HS: Maarit on isoäiti, joka hoitaa mielummin parisuhdettaan kuin lastenlastaan

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Isovanhemmat saa itse valita, ovatko auttamassa lastensa perheitä. Mutta jos ei kiinnosta, niin ei pidä sitten vanhana marista, että miksi ette käy, eikä odottaa mitään hoitoa lapsiltaan. Kohtuus tietysti kaikessa, päävastuu vanhemmilla, mutta kyllä siinä apuakin tarvitaan, varsinkin jos on useampi lapsi. 

Samaa mieltä!! Ja ihmettelen kovasti sellaisia isovanhempia joita ei kiinnosta. Jos ei itse tee töitä sen eteen, että luo suhteet lapsenlapsiin niin tosiaan antoisat ja yksinäiset vanhuuspäivät eessä.

Onneksi oma äitini tarjoutuu itse, että haluaa viettää lasten kanssa aikaa ( ei tarvitse edes pyytää kun ehdottaa jonkun viikonlopun). Näemme silti vain n. kerran kk:ssa. Olen kiitollinen näköjään se ei ole itsestään selvää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Voi ei, tulipa paha mieli tästä. Onpa kyllä typerä peruste isovanhemmilta.. . Jotenkin ymmärtäisi (tai ei silloinkaan) jos eivät itse olisi aikanaan saaneet apua..

Munkin anoppi on oikea munahaukka. Pelkää että mies viedään jos se käy yksin lähikaupassa.

Onneksi ei hoida meidän lapsia. Pärjätään ilman isovanhempia erittäin mainiosti👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä nautin joka elämänajasta ja seksiä on sitten kun siihen on aikaa ja mahdollisuus. Kaksi alle 10v lasta kotona ja aina siihen on ollut mahdollisuus, ainakin kerran päivässä. Sitten kun pn lastelasten aika niin miten helkkarissa ne rajoittavat seksielämää??? Typerä täytyy olla jos seksielämän pistää lastenlasten edelle mutta nykyään tuollaisiakin on. 

Mutta jos vanhempi laittaa seksin lasten edelle, niin se on ok?

Meillä on mummolassa asia hooidettu niin, että lapsenlapset nukkuvat eri kerroksessa kuin me isovanhemmat ja meillä on ovi lukossa, makuuhuoneeseen ei klo 22 ja klo 8 välillä tule kukaan ylimääräinen.

Anteeksi puuttuminen asiaan mutta missä kohtaa eka kirjoittaja kirjoitti että seksi menee lasten edelle.. . Ööh

Ovi lukossa 22-08. Oot varmaan tosi lämmin isovanhempi. Onneksi meillä lapset pääsevät Mummun ja pappan viereen nukkumaan yökyläillessään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?

Missä lukee että hän haluaa lasten menevän hoitoon. Apua on esim se että tulee vartiksi auttamaan kun joutuu lähtemään lääkäriin tms.

Mun anoppi joka ei edes halua tavata pojanpoikiaan on kanssa hoidattanut omat lapsensa sukulaisilla.

Mies kertoi, että todella pienenä on ollut pikkuveljen kanssa kahdestaan kotona. Ja jopa yhden joulunkin.

Kun mies sai mopon niin meni sitten pikkuveli kyydissä oma-aloitteisesti jollekin sukulaiselle.

Joskus 5-vuotiaana mies jätettiin yksin hotelliin. Isä antoi rahaa ja kävi ostamassa iltaruoaksi nakin. Äiti ei edes eväitä hommannut. Ryyppäsivät jossain hotellissa.

Nämä tyypit nauttivat korkeaa eläkettä ja juhlinta jatkuu. Täytyy sanoa, että maailman itsekkäinpiä ja vittumaisempia ihmisiä.

Ja anoppi on vielä sanonut, ettei hoida meidän lapsia. Enkä sille kyllä enää veisikään hoitoon (edes koiramme).

Hyvin uppoaa teihin nämä keksityt jutut ja sanoma saa klikkauksia. Nämä erilaiset nimi on muutettu -tarinat, joita naistenlehdissäkin on, keksitään toimituksissa. Mitä enemmän "tositarina" herättää keskustelua, sitä onnistuneempi se on. Näiden tekeminen on osa joidenkin työstä.

