Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa ihastumisen tunteita enää!
Ei pakollinen
12.09.2017 |
Oon ihastunut väärään ihmiseen. Ja en pääse tästä yli. Oon niin väsynyt tähän tunteisen vuoristorataan.
Ihastumisen tunteet kyseiseen ihmiseen kestänyt jo kauan.. ensimmäisen kerran hänet näin 6v sitten ja heti ihastuin. Ja tää pahenee vaan kokoajan. :( Neljän vuoden ajan oltu toisinaan melko tiiviisti yhdessä töiden vuoksi.
Välillä olen kuvitellut kaiken olevan jo ohi kunnes taas tunteet nostaa päätään. EN VAAN enää JAKSA!! Tekis mieli vaa märistä kokoajan, en saa ajatuksilta hetken rauhaa. Ei ole ketään kenelle puhua.
Pakko purkaa johonki ettei tule hulluksi. Pakko päästä näistä tunteita eroon.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa kaikki ihastuneet tätä metodia ihastuksen unohtamiseen:
http://mentaalivalmennus.fi/nlp-koulutus/ajattelun-ja-mielen-hallinta/
Itse tein tätä/tämäntyyppistä harjoitusta aikoinaan kun olin parisuhteessa ja ihastunut toiseen mieheen. Helpotti ja auttoi unohtamaan aina kun halusin unohtaa. Tietysti paljon auttoi sekin että en nähnyt ihastustani moneen vuoteen. Nyt sama mies on astunut taas kuvioihin ja ihastus on iskenyt kahta kovemmalla voimalla. Olen sinkku nykyään enkä haluakaan unohtaa, välttämättä, ennen kuin saan selville onko tunne yksipuolinen vai molemminpuolinen. Jos on yksipuolinen, tämä NLP harjoitus pitää ottaa uudelleen käyttöön. Tämä vinkkinä etenkin sille kommentoijalle joka uhkaili tekevänsä jotain epätoivoista.
Kuulostaa itsepetokselta.
Tai ihan vain mielen hallinnalta :) Kaikki konstit on sallittuja sodassa ja rakkaudessa, eikös sitä näin sanota? Miksi kitua ja kärsiä, pilata elämänsä jos tuollaisella henkisellä harjoitteella elämästä tulee mielekkäämpää? Kaikkea kun ei elämässä saa vaikka kuinka haluaisi. Joskus ajatusten kanssa on vain opittava elämään.
Kai sitten.. mutta ethän säkään oikeasti yli päässyt. Mä näen ihastuksen siskoa päivittäin, lähes identtisiä, sä et nähnyt omaa ihastustasi vuosiin. Onhan sekin eri asia.
Itse asiassa pääsin yli mutta kun näin hänet uudelleen, tunteet tuli kaksi kertaa suurempina. Ja nyt on kesä mennyt ihan tuskissa :) Tuo ei, totta tosiaan,helpota asiaa että näet siskoa päivittäin. Itse varmaan tulisin hulluksi... mutta kokeile tuota tekniikkaa, eihän se mitään maksa ja jos vähänkään helpottaa oloa niin hyvä. Jos ei, et ole mitään menettänyt, vain muutaman minuutin elämästäsi. Mulla auttaa myös ahkera lenkkeily pitämään ajatuksia kurissa, pitää sen verran kovaa vauhtia yllä että lopun päivää on ihan rättiväsynyt, ei jaksa ajatella mitään :)
Onko toi nyt oikeasti ylitse pääsemistä jos heti uudestaan nähdessänne ihastut tuplasti kovemmin kuin aikaisemmin? Jotain tunteiden tukahduttamista vaan. En kyllä halua semmoista.. ehken edes oikeasti halua päästä yli kun tämä on niin voimakas ihastus. Muu tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä tämän rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää menettäkö toivoanne! Mä olen 20 vuotta kaivannut lukioaikaista rakkauttani. Asiaa ei ole auttanut se, että olemme nähneet n. 2 kertaa vuodessa, kun osittain samoissa porukoissa pyöritään. Mutta arvatkaas mitä! Nyt odottaminen on paökittu. Me molemmat olemme nyt vapaita nelikymppisiä ja olemme viestitelleet ahkerasti ja puineet menneitä ja tätä hetkeä. Ja nyt, vihdoin, tapasimme viime lauantaina. Oli kyllä uskomaton ilta ja yö! On hienoa olla 40v. ja rakastunut kuin teini!
