Miten muka seksikumppaneita vois olla liikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi. 

Tämä harkinta on juuri se mitä itsekin haluaisin korostaa; jos etsii pitkäaikaista kumppania, kannattaa ensin tapailla ja tutustua isompaan otantaan ja siitä sitten pikkuhiljaa valikoituu se, joka eniten miellyttää ja vastaa ihanteitasi. Jotkut valitsevat sen ekan, ja sitten suhteen myötä pyrkivät muuttamaan kumppanin käytöstapoja yms ja se on aika kyseenalaista puuhaa se. Manipulointia suorastaan. Kannattaa käydä ensin rophkeasti läpi muitakin, niin kyllä se oikea sieltä sitten aikanaan löytyy kun on malttia :) Eikä se "etsintäprosessikaan" mikään tylsä kokemus ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi. 

Juurihan sanoin, että valitsen kaappini huolella. Minulla on ideaalikaappi ja omat mieltymykset ja kun ideaalikaappi osui kohdalle niin kävin kimppuun kuin sika limppuun ja olen nyt onnellinen täydellisen kaapin omistaja :) Teoriassa voi tutustua kaappien ominaisuuksiin ja omiin mieltymyksiin ja valita sopivan kaapin. Oma kaappi paras kaappi! Et vie huonekalukaupan kaappeihin omia tavaroitasi sisään kokeillaksesi mikä sopii tavaroillesi parhaiten vaan mielessäsi on tietyt kriteerit jotka kaapin tulee täyttää.

Miten valitset sen kaapin, kun et ole nähnyt oikeasti yhtäkään kaappia? Et ole omin silmin nähnyt ja käsin kosketellut, millaisia ominaisuuksia niissä on. Sinulla on ainoastaan kuvia ja lista ominaisuuksista. Kyllä sinulla on kaappia ostaessasi ihan varmasti jonkinlainen kokemus kaapeista ja niiden ominaisuuksista ja olet niitä käyttänyt. Nyt pitää siis ajatella siten, että et ole koskaan nähnyt yhtäkään kaappia, etkä tiedä miten ne toimivat ja miten esimerkiksi ovi aukeaa ja henkari tai vetolaatikko toimii. Olet vain nähnyt kuvia. Ja kertaheitolla pitää valinnan osua nappiin. Jos hylly on vino ja sarana narisee, ei auta valittaa. Se on nyt se sinun itse valitsemasi täydellinen kaappi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.

Arvoista?

Haluistahan siinä on kysymys!

Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.

Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.

Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.

Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.

No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.

Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.

Kaltaineni ihminen?

Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.

Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.

Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.

Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen? 

Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?

Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.

Arvokysymys

Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa? 

Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana  "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?

Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.

Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.

Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?

Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.

Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?

(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)

En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?

No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.

Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?

En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.

Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(

Siis sinä ihan oikeasti puhut naapureiden ja työkavereiden kanssa tällaisia? :O Ja hekö ihan muitta mutkitta vastailevat? Jos minulta työkaveri tuollaista kysyy, niin minä ottaisin ihan vain vitsinä ja nauraisin tai olisin hiljaa ja yrittäisin poistua tilanteesta. 

Kaikki syövät = kaikki puhuvat ruoasta, kaikki (paitsi jotkut) harrastavat seksiä siis mitä patoumia sinulla on ettet voi puhua seksistä? Sinulla on kuin onkin ongelmia seksuaalisuutesi ja seksin harrastamisen kanssa. Et ole tyytyväinen ja häpeät joten et voi myöskään puhua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi. 

Tämä harkinta on juuri se mitä itsekin haluaisin korostaa; jos etsii pitkäaikaista kumppania, kannattaa ensin tapailla ja tutustua isompaan otantaan ja siitä sitten pikkuhiljaa valikoituu se, joka eniten miellyttää ja vastaa ihanteitasi. Jotkut valitsevat sen ekan, ja sitten suhteen myötä pyrkivät muuttamaan kumppanin käytöstapoja yms ja se on aika kyseenalaista puuhaa se. Manipulointia suorastaan. Kannattaa käydä ensin rophkeasti läpi muitakin, niin kyllä se oikea sieltä sitten aikanaan löytyy kun on malttia :) Eikä se "etsintäprosessikaan" mikään tylsä kokemus ole.

Ei, vaan ensin hylätään monta epäsopivaa, jotka ovat puheiden perusteella osoittautuneet sellaisiksi, että heitä ei voi muuttamatta hyväksyä. Sitten otetaan se ensimmäinen jota ei tarvitse muuttaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi. 

uh huuh--- ihan 3 vuotta olet harkinnut? Et nyt ihan voittanut tätä "kisaa" ? Oikeasti.. Joitakin ihmisiä ällöttää yhden illan jutut, sarjapaneskelut jne. et voi millään perusteluillasi muuttaa heidän mieltään. Olet itsetuhoinen kun haluat jatkaa vänkäämistä. Miksi sinulla on tarve saada hyväksyntää seksielämällesi, miksi? Etkö voi vain olla tyytyväinen siihen mitä teet koska se on sinun valintasi? Miksi takerrut siihen, että joukko ihmisiä ei ikinä tule yhden illan juttuja hyväksymään? Miksi se on sinulle tärkeää? Miksi kaipaat hyväksyntää? Ällötät sellaisia ihmisiä jotka eivät hyväksy nykyistä sekstailukulttuuria ja sillä hyvä. Valitettavaa, mutta näin se kaikessa totuudessaan menee. Et voi saada yökötysrefleksiä loppumaan, joillekin ihmisille yhden illan jutut ovat totaalinen turn off ja sillä siveyden sipuli.

