Tiedettiin jo etukäteen, että pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle heikentää oppilaiden kielitaitoa
Silti aikaistus tehtiin, koska RKP sitä vaati. Siis RKP, jolle suomenkielisten kieliopinnot ei kuulu millään tavalla.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002557426.html
"Uusi tuntijako huonontaa kielitaitoa
Kieltenopettajat uskovat, että uusi peruskoulun tuntijako saattaa heikentää ja kaventaa oppilaitten kielitaitoa, vaikka tarkoitus oli päinvastainen.
Lehdessä haastatellaan SUKOLin puheenjohtajaa Kari Jukaraista, jonka mukaan peruskoulun päättövaiheessa kieliä osataan vastedes todennäköisesti huonommin kuin nyt. Etenkin pakollisen ruotsin opintojen alun varhentaminen oli yllättävä ja kohtalokas ratkaisu. "Sisältö ei siirry tuntien mukana", Jukarainen toteaa.
Ruotsin varhentaminen vähentää vapaaehtoisen pitkän kielen valintoja.
Lehden haastatteleman Jukaraisen mukaan uudistus saattaakin vain vahvistaa nykyistä tilannetta, jossa lähes kaikki opiskelevat vain englantia ja ruotsia.
Peruskoulun uusi tuntijako tulee voimaan 2016. Yksi uudistuksen päämääristä oli kieliohjelmien monipuolistaminen."
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Luuletko että asia jota ei osata edes perustella voitaisiin jotenkin paremmin toteuttaa? Tämähän on vain uusi epätoivoinen yritys toteuttaa asia jota ei pitäisi toteuttaa ollenkaan.
Luulen.
Nyt se on toteutettu niin että kurssit on hajautettu liian hajalleen. Lapsille tulee kummallisia katkoja ja taukoja oppimiseen. Jos se toteutettaiaiin paremmin, tulokset olisivat parempia.
Ja kielitaidon yleiseen romahtamiseen suurin syy ovat kuntien säästötoimet. Kieliä pitäisi olla tarjolla jo eskarissa ja niitä pitäisi voida aloittaa jo ekalta. Ja halukkaille pitäiis olla mahdollisuus valita useita a-kieliä.
Luulo ei ole tiedon väärtti. Yritä edes perustella miksi pakkoruotsia pitäisi opiskella kaikkien.
Miksi se on niin hemmetin vaikeaa tehdä kielten opiskelusta houkuttelevaa? Minä muistan peruskoulussa, kuinka ikävää oli jäädä pariksi tunniksi kouluun, kun muut lähtivät kotiin. Toki kielen opiskelu oli tärkeää, mutta sillä tavalla lapsi / teini ajattelee, ja monen motivaatio oli nollassa. Ratkaisu tähän olisi se, että kaikki lukisivat jotakin itselleen mieluista kieltä. Jos tykkää ruotsista, kokee tarvitsevansa sitä tai haluaa verrattain helpon kielen, niin lukee sitten sitä ruotsia. Ja tiedoksi, että monta työnahdollisuutta on mennyt hukkaan, koska en ole osannut tarpeeksi hyvin ranskaa, saksaa, venäjää... Kaikkia olen kyllä lukenut. Ruotsiin en aio suunnata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Luuletko että asia jota ei osata edes perustella voitaisiin jotenkin paremmin toteuttaa? Tämähän on vain uusi epätoivoinen yritys toteuttaa asia jota ei pitäisi toteuttaa ollenkaan.
Luulen.
Nyt se on toteutettu niin että kurssit on hajautettu liian hajalleen. Lapsille tulee kummallisia katkoja ja taukoja oppimiseen. Jos se toteutettaiaiin paremmin, tulokset olisivat parempia.
Ja kielitaidon yleiseen romahtamiseen suurin syy ovat kuntien säästötoimet. Kieliä pitäisi olla tarjolla jo eskarissa ja niitä pitäisi voida aloittaa jo ekalta. Ja halukkaille pitäiis olla mahdollisuus valita useita a-kieliä.
Kotikunnassani lopetettiin kaikki muut ala-asteen kielikerhot paitsi ruotsin ja tämä siis vanhempien tahtoa vastaan - enemmistö olisi halunnut erityisesti saksan jatkuvan.
Penätessäni syytä rehtorilta, epämääräistä selittelyä resurssipulasta (ymmärrettävää sinänsä) mutta se joka sai ärsyyntymään tosissaan "...ja pääkaupunkiseudulta tullut ohjeistus priorisoida toista kotimaista..."
Aika mukavaa kähmintää, eikös juu? Vaikka 80% vanhemmista piti saksan ja englannin kielikerhot tärkeämpiä kuin ruotsin vastaavaa, silti resurssit piti laittaa ruotsiin koska "joku Helsingissä" oli niin päättänyt.
Ilmeisesti maakunnissa ymmärretään pidemmälle maan rajojen ulkopuolelle kuin siellä missä asiat päätetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Luuletko että asia jota ei osata edes perustella voitaisiin jotenkin paremmin toteuttaa? Tämähän on vain uusi epätoivoinen yritys toteuttaa asia jota ei pitäisi toteuttaa ollenkaan.