Onpa kiva juttu... miksette ole aiemmin menneet yhteen? Oliko rakkaus molemminpuolista koskaan? Vai onko toinen vasta nyt lämmennyt?
Seurustelimme hetken silloin abivuonna, mutta molemmat haluttiin vielä olla villejä ja vapaita. Minä tapasin tulevan aviomieheni 20-vuotiaana ja muutimme yhteen, sitten kihlat, naimisiin, talo, lapset jne. Nuoruudenrakkaudelleni kävi samoin. Mutta lähes joka ikinen päivä 20 vuoden aikaa mietin häntä. Parisen vuotta sitten juttelimme eräissä juhlissa (olimme pikku hiprakassa), ja siitä se sitten lähti rullaamaan se yhteydenpito. Mutta vielä tarvittiin kaksi vuotta kaipausta ja kaksi avioeroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa kaikki ihastuneet tätä metodia ihastuksen unohtamiseen:
http://mentaalivalmennus.fi/nlp-koulutus/ajattelun-ja-mielen-hallinta/
Itse tein tätä/tämäntyyppistä harjoitusta aikoinaan kun olin parisuhteessa ja ihastunut toiseen mieheen. Helpotti ja auttoi unohtamaan aina kun halusin unohtaa. Tietysti paljon auttoi sekin että en nähnyt ihastustani moneen vuoteen. Nyt sama mies on astunut taas kuvioihin ja ihastus on iskenyt kahta kovemmalla voimalla. Olen sinkku nykyään enkä haluakaan unohtaa, välttämättä, ennen kuin saan selville onko tunne yksipuolinen vai molemminpuolinen. Jos on yksipuolinen, tämä NLP harjoitus pitää ottaa uudelleen käyttöön. Tämä vinkkinä etenkin sille kommentoijalle joka uhkaili tekevänsä jotain epätoivoista.
Kuulostaa itsepetokselta.
Tai ihan vain mielen hallinnalta :) Kaikki konstit on sallittuja sodassa ja rakkaudessa, eikös sitä näin sanota? Miksi kitua ja kärsiä, pilata elämänsä jos tuollaisella henkisellä harjoitteella elämästä tulee mielekkäämpää? Kaikkea kun ei elämässä saa vaikka kuinka haluaisi. Joskus ajatusten kanssa on vain opittava elämään.
Kai sitten.. mutta ethän säkään oikeasti yli päässyt. Mä näen ihastuksen siskoa päivittäin, lähes identtisiä, sä et nähnyt omaa ihastustasi vuosiin. Onhan sekin eri asia.
Itse asiassa pääsin yli mutta kun näin hänet uudelleen, tunteet tuli kaksi kertaa suurempina. Ja nyt on kesä mennyt ihan tuskissa :) Tuo ei, totta tosiaan,helpota asiaa että näet siskoa päivittäin. Itse varmaan tulisin hulluksi... mutta kokeile tuota tekniikkaa, eihän se mitään maksa ja jos vähänkään helpottaa oloa niin hyvä. Jos ei, et ole mitään menettänyt, vain muutaman minuutin elämästäsi. Mulla auttaa myös ahkera lenkkeily pitämään ajatuksia kurissa, pitää sen verran kovaa vauhtia yllä että lopun päivää on ihan rättiväsynyt, ei jaksa ajatella mitään :)
Onko toi nyt oikeasti ylitse pääsemistä jos heti uudestaan nähdessänne ihastut tuplasti kovemmin kuin aikaisemmin? Jotain tunteiden tukahduttamista vaan. En kyllä halua semmoista.. ehken edes oikeasti halua päästä yli kun tämä on niin voimakas ihastus. Muu tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä tämän rinnalla.