Meinasitko, että menin aiempaan parisuhteeseeni heti ilman harkintaa? 

Millä tavalla olen itsetuhoinen kun jatkan keskustelua? Onko tuo uhkaus? Minulle on ihan sama sinun yökötysrefleksisi. 

Ymmärsinkö nyt oikein, että sinulla ei siis ole ollut yhtäkään kumppania, kun puhut täydellisestä parisuhteesta, mutta myös pitkästä harkinnasta. Joko sinulla ei sitä harkinta-aikaa itselläsikään kovin pitkään ole ollut tai sitten sinä vieläkin "harkitset" eli sinulla ei ole kumppania. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi. 

Juurihan sanoin, että valitsen kaappini huolella. Minulla on ideaalikaappi ja omat mieltymykset ja kun ideaalikaappi osui kohdalle niin kävin kimppuun kuin sika limppuun ja olen nyt onnellinen täydellisen kaapin omistaja :) Teoriassa voi tutustua kaappien ominaisuuksiin ja omiin mieltymyksiin ja valita sopivan kaapin. Oma kaappi paras kaappi! Et vie huonekalukaupan kaappeihin omia tavaroitasi sisään kokeillaksesi mikä sopii tavaroillesi parhaiten vaan mielessäsi on tietyt kriteerit jotka kaapin tulee täyttää.

Miten valitset sen kaapin, kun et ole nähnyt oikeasti yhtäkään kaappia? Et ole omin silmin nähnyt ja käsin kosketellut, millaisia ominaisuuksia niissä on. Sinulla on ainoastaan kuvia ja lista ominaisuuksista. Kyllä sinulla on kaappia ostaessasi ihan varmasti jonkinlainen kokemus kaapeista ja niiden ominaisuuksista ja olet niitä käyttänyt. Nyt pitää siis ajatella siten, että et ole koskaan nähnyt yhtäkään kaappia, etkä tiedä miten ne toimivat ja miten esimerkiksi ovi aukeaa ja henkari tai vetolaatikko toimii. Olet vain nähnyt kuvia. Ja kertaheitolla pitää valinnan osua nappiin. Jos hylly on vino ja sarana narisee, ei auta valittaa. Se on nyt se sinun itse valitsemasi täydellinen kaappi. 

Toiseen voi tutustua ilman seksiä. Myös pussailla ja käpälöidä voi ilman seksiä. Kaapistani on katkennut pari vetonuppia ja siinä on muutama kolhu mutta se on entistä rakkaampi ja silti yhtä täydellinen <3

No en mä ainakaan halua miehekseni mitään fuckboyta, luultavasti tulisin petetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Seksi on hetkellinen tapahtuma ja sitten kun se on ohi niin se on ohi ja sillä ei ole enäön mitääb merkitystä. Joten miten jotkut väittää että jollakin olis ollu liikaa seksikumppaneita? Niitä ei voi olla koskaan liikaa t: 20v kundi ja 100 - 120 partneria ollu.

Irtoseksi jättää jälkensä niin fyysiset kuin psyykkisetkin.

Ei kai niitä ole liikaa jos itse on tyytyväinen määrään. Itselläni on ollut huikeat yksi, ja sama on edelleen.

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.

Arvoista?

Haluistahan siinä on kysymys!

Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.

Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.

Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.

Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.

No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.

Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.

Kaltaineni ihminen?

Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.

Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.

Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.

Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen? 

Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?

Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.

Arvokysymys

Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa? 

Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana  "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?

Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.

Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.

Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?

Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.

Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?

(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)

En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?

No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.

Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?

En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.

Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(

Siis sinä ihan oikeasti puhut naapureiden ja työkavereiden kanssa tällaisia? :O Ja hekö ihan muitta mutkitta vastailevat? Jos minulta työkaveri tuollaista kysyy, niin minä ottaisin ihan vain vitsinä ja nauraisin tai olisin hiljaa ja yrittäisin poistua tilanteesta. 

Kaikki syövät = kaikki puhuvat ruoasta, kaikki (paitsi jotkut) harrastavat seksiä siis mitä patoumia sinulla on ettet voi puhua seksistä? Sinulla on kuin onkin ongelmia seksuaalisuutesi ja seksin harrastamisen kanssa. Et ole tyytyväinen ja häpeät joten et voi myöskään puhua siitä.

Ei minulla ole ongelmia vessassa käymisenkään kanssa, mutta en silti puhu työkavereiden kanssa pissakakkajuttuja. Jotkut asiat nyt ovat sellaisia, että niistä ei kahvipöydässä sovi puhua. Oletko kuullut käytöstavoista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi. 

uh huuh--- ihan 3 vuotta olet harkinnut? Et nyt ihan voittanut tätä "kisaa" ? Oikeasti.. Joitakin ihmisiä ällöttää yhden illan jutut, sarjapaneskelut jne. et voi millään perusteluillasi muuttaa heidän mieltään. Olet itsetuhoinen kun haluat jatkaa vänkäämistä. Miksi sinulla on tarve saada hyväksyntää seksielämällesi, miksi? Etkö voi vain olla tyytyväinen siihen mitä teet koska se on sinun valintasi? Miksi takerrut siihen, että joukko ihmisiä ei ikinä tule yhden illan juttuja hyväksymään? Miksi se on sinulle tärkeää? Miksi kaipaat hyväksyntää? Ällötät sellaisia ihmisiä jotka eivät hyväksy nykyistä sekstailukulttuuria ja sillä hyvä. Valitettavaa, mutta näin se kaikessa totuudessaan menee. Et voi saada yökötysrefleksiä loppumaan, joillekin ihmisille yhden illan jutut ovat totaalinen turn off ja sillä siveyden sipuli.