Juu ei ole isovanhemmilta apua herunut. Miehen vanhemmat eronneet ja appiukolla mielessä ollut lähinnä naiset ja bailaaminen. Anopilla paljon menoja ja reissuja. Ja vielä mainittava, että mieheni ja hänen sisaruksensa hoiti heidän mummonsa, appiukon äiti, asuivat samassa taloudessa. Lisäksi perheessä oli kotiapulainen, joka teki  kaikki kotityöt. Anoppi ja appi tekivät uraa ja harrastivat. Mieheni muistelee lämmöllä mummoaan, mutta sanoo, että äiti ja isä ovat hänelle yhtä läheisiä kuin muutkin sukulaistädit ja sedät. Nyt mummo ja vaari kitisee kun ei käydä kuin parin kk:n välein. Mummo lähettelee rahaa lapsille toivoen sen visiin korvaavan puuttuvan yhteyden. No, sen voimalla saa teinit pakotettua isovanhemmille silloin, tällöin.

Oma äitini on jokusen kerran hoitanut lapsiamme pitkin hampain, nyt kun itse on vanha ja tarvitsee apua, soittelee mulle yölläkin, kun ei saa unta. Ja odottaa, että minä siivoan, leivon, teen ruokaa, vien sinne ja tänne, koska onhan hänkin minut hoitanut. Palkaksi tekemisistäni saan valitusta. Teen sen mikä on pakko, mutta mitään ylimääräistä seurustelua en harrasta, olkoot yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Tsemppiä sinulle, olen aidosti pahoillani puolestasi. Elämä on opettanut minuakin, että kaikki ihmiset eivät ole kivoja, eivät siis henkisesti terveitä. Oma äitini oli/on narsisti-tyyppinen ihminen ja sain se tuta koko lapsuuteni ja aikuisuuteni hamaan tähän päivään saakka - olin alistettu ja hyljeksitty lapsi. Noita pa*koja aikoja ja tunteita muistellen, olen vannonut ja toteuttant aivan toisenlaista äitiyttä ja isoäitiyttä omiin lapsiin ja lastenlapsiini. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?

Missä lukee että hän haluaa lasten menevän hoitoon. Apua on esim se että tulee vartiksi auttamaan kun joutuu lähtemään lääkäriin tms.

Hah. Meillä anoppi vaivautui tulemaan tunniksi hoitamaan vauvaa kun vein vanhemman pojan sairaalaan tutkimuksiin. Siinä kävi sillein, että jouduin jättämään poikamme yksin tutkimuksiin kun anopin piti lähteä jonnekin.

Typeryyksissäni sitten jätin pojan sairaalaan yksin (11-vuotias). Hän oli hyvissä käsissä eli ei mitään hätää.

Jotenkin hirveän itsekäs tilanne. Kukaan ei selviä tunnissa tutkimuksista koska aikataulu pettää.

Ei joustoa. Anoppi vielä odotti ulkona 1-vuotiaan kanssa, jotta pääsi nopeasti lähtemään.

Mutta itsepähän olen lapseni tehnyt eikä avun tarve on heikkoutta😂Oma syy - oma vika. Ja tietysti olen vitun huono äiti.

Vierailija kirjoitti:

"Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).

Niin tuohon aikaanhan ei ollut mitään lain sallimaa mahdollisuutta jäädäkään hoitamaan lasta sairauden takia. Myöhemminhän se laki tuli vasta voimaan. Äitiysloma oli myös n 3 kk, joten vauva piti jättää hoitoon todella pienenä. Eikä sitä kunnallista hoitopaikkaakaan ollut kuin yksinhuoltajille. Lastenhoitotarpeet ilmoitettiin lähikaupan ilmoitustaululla, kuka tahansa kelpasi hoitajaksi, kun muita vaihtoehtoja ei ollut.

Kaikilla ei ollut isovanhempia lähettyvillä.

Meilläkin oli noita kotiapulaisia, eikä ne viihtyneet kauan kotiapulaisena, kun nekin halusivat tehdä uraa ja kun muuttivat maalta kaupunkiin, hetken olivat kotiapulaisena, jonka jälkeen menivät tehtaaseen töihin.