No en tiedä, mutta kymmenen vuotta meni ihan muita asioita ajatellessa :) Haluan uskoa että pääsin yli. Sepä se on ongelma että ihastumisen tunne on niin positiivinen ja ihana tunne että haluaako siitä edes päästä eroon. Itse ainakin huomaan päivittäin hymyileväni kuin pieni idiootti, ei kait se asiakaspalvelutyössä haittaa kun jaksaa hymyillä ventovieraillekin. Energiaakin on ihan toisella tavalla kuin ennen ihastumista. Sitten on niitä toisenlaisia päiviä kun enemmän ahdistaa, ettei mitään tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa kaikki ihastuneet tätä metodia ihastuksen unohtamiseen:
http://mentaalivalmennus.fi/nlp-koulutus/ajattelun-ja-mielen-hallinta/
Itse tein tätä/tämäntyyppistä harjoitusta aikoinaan kun olin parisuhteessa ja ihastunut toiseen mieheen. Helpotti ja auttoi unohtamaan aina kun halusin unohtaa. Tietysti paljon auttoi sekin että en nähnyt ihastustani moneen vuoteen. Nyt sama mies on astunut taas kuvioihin ja ihastus on iskenyt kahta kovemmalla voimalla. Olen sinkku nykyään enkä haluakaan unohtaa, välttämättä, ennen kuin saan selville onko tunne yksipuolinen vai molemminpuolinen. Jos on yksipuolinen, tämä NLP harjoitus pitää ottaa uudelleen käyttöön. Tämä vinkkinä etenkin sille kommentoijalle joka uhkaili tekevänsä jotain epätoivoista.
Kuulostaa itsepetokselta.
Tai ihan vain mielen hallinnalta :) Kaikki konstit on sallittuja sodassa ja rakkaudessa, eikös sitä näin sanota? Miksi kitua ja kärsiä, pilata elämänsä jos tuollaisella henkisellä harjoitteella elämästä tulee mielekkäämpää? Kaikkea kun ei elämässä saa vaikka kuinka haluaisi. Joskus ajatusten kanssa on vain opittava elämään.
Kai sitten.. mutta ethän säkään oikeasti yli päässyt. Mä näen ihastuksen siskoa päivittäin, lähes identtisiä, sä et nähnyt omaa ihastustasi vuosiin. Onhan sekin eri asia.
Itse asiassa pääsin yli mutta kun näin hänet uudelleen, tunteet tuli kaksi kertaa suurempina. Ja nyt on kesä mennyt ihan tuskissa :) Tuo ei, totta tosiaan,helpota asiaa että näet siskoa päivittäin. Itse varmaan tulisin hulluksi... mutta kokeile tuota tekniikkaa, eihän se mitään maksa ja jos vähänkään helpottaa oloa niin hyvä. Jos ei, et ole mitään menettänyt, vain muutaman minuutin elämästäsi. Mulla auttaa myös ahkera lenkkeily pitämään ajatuksia kurissa, pitää sen verran kovaa vauhtia yllä että lopun päivää on ihan rättiväsynyt, ei jaksa ajatella mitään :)
Onko toi nyt oikeasti ylitse pääsemistä jos heti uudestaan nähdessänne ihastut tuplasti kovemmin kuin aikaisemmin? Jotain tunteiden tukahduttamista vaan. En kyllä halua semmoista.. ehken edes oikeasti halua päästä yli kun tämä on niin voimakas ihastus. Muu tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä tämän rinnalla.
No en tiedä, mutta kymmenen vuotta meni ihan muita asioita ajatellessa :) Haluan uskoa että pääsin yli. Sepä se on ongelma että ihastumisen tunne on niin positiivinen ja ihana tunne että haluaako siitä edes päästä eroon. Itse ainakin huomaan päivittäin hymyileväni kuin pieni idiootti, ei kait se asiakaspalvelutyössä haittaa kun jaksaa hymyillä ventovieraillekin. Energiaakin on ihan toisella tavalla kuin ennen ihastumista. Sitten on niitä toisenlaisia päiviä kun enemmän ahdistaa, ettei mitään tapahdu.
Kymmenen vuotta kuitenkin eri asia kuin 2 vuotta. Miten nopeasti unohdit ihastuksesi tolla tekniikalla? Siis jos et ollut nähnyt vilaustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa kaikki ihastuneet tätä metodia ihastuksen unohtamiseen:
http://mentaalivalmennus.fi/nlp-koulutus/ajattelun-ja-mielen-hallinta/
Itse tein tätä/tämäntyyppistä harjoitusta aikoinaan kun olin parisuhteessa ja ihastunut toiseen mieheen. Helpotti ja auttoi unohtamaan aina kun halusin unohtaa. Tietysti paljon auttoi sekin että en nähnyt ihastustani moneen vuoteen. Nyt sama mies on astunut taas kuvioihin ja ihastus on iskenyt kahta kovemmalla voimalla. Olen sinkku nykyään enkä haluakaan unohtaa, välttämättä, ennen kuin saan selville onko tunne yksipuolinen vai molemminpuolinen. Jos on yksipuolinen, tämä NLP harjoitus pitää ottaa uudelleen käyttöön. Tämä vinkkinä etenkin sille kommentoijalle joka uhkaili tekevänsä jotain epätoivoista.
