Lue keskustelun säännöt.
Miten muka seksikumppaneita vois olla liikaa?
11.09.2017 |
Seksi on hetkellinen tapahtuma ja sitten kun se on ohi niin se on ohi ja sillä ei ole enäön mitääb merkitystä. Joten miten jotkut väittää että jollakin olis ollu liikaa seksikumppaneita? Niitä ei voi olla koskaan liikaa t: 20v kundi ja 100 - 120 partneria ollu.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Seksuaalisuus ei toimi ihan noin. Miten neitsyt voi tutustua bdsm:ään, sitomiseen tai tantraan _yksin_? Kyllä ne pitää sen partnerin kanssa käydä läpi ja harjoitella ja opetella yhdessä ja siinä sitten jossain vaiheessa alkaa oppia miten oma keho toimii, mikä miellyttää ja niin edelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Suoraan sanottuna tässä kiteytyy asian ydin. Lain mukaan jokaisella on oikeus olla niin monen kanssa kuin haluaa, mutta lailla ei voida suitsia sitä mitä muut ajattelee tai lokeroi toisia.
Kukaan ei voi vain päättää, että "runsas seksikumppanien määrä ei kerro minusta mitään". Ihminen ei voi itse valita sitä miten muut hänet määrittävät.Jokainen valitsee elämäntapansa, mutta jos se elämäntapa on sellainen ettei sitä kaikki hyväksy, niin sitten pitää olla tarpeeksi paksunahkainen siihen. Erityisesti tämä koskee mahdollisia tulevia parisuhteita, mutta ehkä myös muita suhteita (puhumattakaan siitä, jos jutut tulevaisuudessa päätyvät omien lasten korviin).
Äiti ja iskä on harrastanut seksiä - iiiik!
Apua, mitä tekstiä vielä 2017.....
Eiköhän tämä aihe ole jo normalisoitu eikä se ole enää tabu, ainakin nuorten silmissä, en tiedä mitä fossiileita tänne kirjoittelee
Naurahdin ääneen. Joopa joo, nyt on 2017, eihän se mikään tabu enää ole vaikka omat lapset kuulee kavereiltaan, että "kuulin kun mun äiskä kerto iskälle, että sun äitis oli aikamoinen kiertopalkinto, puoli kaupunkia on ollut sen kanssa".
Tosi helppoa ja luontevaa! Ja sitten keskustella oman lapsen kanssa siitä, miksi tuollaisia juttuja kulkee.. Ei vähääkään epämukavaa! Onhan nyt 2017!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden merkityksellinen parisuhde yhden kumppanin kanssa.
Mieluummin näin kuin 100 merkityksetöntä partneria.
Aikamoinen tuuri pitää käydä että kertaheitolla löytää kumppanin 30 vuodeksi! Heti ekalla! Mitä prinsessasatuja sinä oot lukenut? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Suoraan sanottuna tässä kiteytyy asian ydin. Lain mukaan jokaisella on oikeus olla niin monen kanssa kuin haluaa, mutta lailla ei voida suitsia sitä mitä muut ajattelee tai lokeroi toisia.
Kukaan ei voi vain päättää, että "runsas seksikumppanien määrä ei kerro minusta mitään". Ihminen ei voi itse valita sitä miten muut hänet määrittävät.Jokainen valitsee elämäntapansa, mutta jos se elämäntapa on sellainen ettei sitä kaikki hyväksy, niin sitten pitää olla tarpeeksi paksunahkainen siihen. Erityisesti tämä koskee mahdollisia tulevia parisuhteita, mutta ehkä myös muita suhteita (puhumattakaan siitä, jos jutut tulevaisuudessa päätyvät omien lasten korviin).
Äiti ja iskä on harrastanut seksiä - iiiik!
Apua, mitä tekstiä vielä 2017.....
Eiköhän tämä aihe ole jo normalisoitu eikä se ole enää tabu, ainakin nuorten silmissä, en tiedä mitä fossiileita tänne kirjoittelee
Naurahdin ääneen. Joopa joo, nyt on 2017, eihän se mikään tabu enää ole vaikka omat lapset kuulee kavereiltaan, että "kuulin kun mun äiskä kerto iskälle, että sun äitis oli aikamoinen kiertopalkinto, puoli kaupunkia on ollut sen kanssa".