Meinasitko, että menin aiempaan parisuhteeseeni heti ilman harkintaa? 

Millä tavalla olen itsetuhoinen kun jatkan keskustelua? Onko tuo uhkaus? Minulle on ihan sama sinun yökötysrefleksisi. 

Ymmärsinkö nyt oikein, että sinulla ei siis ole ollut yhtäkään kumppania, kun puhut täydellisestä parisuhteesta, mutta myös pitkästä harkinnasta. Joko sinulla ei sitä harkinta-aikaa itselläsikään kovin pitkään ole ollut tai sitten sinä vieläkin "harkitset" eli sinulla ei ole kumppania. 

mmm.... Kertoisitko kuinka ihmeessä joku voi uhata toista olemaan itsetuhoinen???? Eikö itsetuhoisuus ole aiheutettu itse, eikä toinen voi sitä aiheuttaa. Näin minä olen ymmärtänyt itsetuhoisuuden käsitteen.

Ihminen on yksiavioinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi. 

Juurihan sanoin, että valitsen kaappini huolella. Minulla on ideaalikaappi ja omat mieltymykset ja kun ideaalikaappi osui kohdalle niin kävin kimppuun kuin sika limppuun ja olen nyt onnellinen täydellisen kaapin omistaja :) Teoriassa voi tutustua kaappien ominaisuuksiin ja omiin mieltymyksiin ja valita sopivan kaapin. Oma kaappi paras kaappi! Et vie huonekalukaupan kaappeihin omia tavaroitasi sisään kokeillaksesi mikä sopii tavaroillesi parhaiten vaan mielessäsi on tietyt kriteerit jotka kaapin tulee täyttää.

Miten valitset sen kaapin, kun et ole nähnyt oikeasti yhtäkään kaappia? Et ole omin silmin nähnyt ja käsin kosketellut, millaisia ominaisuuksia niissä on. Sinulla on ainoastaan kuvia ja lista ominaisuuksista. Kyllä sinulla on kaappia ostaessasi ihan varmasti jonkinlainen kokemus kaapeista ja niiden ominaisuuksista ja olet niitä käyttänyt. Nyt pitää siis ajatella siten, että et ole koskaan nähnyt yhtäkään kaappia, etkä tiedä miten ne toimivat ja miten esimerkiksi ovi aukeaa ja henkari tai vetolaatikko toimii. Olet vain nähnyt kuvia. Ja kertaheitolla pitää valinnan osua nappiin. Jos hylly on vino ja sarana narisee, ei auta valittaa. Se on nyt se sinun itse valitsemasi täydellinen kaappi. 

Toiseen voi tutustua ilman seksiä. Myös pussailla ja käpälöidä voi ilman seksiä. Kaapistani on katkennut pari vetonuppia ja siinä on muutama kolhu mutta se on entistä rakkaampi ja silti yhtä täydellinen <3

Ei vaan pointti oli se, että sinä näit kuvan kaapista, jossa oli suorat hyllyt ja ihastuit kaappiin osittain siksi. Sitten kun sen vihdoin saat käyttöösi, hyllyt ovatkin vinot. Miten voit sanoa rakastavasi kaappia, kun se ei olekaan täydellinen? Mihin oikeastaan rakastuit, jos se ensin täydellisenä pitämäsi kuvan kaappi oli muka täydellinen, mutta sitten se, joka olikin ihan erilainen, onkin täydellinen? Onko sinulle siis mikä tahansa kaappi täydellinen? Kunhan on joku kaappi, jota rakastaa? Ei väliä, vaikka se olisikin ihan käyttökelvoton ja pelkkää huijausta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.

Arvoista?

Haluistahan siinä on kysymys!

Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.

Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.

Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.

Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.

No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.

Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.

Kaltaineni ihminen?

Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.

Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.

Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.

Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen? 

Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?

Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.

Arvokysymys

Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa? 

Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana  "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?

Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.

Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.

Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?

Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.

Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?

(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)

En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?

No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.

Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?

En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.

Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(

Siis sinä ihan oikeasti puhut naapureiden ja työkavereiden kanssa tällaisia? :O Ja hekö ihan muitta mutkitta vastailevat? Jos minulta työkaveri tuollaista kysyy, niin minä ottaisin ihan vain vitsinä ja nauraisin tai olisin hiljaa ja yrittäisin poistua tilanteesta. 

Kaikki syövät = kaikki puhuvat ruoasta, kaikki (paitsi jotkut) harrastavat seksiä siis mitä patoumia sinulla on ettet voi puhua seksistä? Sinulla on kuin onkin ongelmia seksuaalisuutesi ja seksin harrastamisen kanssa. Et ole tyytyväinen ja häpeät joten et voi myöskään puhua siitä.