Muistan, olinkohan viiden ja veljet oli ehkä 3v ja muutaman kuukauden vauva, meillä oli hetken kotiapulainen, joka poltti hirveästi tupakkaa. Ja taas kerran, tuli meille kotiin hänen kaveriporukka viinoineen ja juottivat 3v. veljeni humalaan. Kotiapulainen ja hänen kaverinsa tyhjensivät meidän talon mini Fiatiinsa ja läksivät omille teilleen. Vaikka jotain tiesin pahaa tapahtuvan, en saanut mistään apua, kun en osannut käyttää lankapuhelinta, vaikka meillä sellainen oli.

Ja kun vanhemmat tuli kotiin, minä olin syöttänyt vauvalle tähteeksi jäänyttä puuroa kattilasta, kun vauva oli itkenyt.

Eli kyllä se luotettavuus oli hyvin pitkälti tuurin peliä, enkä ikinä jättäisi omia lapsia niin nuorille ja kokemattomille tytöille. Monethan heistä oli nuoria, jopa alle 15v.

Ja me asuttiin okt, jossa oli 3h ja keittiö, yksi mh kotiapulaiselle ja toinen vanhemmille ja lapsille. En ymmärrä, miten yhteen huoneeseen mahtui 5heng. nukkumaan.

Ja tätä kaikkea jotkut vielä jaksavat nykyään ihannoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei-tilaajana pystyin lukemaan vain 5 ensimmäistä virkettä, mutta ne riittivätkin. Onneksi Maarit ei ole minun lasteni isoäiti. 

Isoäidillä ei ole mitään vastuita lapsenlapsiin. On minusta törkeätä lasten heitteillejättöä se että lapsia viedään vähän väliä isovanhemmille hoitoon. Lasten VANHEMPIEN pitäisi olla ne jotka 99,99% hoitaa lapsiaan.

Ei varmasti olekaan, mutta jos aikoo arkea pyörittää menettämättä järkeään niin ne lapset on pakko viedä toisinaan hoitoon. Moni asia, kuten tarhan vanhempainillat, ovat siihen aikaan kun mies vielä töissä ja lasta sinne ei saa viedä. Sama juttu pankissa käymisen, neuvotteluiden yms. takia ja joskus firman jutut pitää hoitaa. Iso kiitos isovanhemmille, jotka jaksavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tässä kuviossa on mukana yhteiskunnan ja työelämän muutos, mutta myös suurten ikäluokkien pohjaton itsekkyys ja ahneus. Suuret ikäluokat ovat heterogeenistä porukkaa toki, eli osa auttaa/hoitaa, osa ei tippaakaan.

Meilä on 4 lasta, vanhin 9v, ja olisimme tässä 9v sisällä tarvinneet apua tiukoissa tilanteissa varmaan satoja kertoja. No emme ole saaneet apua kertaakaa . Meillä on kahdet isovanhemmat, eläkeläisiä ja hyväkuntoisia, omat vanhempani olivat eläkkeellä jo 9v sitten esikoisen syntyessä kun silloin pääsi 60v iässä jollekin valtion erikoiseläkkeelle. Kun esikoinen syntyi, KUMMATKAAN isovanhemmat ei korvaansa lotkauttaneet. Tulivat pitkin hampain ristiäisii joissa molemmat ilmoittivat että eme sitten aio autella ollenkaan, keskitymme vain itseemme, kukin hoitakoon omansa.

Joo. Onhan niillä oikeus keskittyä itseensä ja sitä ovat tehneet niin hyvin, että edes yhtä ainoaa kertaa, edes viittä minuuttia, eivät ole koskaan hoitaneet, eivät käy jouluna, synttäreillä, eivät koskaan osta lapsille lahjoja tai laita edes korttia/puhelinsoittoa, nuorempien kolmen ristiäisiin eivät viitsineet tulla. Tämän vielä jotenkin raivosta kihisten siedän, mutta sitä en siedä että toitottavat että jokainen hoitaa omansa. Siis vittu! Kumpienkin vanhemmat hoidatutti omansa sukulaisilla. Olen ollut jo viikon ikäisena ekaa kertaa mummolla kun isä ei jaksanut kuunnella 'maruisaa vauvaa'. Tästä etrenpäin mjmmot, tädit, enot hoiti minua joka viiknloppu, kaikki vanhempien lomat olin mummolla, vanhemmat aina pyysivät mummon hoitamaan jos sairastuin. Minua voitivat mummot/tädit noin 80% ajasta, vanhemmat tekivät kaikkensa että saisivat hoidatettua lapsensa muilla. Ja NYT sitten ulisevat miten jokaisen pitää hoitaa omansa.