Luulen.
Nyt se on toteutettu niin että kurssit on hajautettu liian hajalleen. Lapsille tulee kummallisia katkoja ja taukoja oppimiseen. Jos se toteutettaiaiin paremmin, tulokset olisivat parempia.
Ja kielitaidon yleiseen romahtamiseen suurin syy ovat kuntien säästötoimet. Kieliä pitäisi olla tarjolla jo eskarissa ja niitä pitäisi voida aloittaa jo ekalta. Ja halukkaille pitäiis olla mahdollisuus valita useita a-kieliä.
Kotikunnassani lopetettiin kaikki muut ala-asteen kielikerhot paitsi ruotsin ja tämä siis vanhempien tahtoa vastaan - enemmistö olisi halunnut erityisesti saksan jatkuvan.
Penätessäni syytä rehtorilta, epämääräistä selittelyä resurssipulasta (ymmärrettävää sinänsä) mutta se joka sai ärsyyntymään tosissaan "...ja pääkaupunkiseudulta tullut ohjeistus priorisoida toista kotimaista..."
Aika mukavaa kähmintää, eikös juu? Vaikka 80% vanhemmista piti saksan ja englannin kielikerhot tärkeämpiä kuin ruotsin vastaavaa, silti resurssit piti laittaa ruotsiin koska "joku Helsingissä" oli niin päättänyt.
Ilmeisesti maakunnissa ymmärretään pidemmälle maan rajojen ulkopuolelle kuin siellä missä asiat päätetään.
Pakkoruotsi on kaiken kielellisen sivistyksen jarru. Tämä nimenomaan osoittaa sen. Ei mitkään leikkaukset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on niin hemmetin vaikeaa tehdä kielten opiskelusta houkuttelevaa? Minä muistan peruskoulussa, kuinka ikävää oli jäädä pariksi tunniksi kouluun, kun muut lähtivät kotiin. Toki kielen opiskelu oli tärkeää, mutta sillä tavalla lapsi / teini ajattelee, ja monen motivaatio oli nollassa. Ratkaisu tähän olisi se, että kaikki lukisivat jotakin itselleen mieluista kieltä. Jos tykkää ruotsista, kokee tarvitsevansa sitä tai haluaa verrattain helpon kielen, niin lukee sitten sitä ruotsia. Ja tiedoksi, että monta työnahdollisuutta on mennyt hukkaan, koska en ole osannut tarpeeksi hyvin ranskaa, saksaa, venäjää... Kaikkia olen kyllä lukenut. Ruotsiin en aio suunnata.
Suomessa kielten opiskelu tarkoittaa pakkoruotsia mikä tietysti pilaa muidenkin kielten maineen. Pakkoruotsista ei ole mitään hyvää seurausta.
Joo, varmaankin tosi todennäköistä että kahden vuoden kielen opiskelun jälkeen luetaan jo paksuja romaaneja ko. kielellä ja pohjana vain kouluopetus? Eihän tuossa vaiheessa ole vielä edes kaikkia verbien aikamuotoja käyty, sanastokin vielä tyyliä miten ostan junalipun.
Vierailija kirjoitti:
Joo, varmaankin tosi todennäköistä että kahden vuoden kielen opiskelun jälkeen luetaan jo paksuja romaaneja ko. kielellä ja pohjana vain kouluopetus? Eihän tuossa vaiheessa ole vielä edes kaikkia verbien aikamuotoja käyty, sanastokin vielä tyyliä miten ostan junalipun.
Saahan sitä lukea, mutta ymmärtääkö mitään. Tai sitten kyseessä joku Harry Potter, leffat nähty ja juoni tuttu.
Kaksikielisyys on keinotekoista Suomessa ja sitä ylläpidetään että ruotsin kielellä olisi jokin tarkoitus ja ohituskaista sitä puhuville.
4,8% vähemmistö ei tee maasta kaksikielistä.
Suomen lakia tulkitaan väärin. Laki ei tunne sanaa kaksikielinen ollenkaan. Laissa vain luetellaan kansalliskielet mikä ei tee maasta kaksikielistä.
Vähemmistö sai määritellä maan kaksikielisyydestä kun Suomi oli itsenäisyyden alussa heikko ja Ruotsin tuesta riippuvainen. Siksi laista tuli huono ja kohtuuton.
4,8% vähemmistö joka ei edes asu suomalaisten joukossa vaan rannikolla omissa oloissaan, ei tee maasta 2-kielistä. Erillään asuvat kansanosat jotka eivät opi toistensa kieltä ympäristöstään eivät tee maasta kaksikielistä. Sitä pitää kutsua kaksinkertaiseksi yksikielisyydeksi.
Kieli joka on maahanmuuttajakieli ja kehittynyt jossakin kaukana Suomen rajojen ulkopuolella ei tee maasta 2-kielistä.
Kieli joka on ollut pakkokieli suomalaisille jo satoja vuosia, ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä, ja kieli jolla on haitattu suomen kielen kehitystä satojen vuosien ajan, ei tee Suomesta 2-kielistä.
Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret kiintiöt koulutukseen ym.
Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä koska olemme yksikielisiä.