Ei minulla ole ongelmia vessassa käymisenkään kanssa, mutta en silti puhu työkavereiden kanssa pissakakkajuttuja. Jotkut asiat nyt ovat sellaisia, että niistä ei kahvipöydässä sovi puhua. Oletko kuullut käytöstavoista? 

Ehkä se riippuu työyhteisöstäsi? Jotkut työyhteisöt ovat avoimempia keskenään kun toiset. Kyllä, tiedän, että yhdeltä yksikön tytöistä leikattiin patti persauksesta. En edes osannut sellaista kysyä vaan hän itse kertoi :p En hätkähdä vähästä. Mitä pikkusiveitä tekopyhiä käytöstapoja? Jokainen kakkaa ja pissaa ja sen sijaan, että kaikki avautuisivat arkisista asioista AV:llä niin jotkut uskaltavat tehdä sen ihan face to face :p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.

Arvoista?

Haluistahan siinä on kysymys!

Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.

Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.

Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.

Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.

No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.

Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.

Kaltaineni ihminen?

Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.

Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.

Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.

Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen? 

Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?

Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.

Arvokysymys

Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa? 

Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana  "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?

Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.

Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.

Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?

Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.

Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?

(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)

En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?

No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.

Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?

En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.

Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään.

Juu niin varmaan voi, jos aihe kovasti kiinnostaa ja elämä sen ympärillä pyörii. Mutta enhän minä kysynyt sitä mitä puhut omaista seksikokemuksistasi vaan sitä miten utelet muiden seksikokemuksista. Kerro nyt.

Jos esimerkiksi työkaverisi Pirkko ehdottaisi yhteistä lauluiltaa niin vastaisitko siihen kysymällä mielipidettä Rosa Meriläisen "pimpasta" ja siitä kuinka monta kertaa puolestaan Pirkko on "pimppaansa" antanut ennen kun voit luvata tapaamista?

Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla?

Voin vakuuttaa ettei Rosa Meriläisen exä ole nuollut minunkaan "pimppaa". Mutta mitä se tähän kuuluu?

Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(

Suoraan sanottuna sinun seksielämäsi ei voi kovin kiinnostavaa olla enkä omastani aio täällä sen kummemmin avautua. Mutta minua kiinnostaa että miten ja missä vaiheessa sinä ohjaat puheen tuttujesi seksikumppanien määrään ja miten oikein muistat kaikkien ystäviesi ja tuttujesi seksikumppanien määrät? Pidätkö kirjaa saamistasi vastauksista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Ja tähän vielä. Mitähän tarkoitat tällä harkitsemisella? Minä olen harkinnut parisuhteitani varmaan kauemmin kuin sinä eikä vieläkään ole löytynyt tarpeeksi hyvää kumppania. Harkitseminen ei siis ole mikään tae siitä, että se oikea tulisi vastaan. Yksi suhde kesti 12 vuotta eikä kumpikaan pettänyt. Erosin kolme vuotta sitten eikä minulla ole mitään tarvetta lähteä parisuhteeseen, jos ei oikeasti kolahda. Seksiä kyllä saan siitä huolimatta. En koe tätä tilannetta mitenkään ongelmalliseksi. 

uh huuh--- ihan 3 vuotta olet harkinnut? Et nyt ihan voittanut tätä "kisaa" ? Oikeasti.. Joitakin ihmisiä ällöttää yhden illan jutut, sarjapaneskelut jne. et voi millään perusteluillasi muuttaa heidän mieltään. Olet itsetuhoinen kun haluat jatkaa vänkäämistä. Miksi sinulla on tarve saada hyväksyntää seksielämällesi, miksi? Etkö voi vain olla tyytyväinen siihen mitä teet koska se on sinun valintasi? Miksi takerrut siihen, että joukko ihmisiä ei ikinä tule yhden illan juttuja hyväksymään? Miksi se on sinulle tärkeää? Miksi kaipaat hyväksyntää? Ällötät sellaisia ihmisiä jotka eivät hyväksy nykyistä sekstailukulttuuria ja sillä hyvä. Valitettavaa, mutta näin se kaikessa totuudessaan menee. Et voi saada yökötysrefleksiä loppumaan, joillekin ihmisille yhden illan jutut ovat totaalinen turn off ja sillä siveyden sipuli.

Meinasitko, että menin aiempaan parisuhteeseeni heti ilman harkintaa? 

Millä tavalla olen itsetuhoinen kun jatkan keskustelua? Onko tuo uhkaus? Minulle on ihan sama sinun yökötysrefleksisi. 

Ymmärsinkö nyt oikein, että sinulla ei siis ole ollut yhtäkään kumppania, kun puhut täydellisestä parisuhteesta, mutta myös pitkästä harkinnasta. Joko sinulla ei sitä harkinta-aikaa itselläsikään kovin pitkään ole ollut tai sitten sinä vieläkin "harkitset" eli sinulla ei ole kumppania. 

mmm.... Kertoisitko kuinka ihmeessä joku voi uhata toista olemaan itsetuhoinen???? Eikö itsetuhoisuus ole aiheutettu itse, eikä toinen voi sitä aiheuttaa. Näin minä olen ymmärtänyt itsetuhoisuuden käsitteen.