Appikset ihan samanlaisia, yhtään ei koäinnosta, eivät halua nähdä koskaan, soitetaan kerran vuodessa ja siinä se yhteydenpito.

Olen luullut olevani ainoa maailmassa jolla on näin s****nan paska tuuri isovanhmpien kanssa. Tavallan lohdullista että muillakin esintyy tätä.olen nimittäin yritänyt omalta puoleltani paljon: soittelin, kutsuin kylään, autoin vahempiani, lähetin lastn kuvia ja askarteluita. Mutta vastineeksk ei mitään. Ei edes kiitosta.

Vituttaa, ja olen katkera. En edes häpeä sanoa sitä ääneen. Toivo että nuo paskat vittumaiset isova hemmat saavat kituliaan ja kurjan vanhuuden. Tuollaiset itsekkäät paskat eivät ansaitse mitään hyvää elämäänsä.

Miksi haluat lastesi menevän hoitoon ihmisille, joita selkeästi vihaat? Ja miksi ihmeessä 4 lasta, jos et jaksa yhtäkään hoitaa?

Kuule, enköhän jaksa lapseni hoitaa kun olen ne hoitanut 100% itse tähänkin asti ilman apua (päiväkoti/koulu poislukien). Kerrotko vielä että miten se, että kaipaisi edes kerran vuodessa tunnin lastenhoitoaua äärimmäisessä hätätilanteessa, onsinun mielstäsi indikaattori sille että 'ei jaksa omia lapsiaan hoitaa'? Mielstäni olen jaksanut hoitaa lpseni loistavasti, 24/7/365 jo yhdeksän vuoden ajan. Kerrotko vielä että oltki itse pystynyt samaan?? Ai et? No oletpa kyvytön äiti, sinultakin varmaan lpset pitää ottaa huostaan (ymmärtänet että satiirisesti noudatan tässä väittämässä sinun ajtuksenjuoksuasi).

Eli kyllä vitutaa, kyllä olen katkera, ja siihen on oikea syy enkä suostu hymistelemään että kaikki on kunnossa isovanhempien kanssa, "heitä pitää ymmärtää".

Vierailija kirjoitti:

Hyvin uppoaa teihin nämä keksityt jutut ja sanoma saa klikkauksia. Nämä erilaiset nimi on muutettu -tarinat, joita naistenlehdissäkin on, keksitään toimituksissa. Mitä enemmän "tositarina" herättää keskustelua, sitä onnistuneempi se on. Näiden tekeminen on osa joidenkin työstä.

...vielä puuttuu tuo alkoholin läträäminen. Eli ei toi välinpitämättömyys ole ainut ongelma vaan myös alkoholismi.

Meillä anoppi myös ryyppää (juo drinkkejä).

Mies häpeää - anoppi viuhahti juhannuksena ja sammui pusikkoon. Ei oltu näkemässä, sillä viemme lapsemme pois, ettei ole näkemässä (arvattiin, että katastrofi tulossa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tää muka on nyt jotenkin nykyisten vanhempien kauheutta ja pahuutta, kuinka isovanhemmilta vaaditaan toimimista "lapsenhoitoautomaattina" kun mummot ja vaarit vaan haluais harrastaa seksiä ja golfia kun "ovat omat lapsensa hoitaneet".

Ihan kun miettii aikaa taaksepäin, niin kaikki kaverit olivat aina kaiket kesät mummolassa. Ei mitään satunnaista "hoitoapua" vaan siis viikkotolkulla. Kun koulu loppui, niin lapset ukin autoon ja menoksi mökille, päiväkoti-ikäiset jo aikaisemmin. Vanhemmat sitten kävivät töissä ja viettivät illat "omaa aikaa ja hoitivat sitä parisuhdetta", viikonloppuna sitten käytiin siellä mökillä tai mummolassa viettämässä aikaa lasten kanssa.