Tosi helppoa ja luontevaa! Ja sitten keskustella oman lapsen kanssa siitä, miksi tuollaisia juttuja kulkee.. Ei vähääkään epämukavaa! Onhan nyt 2017!!
Nykyään harrastetaan seksiä ja se on ihan tavallista, ei kukaan käytä mitään "kiertopalkinto"-ilmaisua ellet sitten jossain ihan peräkylässä asu :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden merkityksellinen parisuhde yhden kumppanin kanssa.
Mieluummin näin kuin 100 merkityksetöntä partneria.
Entä jos et olisi löytänyt kumppaniasi? Vai olisiko kuka tahansa kelvannut parisuhteeseen?
Onneksi löysin juuri se oikean ja hän myös. Ei ole tarvinnut miettiä muita vaihtoehtoja.
Epäilen onko 100 partneria läpikäynyt ollut koskaan parisuhteessa. Läpijuoksutukselta tuo pikemminkin vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.
Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen?
Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?
Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.
Arvokysymys
Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa?
Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?
Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.
Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.
Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?
Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.
Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?
(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)
En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?
No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.
Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?
En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.
Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen?
Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?
Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.
Arvokysymys
Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa?
Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?
Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.
Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää. Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen. En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa? Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?
Siis mitä? Yhtä aikaa? Oliko tämä joku pornotähti vai? Ja nyt sinä kuvittelet, että kaikki harrastavat jotain orgioita?
Itse hän sanoi, että on ollut yhtä aikaa useamman kanssa, kysyin vaan lukua... :p Enhän minä kuvittele, minä kysyn kultakin erikseen :)
Puhuit tuossa kahdesta miehestä, joilta olet kysynyt ja olet myös sanonut kysyväsi naispuolisilta ystäviltäsi. Eli millä tavalla sinä sitä nyt kysyt? Äskeisessä viestissä sanoit, että kysyit suoraan ja nyt sanotkin, että tämä mies itse alkoi puhumaan aiheesta. Jotenkin ymmärrän sen, että seksistä puhutaan deittikumppanien kanssa, mutta että sen naapurin Merjan kanssa.. En oikein pysty kuvittelemaan tilannetta.
Kirjoitin: Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta
Kun puhuimme yleisesti aiheesta hän sanoi harrastaneensa seksiä yhtä aikaa useamman kanssa jolloin kysyin suoraan monenko kanssa. Kysyin myös toisilta miehistä onko hänkin ollut monen kanssa sängyssä yhtä aikaa. Ehdin myös kysyä suoraan monta muutakin asiaa. (Taudit jne.). Lupaan nauhoittaa seuraavan keskustelun ja postittaa sinulle jos annat osoitteesi niin tiedät tarkalleen kuka sanoi mitä. Mieluummin keskustelen seksimieltymyksistäkin ihan suoraan, ettei sängyssä tai sängyn vieressä tule yllätyksiä tai pettymyksiä. Ennen toteuttamista on hyvä käydä juttu teoriassa läpi niin tietää kannattaako edes ryhtyä hommaan. En todellakaan viitsisi riisua vaatteitani ihan tyhjän takia tai saadakseni huonoja kokemuksia.
Joku yllätys kesken seksin: pehvalle läpsiminen tai tukasta kiskominen on jollekin nautinto ja toiselle pahoinpitely. Siksi on järkevää keskustella etukäteen. Usein keskustelun jälkeen asian voi jättää sikseen. Ja taas on välttynyt huonoilta kokemuksilta :) Ja kyllä, olen myös puhunut seksistä mummoni ja tätieni kanssa seksistä eli ei ole nolostuttavaa ottaa asioita esille. Suurin osa naisista joiden kanssa olen jutellut ei pidä seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Aivan sama mitä yrität itsellesi todistella. Kyllä ihmisen taipumus pettämiseen ja eroon kasvaa lineaarisesti kumppanimäärän myötä. Ei seksiin ja vaihteluun siinä kyllästy koskaan. Siksi pornokin on niin menestyksekästä ja siksi pornovideoita on miljoonia erilaisia, ei vain yksi.