Sinä sanoit, että jos jatkan keskustelua, olen itsetuhoinen. Se siis tarkoittaa sitä, että keskustelun jatkaminen johtaa johonkin tuhoisaan. Ihan samalla tavalla kuin mafiosolle kettuilu on itsetuhoista. Sinun kanssani minä tässä keskustelen, joten oletan, että silloin se uhka johtuu siitä, että keskustelen sinun kanssasi. Miten muuten keskustelu voisi olla tuhoisaa? 

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on yksiavioinen.

Mitäs sanoisit, jos kävisikin ilmi, että yksiavioisuus on ihmiskunnan historiassa aika uusi juttu, ja koskee vain pientä vähemmistöä?

Noh, kai joka päivä oppii jotain uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksikumppanien määrä kertoo ihmisen arvoista yms. Usein myös itsekunnioituksesta ja itsetunnosta, toki ei aina ole niin, että jos on monia kymmeniä tai jopa satoja kumppaneita niin taustalla on jotakin puutetta noissa asioissa. Varsinaista absoluuttista totuutta ei siitä ole mikä on liikaa, se on mielipide- ja arvokysymys. Omasta mielestäni esimerkiksi tuo 100-120 on todellakin liikaa eikä kerro hyvää ihmisen arvoista, mutta moni muu on varmasti eri mieltä ja se on ihan ok.

Arvoista?

Haluistahan siinä on kysymys!

Jos kaksi ihmistä yhteisestä sopimuksesta harrastaa seksiä, niin mitä se kuuluu kenellekään muulle arvojeesusteluineen.

Olen 50+ ja minulla oli 20-27-vuotiaana lukuisia seksisuhteita. Siis one-night-standeja. Ei se kertonut arvoistani, vaan siitä että tykkän seksistä, eikä ollut seurustelusuhdetta.

Viimeisen 20 vuoden aikana minulla on ollut 2 seksikumppania. KErtooko sekin jotain arvoistani? Ei vaan elämäntilanteestani.

Jos näkisit minut, et ikinä voisi kuvitella tätä sievää jakkupukutäti ja hänen lukuisia nuoruuden seksikumppaneita samaan lauseeseen. Olen hyvä perheenäiti, hyvässä työssä ja asun hyvällä asuntoalueella. Joten se arvoista.

No kyllä se kertoo jotain arvoista jos nai ympäriinsä. Ei asia kenellekään kuulu mutta kertoo se sinusta ihmisenä jotain (vaikket sitä halua myöntää). Eräs arvo voi olla itsekunnioitus ja itsearvostus, johon voi kuulua vaikkapa se että henkilö jonka kanssa jaat oman kroppasi (jossa sielusi/ihmisyytesi asuu) on erityinen elämässäsi. Monelle tämä arvo on tärkeä.

Epäilen että kaltaisesi ihmiset eivät kuitenkaan puolisolle menneisyyttä paljasta, miksiköhän..? Jos olisin mies ja saisin selville että vaimo on ollut ns. yleisenä patjana niin jättäisin heti.

Kaltaineni ihminen?

Rakastan perhettäni, olen ystävällinen ja todella mukava ihminen, iloinen ja rakastettava. Minulla on ystäviä ja kavereita ja paljon hyviä kavereita työpaikallani. Olen ystävällinen kaikille työpaikallani, maksan veroni, tuen Unicefia, huolehdin perheestäni ja lapsistani, olen hyvä lapsi vanhenevalle isälleni.

Miten joku kehtaa laittaa minut johonkin "kaltaisesi"-lokeroon VAIN sen takia, että minulla oli kultaisella 80-luvulla useita seksikumppaneita? Se ei kerro minusta ihmisenä yhtään mitään, se ei määritä minua, se ei turmele minua, se ei tee minua kylmäksi tai kovaksi ihmiseksi.

Katsos kun me jotkut ihmiset arvotamme ihmisiä niin, että seksikumppaneiden määrällä on vaikutusta. Paljon kumppaneita = huono ihminen. Se on valitettavaa, mutta näin se vaan menee. Jokaisella on omat näkemykset ja arvot ja joidenkin arvomaailmaan nuo useat seksikumppanit eivät mahdu.

Kysytkö yleensä ihmisiltä heidän seksikumppaniensa määrää? Siis ihan kaveri- ja tuttavapiireissäkin, jotta saat tietää, että onko kyseinen henkilö hyvä vai huono ihminen? 

Vai olisiko kyse nyt siitä, että sinulla on huono itsetunto ja haluaisit kokea itsesi paremmaksi ihmiseksi, mutta teetkin sen lyttäämällä muita alas? Terapia saattaisi auttaa?

Olen todellakin kysynyt enkä ole alkanut ystävyyssuhteisiin sellaisten kanssa jotka panevat ympäriinsä. Minulla on heistä kokemusta ex-ystävinä. Pahin tapaus oli yksi lapsuuden ystäväni joka kerran houkutteli varatun miehen panemaan kanssaan. Näin sen enkä voinut uskoa, että ystäväni olisi tehnyt jotain niin oksettavaa. En voinut edes katsoa häneen päin enkä koskaan enää puhunut hänelle. Tunnen vain vastenmielisyyttä ja syvää inhoa häntä kohtaan.

