leivon, teen ruokaa, vien sinne ja tänne, koska onhan hänkin minut hoitanut. Palkaksi tekemisistäni saan valitusta. Teen sen mikä on pakko, mutta mitään ylimääräistä seurustelua en harrasta, olkoot yksin.
Et siis seurustele äitisi kanssa, kun hän on hoitanut lapsiasi vain muutaman kerran. Lapsenlapsienko hoitamisesta saa pisteitä? Äitisi on hoitanut sinut, se on ollut hänen tehtävänsä. Kuulostat todella vastenmieliseltä ihmiseltä.
Onneksi et ole tyttäreni.
Alue: Aihe vapaa
Eikö teidän lapsilla ole isää?
Meillä mies vastuullisessa työssä, vastaavassa tilanteessa lasten isä olisi jäänyt kotiin tai vienyt toisen lapsen sairaalaan.
Olen työssä miesvaltaisella alalla ja kyllä suurin osa miehestä toistuvasti joutuu pitämään vapaita lastensa takia ja tämä koskee yhtälailla duunari kuin johtotasolla.
Kuulostaa ihan uusavuttomuudelta.
Ei meilläkään isovanhemmat juuri lapsia hoida tai ei edes pyydetä, vaikka ollaan paljon tekemisessä, vaan olemme muiden vanhempien kanssa perustaneet hoitoringin, josta hoitaja tulee, kun tarvitsemme apua.