Piha tyhjeni kesiksi. Ne joilla ei mummolaa ollut, menivät jonnekin kesäsiirtolaan pariksi viikoksi. 

Minä olen syntynyt vuonna 1972 ja ylivoimaisesti suurin osa kaikista lapsuudenkavereistani oli todella paljon mummollassa hoidossa (mummolasta puhuessani tarkoitan sitä paikkaa, jossa oli myös e pappa/ukki/vaari jne.) niin lomilla kuin ihan muuten vaan.

Oma äitini ei esim. varmaan ikinä ollut pois töistä meidän lasten sairastelujen takia, me menimme aina kilsan päässä olevaan mummolaan sairaspäiviksi. Kun pikkuveli ei saanut päivähoitopaikkaa, mummo hoiti siihen saakka että paikka irtosi (ehkä n. 4 kk).

Näin siis suurten ikäluokkien ollessa itse vanhempia. Mutta onneksi he ovat nyt niin itsenäisiä eivätkä seksiltä ehdi lapsenlapsia tapaamaan, koska nytkun.

Vähän niinkuin rusnat pullasta -meininkiä. Kuten niin monessa muussakin asiassa tuon porukan kohdalla.

Mutta Maarit lieneen nuorempi, suuret ikäluokat ovat päälle seitsemänkymmpisiä.

No, mun kaveripiirissä kyllä ne isovanhemmat on sitten olleet myös todella läheisiä ja rakkaita, itse istuin puolitoista vuorokautta papan kuolinvuoteella ja mummia haettiin vuodeosastolta meille aina kun hänen kuntonsa salli. Sitä ennen autettiin ikkunanpesuissa ja kauppa-asioissa yms.

Vai ovat ottaneet rusinat pullasta..

Kuinkahan moni tämän päivän äideistä olisivat valmiit luopumaan niistä eduista mitä ei edes osattu edes unelmoida.

Äitiysloma 10kk, oikeus kotihoitotukeen alle 3v. lähes ilmainen kunnallinen päivähoito-oikeus, oikeus työelämässä palkalliseen sairaanlapsen hoitoon, tehdä lyhempää työaikaa, kunnes lapsi on 10v. menettämättä työpaikkaa, iltapäiväkerhot alakoululaisille jne. jne.

Ja tämä kaikki perhe-edut ovat tulleet 80-luvulla tai sen jälkeen.

Aika moni jos saisi parin vuoden diipadaapaopinnoilla vakituisen julkishallinnonnviran jossa ei tarvitse edes tehdä ennen eläköitymistä 55-vuotiaana ja asunnon maksaisi inflaatio.

Ja lapset voisi hoidattaa kotiapulaisella joita olisi maaseutu piukassa. Ja päälle vielä se oma äiti jolle lapset laittaa lomiksi.

Plus äitiyden vaatimustaso se, että kerran viikossa puhtaat vaatteet ja öiksi sisälle.

Kateus on kavala käärme! Ihan oikeastiko kadehditte isovanhempienne elämää? Mitähän "diipadaapaopintoja" tarkoitat? Ei sinne "julkishallintoon"  kaikki sopineet ja oma koulutukseni (1970 alku) on aika saman pituinen, mitä se on nykyäänkin.  Elämä tänä päivänä  on monessa suhteessa paljon helpompaa, mitä se oli 50-,60- ja 70-luvuilla. Olen elänyt kaikilla noilla vuosikymmenillä ja lapset ovat syntyneet -70 luvulla. Kyllä se kotiapulaisen pito oli vain suurempituloisten herkkua, ei meillä ainakaan ollut siihen varaa.

Nyt isoäitinä autan mielelläni lasteni perheitä, kun muistan miten vaikeaa se lapsiperheen elämä oli kaupungissa, missä ei ollut ketään sukulaista lähimaillakaan.

ps

Ja kyllä -70 luvulla vaihdettiin vaatteet ja käytiin suihkussa päivittäin, mutta omassa lapsuudessani -50 luvulla toteutui tuo kerran viikossa peseytyminen. Eikös tämä Maarit ollut pikkulapsen äiti kuitenkin -70 tai -80-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Hyvin uppoaa teihin nämä keksityt jutut ja sanoma saa klikkauksia. Nämä erilaiset nimi on muutettu -tarinat, joita naistenlehdissäkin on, keksitään toimituksissa. Mitä enemmän "tositarina" herättää keskustelua, sitä onnistuneempi se on. Näiden tekeminen on osa joidenkin työstä.