Arvokysymys

Tämä on aika mielenkiintoista. Missä vaiheessa kysyt ihmiseltä heidän seksikumppaniensa määrää? Ajatellaanpa vaikka tilannetta jossa toimistolle on tullut uusi työntekijä, Pirkko, ja sitten kahvitunnilla juttelette ja huomaatte vaikkapa pitävänne samoista virsistä. Pirkko ehdottaa, että voisitte mennä vaikka yhdessä veisuuiltaan ja sen jälkeen kahville. Kysytkö seksikumppanien määrää ennen lauluiltamiin suostumista vai vasta niiden jälkeen kahvitellessa? 

Kiinnostaa myös miten asiaa kysyt. Jos esim. edellisen esimerkin Pirkko sanoo, että olisi mukava lähteä lauluiltamiin yhdessä, niin vastaatko siihen ihan muina naisiana  "miten muuten seksikumppanien määrä?" vai tuotko asian esille niin, että sanot sinulla olevan tiettyjä ehdottomia edellytyksiä ystävyydelle ja yhden niistä olevan vähäinen (sinua vähäisempi?) seksikumppanien määrä?

Kysyn tätä sen vuoksi kun oikeastaan, ryhdyttyäni asiaa pohtimaan, huomasin etten tiedä ainoankaan ystäväni tai tuttavani seksikumppanien määrää. Puolisoni kumppanimäärän tiedän suunnilleen, en ole koskaan kokenut kovin tärkeäksi asiaa selvittää.

Pirkon kanssa ystävyys olisi mahdoton jo siinä vaiheessa, että hän haluaisi tavata veisuuillassa ;) Mediassa kyllä riittää aiheita joista puhuessa tulee ilmi toisen kanta ja sitten tarpeen mukaan ja sopivassa tilanteessa voi kysyä seksikumppaneidenkin määrää.

Niinpä, mutta mikä se sopiva tilanne oikein on? Onko esimerkiksi niin että kun Pirkon kanssa molemmat päivittelette sitä kuinka iltpäivälehdissä kerrotaan Jutta G:n menneen jo neljännen kerran kihloihin niin siinä on sitten sopiva tilanne kysäistä että "monenkos kanssa sinä muuten Pirkko olet vällyjen väliin hypännyt?" MIllaisia vastauksia olet saanut?

Edelliset tuomitut olivat itse asiassa kaksi mieshenkilöä joiden kanssa keskustelimme yleisluontoisesti jostain deittailuun liittyvästä aiheesta ja kysyin ihan vaan suoraan että monenko kanssa olet nussinut yhtä aikaa. Eihän siinä aiheena mitään outoa tai hävettää ole. No, tulos oli liian monen minun mielestäni joten en ole jutellut noiden miesten kanssa sen jälkeen.

Ohjaatko keskustelun "nussimiseen" jokaisen hyvänpäiväntutun kanssa jos näyttää siltä että teistä mahdollisesti voisi tulla ystävät?

(Monenko kanssa nämä miehet olivat "nussineet yhtä aikaa"? Minä en ole koskaan "nussinut" yhtä aikaa kun yhden ihmisen kanssa.)

En tiedä sitten mikä oma ongelmasi on aiheen kanssa?

No ilmeisesti minulla on joku vakava ongelma kun en tiedä monenko kanssa ystäväni ovat "nussineet". Eikä sitä ole minultakaan kysytty kun ehkä pari kertaa koko elämäni aikana. Varmaan siinä joku ongelma on, vaikka en itse sitä tiedäkään. Siksihän tässä kyselen.

Voit harrastaa seksiä mutta et puhua siitä? Nolottaako? Miksi ihmeessä?

En tiennytkään että seksistä pitää puhua kaikkien ihmisten kanssa joihin on tutustumassa. Kieltämättä minusta olisi aika noloa aloittaa tutustuminen kyselemällä toisen ihmisen seksipartnerien määrää. Mutta osaat varmasti kertoa miten tämä tapahtuu niin ettei tällainen kyseleminen tuntuisi nololta.

Kuten sanoin niin media on täynnä seksijuttuja, niitä lueskellessa todellakin voi puhua omista elämänkokemuksistaan ja mieltymyksistään. Rosa Meriläinen juuri kertoi uutisissa, että exänsä ei nuollut pimppaa, mites sulla? Tykkäätkö nuolennasta ja tuletko nuolluksi? Oma ihastukseni olisi tykännyt nuolla mutta itse en pidä siitä. Lisäksi se aiheuttaa miehille syöpiä joten en ikimaailmassa haluaisi aiheuttaa syöpää rakkaalleni. Hän kuitenkin oli nuolijamiehiä ja totesin, että olkoon ja menköön tappamaan itsensä jonkun toisen pimpassa. En halua olla tappajapimppa :(

Siis sinä ihan oikeasti puhut naapureiden ja työkavereiden kanssa tällaisia? :O Ja hekö ihan muitta mutkitta vastailevat? Jos minulta työkaveri tuollaista kysyy, niin minä ottaisin ihan vain vitsinä ja nauraisin tai olisin hiljaa ja yrittäisin poistua tilanteesta. 

Kaikki syövät = kaikki puhuvat ruoasta, kaikki (paitsi jotkut) harrastavat seksiä siis mitä patoumia sinulla on ettet voi puhua seksistä? Sinulla on kuin onkin ongelmia seksuaalisuutesi ja seksin harrastamisen kanssa. Et ole tyytyväinen ja häpeät joten et voi myöskään puhua siitä.