En todistele mitään, kerron kokemuksesta ja arvuuttelen impien maailmaa. Todisteletko sinä? Itsellesi kenties? Eivät kaikki ole seksiriippuvaisia pornon suurkuluttajia vaikka olisikin ollut monta kumppania. Vai miten tuo pornon liittyi reaalielämän seksiin? Jos ei halua sitoutua, vaihtaa seksikumppania. Sitten kun sitoutuu, voi harrastaa yhden ihmisen kanssa seksiä. Paljon, erilaista. Silloin haluaa sitoutua edes jollain tasolla ja seksiin tulee toinenkin merkitys. Enemmän harrastan seksiä parisuhteessani. Olen varmasti aika syntinen mielestäsi, vaikka en edes pornoa katso. Rentoudu nyt vähän ja kerro itsestäsikin jotain. Mikä sinun kokemuksesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 vuoden merkityksellinen parisuhde yhden kumppanin kanssa.
Mieluummin näin kuin 100 merkityksetöntä partneria.
Entä jos et olisi löytänyt kumppaniasi? Vai olisiko kuka tahansa kelvannut parisuhteeseen?
Onneksi löysin juuri se oikean ja hän myös. Ei ole tarvinnut miettiä muita vaihtoehtoja.
Epäilen onko 100 partneria läpikäynyt ollut koskaan parisuhteessa. Läpijuoksutukselta tuo pikemminkin vaikuttaa.
Miksi kierrät kysymykseni? Ei ole tarvinnut miettiä? No nyt voit ajatella, kun minä kysyin. Ei kai siihen sen kummempaa syytä tarvitse, että asiaa voisi edes ajatella. Kokeilehan, pystytkö miettimään erilaisia skenaarioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.
Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi.
Eka poikaystäväni järkyttyi kun kysyi kuinka monta seksikumppania minulla on ollut ennen häntä ja vastauksesi sai rehellisen lukeman, 40-50. Ja ensimmäinen vakituinen suhde kun alkoi "vasta" 21-vuotiaana. Sen jälkeen en kyllä edes kysyttäessä ole vastannut tuohon kysymykseen suoraa lukua, joillekin tuntuu aina tulevan järkytyksenä aktiivinen seksielämäni. Jos ehkäisystä pidetään huolta niin en ymmärrä mikä siinä on niin kamalaa että pidän jännityksestä, mitä saa kun tapaa uusia ihmisiä. Suhteessa olen kuitenkin todella uskollinen ja mieluummin tietenkin valitsen parisuhteen kuin vapaan seksielämän. Kenenkään tunteilla en leikkinyt, jokaisen kanssa on kyllä tehty selväksi että kyseessä on vain seksisuhde. Nyt 26-vuotiaana seksikumppaneita ollut jotain vajaa sata. Lopultahan tuo ei älyttömästi ole, kun seksielämän aloitin 17-vuotiaana, eli 9 vuotta aikaa on ollut hommailla, keskimäärin reilu 10 vuodessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.
Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen?
Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?
Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.
Arvokysymys
Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa?
Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?
Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.
Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.
Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?
Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.
Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?
(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)
En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?
No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.
Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?
En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.
Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(
Vierailija kirjoitti:
Ei seksikumppaneita voikaan olla liikaa. Subjektiivisesti ajateltuna en kyllä haluaisi naista, jolla on ollut yli 3 miestä. Ei naisella siltikään ole ollut liikaa, vaikka olisi ollut 20 000. Silloin minä vain ajattelen, että ei nyt nappaa pariutua tuon kanssa, ei taida olla hirveän luotettava tapaus.
Jos naisella olisi 20 000 laukkua, niin ajattelisin myös, että ei noita liikaa ole, mutta päässä on varmasti jotain vikaa.