Kuulostaa itsepetokselta.
Tai ihan vain mielen hallinnalta :) Kaikki konstit on sallittuja sodassa ja rakkaudessa, eikös sitä näin sanota? Miksi kitua ja kärsiä, pilata elämänsä jos tuollaisella henkisellä harjoitteella elämästä tulee mielekkäämpää? Kaikkea kun ei elämässä saa vaikka kuinka haluaisi. Joskus ajatusten kanssa on vain opittava elämään.
Kai sitten.. mutta ethän säkään oikeasti yli päässyt. Mä näen ihastuksen siskoa päivittäin, lähes identtisiä, sä et nähnyt omaa ihastustasi vuosiin. Onhan sekin eri asia.
Itse asiassa pääsin yli mutta kun näin hänet uudelleen, tunteet tuli kaksi kertaa suurempina. Ja nyt on kesä mennyt ihan tuskissa :) Tuo ei, totta tosiaan,helpota asiaa että näet siskoa päivittäin. Itse varmaan tulisin hulluksi... mutta kokeile tuota tekniikkaa, eihän se mitään maksa ja jos vähänkään helpottaa oloa niin hyvä. Jos ei, et ole mitään menettänyt, vain muutaman minuutin elämästäsi. Mulla auttaa myös ahkera lenkkeily pitämään ajatuksia kurissa, pitää sen verran kovaa vauhtia yllä että lopun päivää on ihan rättiväsynyt, ei jaksa ajatella mitään :)
Onko toi nyt oikeasti ylitse pääsemistä jos heti uudestaan nähdessänne ihastut tuplasti kovemmin kuin aikaisemmin? Jotain tunteiden tukahduttamista vaan. En kyllä halua semmoista.. ehken edes oikeasti halua päästä yli kun tämä on niin voimakas ihastus. Muu tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä tämän rinnalla.
No en tiedä, mutta kymmenen vuotta meni ihan muita asioita ajatellessa :) Haluan uskoa että pääsin yli. Sepä se on ongelma että ihastumisen tunne on niin positiivinen ja ihana tunne että haluaako siitä edes päästä eroon. Itse ainakin huomaan päivittäin hymyileväni kuin pieni idiootti, ei kait se asiakaspalvelutyössä haittaa kun jaksaa hymyillä ventovieraillekin. Energiaakin on ihan toisella tavalla kuin ennen ihastumista. Sitten on niitä toisenlaisia päiviä kun enemmän ahdistaa, ettei mitään tapahdu.
Kymmenen vuotta kuitenkin eri asia kuin 2 vuotta. Miten nopeasti unohdit ihastuksesi tolla tekniikalla? Siis jos et ollut nähnyt vilaustakaan.
En kyllä enää yhtään muista, siitä on niin kauan aikaa. Sen muistan että se kuitenkin oikeesti toimi. Oon käyttänyt samaa menetelmää muidenkin unohdettavien, epämiellyttävien, asioiden kohdalla. Toistoja vaan niin huomaat että toimii. Kuvittelet ihastuksesi kuvana mielessäsi ja siirrät kuvan hitaasti kauemmaksi niin että kuva pienenee. Toistat ja toistat. Jonain päivänä huomaat että ei niin usein enää olekaan mielessä ja aina kun tulee uudelleen mieleen, toistat harjoituksen. Mutta pitää oikeasti haluta unohtaa, ei se toimi jos tykkää "piehtaroida" ihastumisen tunteessa, kuten minä tällä toisella kierroksella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilkaapa kaikki ihastuneet tätä metodia ihastuksen unohtamiseen:
http://mentaalivalmennus.fi/nlp-koulutus/ajattelun-ja-mielen-hallinta/
Itse tein tätä/tämäntyyppistä harjoitusta aikoinaan kun olin parisuhteessa ja ihastunut toiseen mieheen. Helpotti ja auttoi unohtamaan aina kun halusin unohtaa. Tietysti paljon auttoi sekin että en nähnyt ihastustani moneen vuoteen. Nyt sama mies on astunut taas kuvioihin ja ihastus on iskenyt kahta kovemmalla voimalla. Olen sinkku nykyään enkä haluakaan unohtaa, välttämättä, ennen kuin saan selville onko tunne yksipuolinen vai molemminpuolinen. Jos on yksipuolinen, tämä NLP harjoitus pitää ottaa uudelleen käyttöön. Tämä vinkkinä etenkin sille kommentoijalle joka uhkaili tekevänsä jotain epätoivoista.