Ei minulla ole ongelmia vessassa käymisenkään kanssa, mutta en silti puhu työkavereiden kanssa pissakakkajuttuja. Jotkut asiat nyt ovat sellaisia, että niistä ei kahvipöydässä sovi puhua. Oletko kuullut käytöstavoista? 

Ehkä se riippuu työyhteisöstäsi? Jotkut työyhteisöt ovat avoimempia keskenään kun toiset. Kyllä, tiedän, että yhdeltä yksikön tytöistä leikattiin patti persauksesta. En edes osannut sellaista kysyä vaan hän itse kertoi :p En hätkähdä vähästä. Mitä pikkusiveitä tekopyhiä käytöstapoja? Jokainen kakkaa ja pissaa ja sen sijaan, että kaikki avautuisivat arkisista asioista AV:llä niin jotkut uskaltavat tehdä sen ihan face to face :p

Niin, jokin operaatio onkin vähän eri asia, kuin päivittäisten ruumiintoimintojen  tai seksiyksityiskohtien selittäminen. Sinulle olisi ilmeisesti myös ihan ok, jos miehesi juttelisi harrastusporukassa värkkisi löysyydestä ja suihinottotaidoistasi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jennicajee kirjoitti:

Pystyykö sitä sitten olemaan uskollinen parisuhteessa, jos ollut satoja seksikumppaneita?

Pystyy. Ei ole hinkua vieraisiin, päin vastoin kokemuksen tuoma kyky välttää ja vahvuus vastustaa kiusauksia.

Samaa mieltä. Luulisi enemmän kutkuttavan, jos olisi impenä alkanut suhteeseen. Nyt sitä tietää mitä se on, hyvässä ja pahassa. Kuten joku aiemmin sanoi, että kun kyllästyy, niin kyllästyy. Lukumäärä tuli minulla täyteen. Se ei ole niin ihmeellistä. Tietää myös kuinka helppoa pettäminen olisi -ei halua menettää tätä kaikkea. Perhettä, hyvää kumppanuutta. Se ei ole sen arvoista. Jonku kokemattoman voisin ennemmin kuvitella pohdiskelevan, että miltähän joku muu tuntuu/näyttää ja osaakohan se jotain mitä kumppani ei. Itse sain kyllä hyvin paljon kaikenlaista kokea ja nähdä. Ei enää kiinnosta.

Neitsyt voi aivan hyvin tutustua seksityylitarjontaan teoriassa ja etsiä sellaista kumppania joka on kiinnostunut samoista asioista. Kokematon jolle neitsyys itsessään ei ole tärkeää, voi vaikka itsekseen kokeilla mistä pitää. Neitsytsinkulla voi olla lista kriteereistä, jotka miehen on täytettävä. Näin ollen koeajot ovat turhia eikä aikaa tarvitse tuhlata vääränlaiseen ihmistyyppiin. Kumppanin vaihtaminen tai ikisinkuksi jättäytyminen sen jälkeen jos ehdokas on todettu huonoksi ei suinkaan ole poissuljettua. Miksi kokemattoman pitäisi edes pohdiskella millainen joku toinen on jos ensimmäinen täyttää toiveet? Eihän sitä erilaista olla kiinnostuttukaan hakemaan vaan sitä ideaalia yhtä. Samalla mieluummin tavataan se yksi oikea vasta nelikymppisenä kuin kymmenen väärää kumppania aiemmin. Nirsoilua vaiko sittenkin viisautta? Viisautta on tehdä omat arvovalinnat.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt tästä oikein mitään. Miten ihmeessä voi itsekseen kokeilla mistä pitää? Oletko koskaan ollut useamman kuin yhden ihmisen kanssa? Kyllä seksi vain tuntuu eri kumppaneiden kanssa erilaiselta eikä sitä päälle päin tai juttelemalla voi tietää. 

Ja tuo edellinen vastaaja puhui siitä, että siinä parisuhteessa voi tulla myöhemmin ajatus, että miltähän muut tuntuisivat. Ei ollut kyse siitä, että sillä valinnan hetkellä mietittäisiin, miellyttääkö tämä ihminen minua tai että pitäisi valita yhden sijaan useita. 

Puhuin erilaisista seksityyleistä; tantraa, vaniljaa, bdsm, mistä on kiinnostunut. Juu, kyllä monikin harjoittelee itsekseen ilman kumppania tietääkseen omat mieltymyksensä ;) Edelleen, ei kaikkia kiinnosta miltä muut tuntuvat. Jos on tyytyväinen ensimmäiseen ja siihen miltä hän tuntuu niin miksi haluta muuta??? Eihän se kiinnosta, koska se mitä saa on se mitä kaipaa. Ei sen tarvitse kiinnostaa milloinkaan vaan voi ikuisesti olla tyytyväinen siihen mitä on. Katsos, kun olen ostanut hyvän vaatteen, asunnon, huonekalun tai kulkupelin niin en suinkaan vaihda niitä pois vaan pidän ne ja olen tosi tyytyväinen. Joka päivä ihastelen 20 vuotta vanhaa kaappiani, että on se vaan maailman kaunein ja ihanin kaappi. Kaappejahan on maailma täynnä mutta en halua kokeilla muita kaappeja sillä rakastan tätä kaappia :)

Sinä siis kuvittelet, että kun vain noista suuntauksista kerran valitsee sen mieluisen, niin se riittää ja toimii aina kenen tahansa kanssa? :'D 

Toimii sen kanssa joka on täydellinen kaappi. Sitä kaappia odotetaan ja kun se on valittu niin sitä ei ole tarvetta muuttaa. Olisi ehkä toiminut sinullakin jos olisit harkiten valinnut.