Vedetään noin tutkimusmielessä hieman mutkat suoriksi, kun keskitytään vain siihen kumppaneiden määrään ja jätetään olosuhteet huomiotta, eli on tutkimusmielessä yhdentekevää kuinka monta partneria on ollut ja vetää niiden perusteellä yhtäläisyysmerkit luotettavuuteen (?) tietämättä, että kyseiset partnerit tai osa niistä ovat olleet ns. kolmansia osapuolia, jolloin jonkun luottamus ollaan petetty.
Itsellä on noin 60 seksikumppania, mutta seurustelusuhteita vain 2, joissa en ole kummassakaan pettänyt, eli ns. luottamusprosenttini on 100, vaikka kumppaneiden määrä onkin reilusti yli tuon kipukynnyksesi, 3. Logiikka ei tässä toimi, mutta tuskin tämä logiikalla olikaan tarkoitus ratketa, vaan kyse taitaa olla enemmänkin kiinni ennakkoasenteista: pelko siitä että se tuleva kumppani on saanut "parempaa" seksiä on liikaa itsetunnollesi, ja näin ollen se on helppo dumata "epäluotettavana" jo kättelyssä. Jonkinlainen itseojeluvaisto kai heille, jotka ovat epävarmoja itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.
Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.
Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi.
Juurihan sanoin, että valitsen kaappini huolella. Minulla on ideaalikaappi ja omat mieltymykset ja kun ideaalikaappi osui kohdalle niin kävin kimppuun kuin sika limppuun ja olen nyt onnellinen täydellisen kaapin omistaja :) Teoriassa voi tutustua kaappien ominaisuuksiin ja omiin mieltymyksiin ja valita sopivan kaapin. Oma kaappi paras kaappi! Et vie huonekalukaupan kaappeihin omia tavaroitasi sisään kokeillaksesi mikä sopii tavaroillesi parhaiten vaan mielessäsi on tietyt kriteerit jotka kaapin tulee täyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.
Arvoista?
Haluistahan siinä on kysymys!
Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.
Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.
Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.
Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.
Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.
Kaltaineni ihminen?
Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.
Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.
Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen?
Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?
Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.
Arvokysymys
Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa?
Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?
Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.
Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.
Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?
Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.
Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?
(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)
En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?
No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.
Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?
En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.
Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(
Siis sinä ihan oikeasti puhut naapureiden ja työkavereiden kanssa tällaisia? :O Ja hekö ihan muitta mutkitta vastailevat? Jos minulta työkaveri tuollaista kysyy, niin minä ottaisin ihan vain vitsinä ja nauraisin tai olisin hiljaa ja yrittäisin poistua tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jennicajee kirjoitti:
Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?
Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.
Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.
Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.
Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää.
Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita.
Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)
Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D
Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.
Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi.
uh huuh--- ihan 3 vuotta olet harkinnut? Et nyt ihan voittanut tätä "kisaa" ? Oikeasti.. Joitakin ihmisiä ällöttää yhden illan jutut, sarjapaneskelut jne. et voi millään perusteluillasi muuttaa heidän mieltään. Olet itsetuhoinen kun haluat jatkaa vänkäämistä. Miksi sinulla on tarve saada hyväksyntää seksielämällesi, miksi? Etkö voi vain olla tyytyväinen siihen mitä teet koska se on sinun valintasi? Miksi takerrut siihen, että joukko ihmisiä ei ikinä tule yhden illan juttuja hyväksymään? Miksi se on sinulle tärkeää? Miksi kaipaat hyväksyntää? Ällötät sellaisia ihmisiä jotka eivät hyväksy nykyistä sekstailukulttuuria ja sillä hyvä. Valitettavaa, mutta näin se kaikessa totuudessaan menee. Et voi saada yökötysrefleksiä loppumaan, joillekin ihmisille yhden illan jutut ovat totaalinen turn off ja sillä siveyden sipuli.
Saattaahan tuossa jokin korrelaatio olla olemassa, mutta eihän se kerro kausaalisuhteesta mitään. Jos tuollainen tulos jossain on olemassa, sehän selittyy pelkästään sillä, että pettäjillä on enemmän kumppaneita kuin niillä, jotka ovat elämässään ollut vain yhden ihmisen kanssa.