Kun muistelee sitäkin aaveellä ollutta 70-lukulaisten muisteluketjua, jossa oli sata (vai 200), niin hatunnosto Hesarille, joka onnistui sepittämään niin monelle täyttä todellisuutta vastaavan jutun.

Kun lehdet aina ottavat tietyt asiat ajettavakseen (kuten Hesarilla nyt vaikka länsimetron pakkosyöttö ja metropolitoitotus), miksei seuraava trendi voisi olla yhteisöllisyyden edistäminen? Nyt on vaan tätä MINÄMINÄMINÄ-shitti' joka paikka pullollaan.

Monetkaan nykyiset isovanhemmat ei tajua, että vaatimukset lastenhoidossa ovat ihan toista luokkaa kuin esim. 70-luvulla. Mua ei ainakaan kuskattu oikeastaan koskaan minnekään, harrastuksiin sai mennä, jos itse kulki. Kävin esim. kuorossa, mutta se jäi, koska en talven pimeillä ja liukkailla uskaltanut kulkea 5 km:n matkaa. Tanssipaikoille mentiin liftillä. Ruuanlaitto oli sitä ja tätä; usein meillä syötiin pelkkiä perunoita ja ruskeaa kastiketta, ruuaksi saattoi olla myös puuroa tai pelkkää spagettia. Salaateista ja mistään terveellisyysjutuista ei puhuttu mitään. Kesälomalla lapset olivat päineen, syötiin päivä muroja ja leipää ja tehtiin mitä lystää. Suihkussa käytiin pari kertaa viikossa ja samalla vaihdettiin puhtaat vaatteet.

Koulunkäyntiin vanhemmat osallistuivat sen vanhempainillan verran ja katsomalla numerot todistuksesta. Lomareissuja ei pahemmin tehty, harvempi teki lastensa kanssa yhtään mitään. Uimassa me lapset käytiin keskenämme jostain ekaluokasta lähtien, siis järvessä, ilman mitään valvontaa. Koulun jälkeen huideltiin missä huvittaa, ei kukaan katsonut perään. Kaikenlaista kyllä tapahtuikin, paljon tapaturmia, vakaviakin. Iltaisin vanhemmat katsoivat lähinnä telkkaria. 

No, se oli sitä aikaa, eikä muusta tiedetty. Mutta olisihan se hyvä, että isovanhemmat ymmärtäisivät miten paljon enemmän lastenhoito ja -kasvatus vaatii nykyään kuin ennen. Myös kodinhoito on ihan aikaavievää sekin, vaikka on koneita, niin vaatimustasokin on kasvanut. Pyykkiä tulee enemmän, kodin oletetaan olevan puhdas ja siisti ja viihtyisä ja pihankin kaunis. Mun kotona ei lapsuudessani edes ollut ruohonleikkuria, ei ollut nurmikkoakaan. Työelämäkin on ihan toista luokkaa kuin ennen. Pitää koko ajan kouluttautua ja pysyä kehityksessä mukana, tahti on tiukka ja työt tulevat usein mukana kotiinkin. Esim. äitini oli toimistohommissa valtiolla ja toimistossa oli 40 työntekijää. Nyt koko toimistoa ei ole, sen hommat hoidetaan naapurikunnassa, jossa on yhtä paljon työntekijöitä hoitamassa useamman kunnan asiat. Myös isäni työpaikka on lakkautettu ja tehtävät siirretty toiseen toimipisteeseen, työntekijöitä on paljon vähemmän, mutta työtä enemmän. 

Meillä anoppi valitti kun appi joutui eturauhasleikkaukseen.

Valituksen syy oli, ettei hän saa SEKSIÄ.

Olisitte nähneet mieheni naaman - meni kahvit väärään kurkkuun...

Ja siinä oli pappaa tukevia lapsenlapsia paikalle kuulemassa tämän seksijutun.

Sitten anoppi vielä räyhäs kun appi meni yksityiselle leikkaukseen...