Sinä siis myös valitset kaappisi näkemättä sen sisään ja tietämättä, millaisia ominaisuuksia muilla kaapeilla on. Ehkä pelkkien kuvien perusteella ilman mahdollisuutta koettaa, miltä se tuntuu tai katsoa, miten ovet aukeavat, millaiset hyllyt on sisällä. Valitset kaapin näkemättä yhtään kaappia ja ensimmäinen valitsemasi kaappi on täydellinen. Pelkkien kuvien ja mittojen perusteella. Ja koskaan ei ole tarvetta miettiä, olisiko joku muu kaappi sittenkin ollut vähän kätevämpi. 

Juurihan sanoin, että valitsen kaappini huolella. Minulla on ideaalikaappi ja omat mieltymykset ja kun ideaalikaappi osui kohdalle niin kävin kimppuun kuin sika limppuun ja olen nyt onnellinen täydellisen kaapin omistaja :) Teoriassa voi tutustua kaappien ominaisuuksiin ja omiin mieltymyksiin ja valita sopivan kaapin. Oma kaappi paras kaappi! Et vie huonekalukaupan kaappeihin omia tavaroitasi sisään kokeillaksesi mikä sopii tavaroillesi parhaiten vaan mielessäsi on tietyt kriteerit jotka kaapin tulee täyttää.

Miten valitset sen kaapin, kun et ole nähnyt oikeasti yhtäkään kaappia? Et ole omin silmin nähnyt ja käsin kosketellut, millaisia ominaisuuksia niissä on. Sinulla on ainoastaan kuvia ja lista ominaisuuksista. Kyllä sinulla on kaappia ostaessasi ihan varmasti jonkinlainen kokemus kaapeista ja niiden ominaisuuksista ja olet niitä käyttänyt. Nyt pitää siis ajatella siten, että et ole koskaan nähnyt yhtäkään kaappia, etkä tiedä miten ne toimivat ja miten esimerkiksi ovi aukeaa ja henkari tai vetolaatikko toimii. Olet vain nähnyt kuvia. Ja kertaheitolla pitää valinnan osua nappiin. Jos hylly on vino ja sarana narisee, ei auta valittaa. Se on nyt se sinun itse valitsemasi täydellinen kaappi. 

Toiseen voi tutustua ilman seksiä. Myös pussailla ja käpälöidä voi ilman seksiä. Kaapistani on katkennut pari vetonuppia ja siinä on muutama kolhu mutta se on entistä rakkaampi ja silti yhtä täydellinen <3

Ei vaan pointti oli se, että sinä näit kuvan kaapista, jossa oli suorat hyllyt ja ihastuit kaappiin osittain siksi. Sitten kun sen vihdoin saat käyttöösi, hyllyt ovatkin vinot. Miten voit sanoa rakastavasi kaappia, kun se ei olekaan täydellinen? Mihin oikeastaan rakastuit, jos se ensin täydellisenä pitämäsi kuvan kaappi oli muka täydellinen, mutta sitten se, joka olikin ihan erilainen, onkin täydellinen? Onko sinulle siis mikä tahansa kaappi täydellinen? Kunhan on joku kaappi, jota rakastaa? Ei väliä, vaikka se olisikin ihan käyttökelvoton ja pelkkää huijausta? 

Edelleen ei. Minulla oli mielikuva täydellisestä kaapista vuosia ennen kaapin löytymistä. Näin kyllä useita kaappeja mutten halunnut niitä syystä tai toisesta. Tiedätkö, luonto ei ole täydellinen. Täydellisessä kukassa on yleensä jossain joku ötökänsyömä, näkymättömissä tai näkyvissä. Silti se on täydellinen. Täydellinen voi aivan hyvin sisältää jonkun pienen virheen, ei se silti ole tyytymistä tähän kukkaseen vaikka jos koko pellon kävisin läpi niin löytyisi varmaan se yksi jossa ötökänsyömää ei ole. Mikään ei ole identtistä, kaikki ovat hieman erilaisia joka tapauksessa, värit, varsi, lehdet ja itse kukka . Pitää vaan löytää se joka on itselleen täydellisin, sinulle se voi olla se kaikkien pellosta irti revittyjen kukkasten jälkeen löytynyt kukkanen ilman ötökänsyömää, kun minulle se oli useiden katsomieni, mutta paikalleen jättämieni kukkasten jälkeen täydellinen kukkanen jossa oli ötökänsyömä, mutta muuten se oli juuri minulle täydellinen väreiltään ja muotokieleltään. Otan siis vain sen yhden mukaani, en tarvitse tuhota koko peltoa omani löytääkseni :)

Kyllä nyt näyttää siltä, että tuolla yhdellä kommentoijalla ei ole ollut yhtään parisuhdetta tai sitten hänen parisuhteensa on kaukana täydellisyydestä. Jotkut itsestäänselvyydet, jotka liittyvät parisuhteisiin ja seksiin ovat hänelle ihan utopiaa. Ainoat kokemukset taitavat olla porno, kavereiden kumppanien lukumäärien listaaminen ja Rosa Meriläisen kolumni.