Kuulostaa itsepetokselta.
Tai ihan vain mielen hallinnalta :) Kaikki konstit on sallittuja sodassa ja rakkaudessa, eikös sitä näin sanota? Miksi kitua ja kärsiä, pilata elämänsä jos tuollaisella henkisellä harjoitteella elämästä tulee mielekkäämpää? Kaikkea kun ei elämässä saa vaikka kuinka haluaisi. Joskus ajatusten kanssa on vain opittava elämään.
Kai sitten.. mutta ethän säkään oikeasti yli päässyt. Mä näen ihastuksen siskoa päivittäin, lähes identtisiä, sä et nähnyt omaa ihastustasi vuosiin. Onhan sekin eri asia.
Itse asiassa pääsin yli mutta kun näin hänet uudelleen, tunteet tuli kaksi kertaa suurempina. Ja nyt on kesä mennyt ihan tuskissa :) Tuo ei, totta tosiaan,helpota asiaa että näet siskoa päivittäin. Itse varmaan tulisin hulluksi... mutta kokeile tuota tekniikkaa, eihän se mitään maksa ja jos vähänkään helpottaa oloa niin hyvä. Jos ei, et ole mitään menettänyt, vain muutaman minuutin elämästäsi. Mulla auttaa myös ahkera lenkkeily pitämään ajatuksia kurissa, pitää sen verran kovaa vauhtia yllä että lopun päivää on ihan rättiväsynyt, ei jaksa ajatella mitään :)
Onko toi nyt oikeasti ylitse pääsemistä jos heti uudestaan nähdessänne ihastut tuplasti kovemmin kuin aikaisemmin? Jotain tunteiden tukahduttamista vaan. En kyllä halua semmoista.. ehken edes oikeasti halua päästä yli kun tämä on niin voimakas ihastus. Muu tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä tämän rinnalla.
No en tiedä, mutta kymmenen vuotta meni ihan muita asioita ajatellessa :) Haluan uskoa että pääsin yli. Sepä se on ongelma että ihastumisen tunne on niin positiivinen ja ihana tunne että haluaako siitä edes päästä eroon. Itse ainakin huomaan päivittäin hymyileväni kuin pieni idiootti, ei kait se asiakaspalvelutyössä haittaa kun jaksaa hymyillä ventovieraillekin. Energiaakin on ihan toisella tavalla kuin ennen ihastumista. Sitten on niitä toisenlaisia päiviä kun enemmän ahdistaa, ettei mitään tapahdu.
Kymmenen vuotta kuitenkin eri asia kuin 2 vuotta. Miten nopeasti unohdit ihastuksesi tolla tekniikalla? Siis jos et ollut nähnyt vilaustakaan.
En kyllä enää yhtään muista, siitä on niin kauan aikaa. Sen muistan että se kuitenkin oikeesti toimi. Oon käyttänyt samaa menetelmää muidenkin unohdettavien, epämiellyttävien, asioiden kohdalla. Toistoja vaan niin huomaat että toimii. Kuvittelet ihastuksesi kuvana mielessäsi ja siirrät kuvan hitaasti kauemmaksi niin että kuva pienenee. Toistat ja toistat. Jonain päivänä huomaat että ei niin usein enää olekaan mielessä ja aina kun tulee uudelleen mieleen, toistat harjoituksen. Mutta pitää oikeasti haluta unohtaa, ei se toimi jos tykkää "piehtaroida" ihastumisen tunteessa, kuten minä tällä toisella kierroksella :)
Ehkä mä en sitten halua edes eroon tästä tunteesta. Sain kerran halata ihastustani ja se oli parhaita kokemuksiani ikinä. Parempi fiilis nyt kuin ennen ihastusta vaikken voikkaan saada häntä. Kyllä se antaa puhtia arkeen.
Alue: Aihe vapaa
Mä teen paljon töitä ja ylitöitä muttei se auta oikeasti. Väsyneenä yksin kotona kaipaa vaan vielä enemmän. Ehkä pitäisi muuttaa itsekin pois. Tai sinne mihin ihastus :D epätoivoista:<