Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Me-hengen puuttuminen parisuhteessa
10.09.2017 |
Onko teillä muilla suhteissanne vahva me-henki? Itseni mielestä sitä kuuluisi olla, mutta tuntuu että mies ei pidä minun puoliani koskaan. Hänet kutsuttiin yksin vierailulle kummitytönsä perheen luokse, minä en ole edes koskaan nähnyt koko lasta, kun minua ei koskaan kutsuta mukaan näille vierailulle. Olemme asuneet mieheni kanssa jo 2 vuotta yhdessä ja tämä lapsi syntyi viime keväänä. Mitään riitaa lapsen vanhempien kanssa ei ole ollut. Näitä esimerkkejä olisi muitakin ja aina asia käännetään niin, että olen lapsellinen jne..
Kommentit (39)
Ehdottomasti pitäisi olla. Voin kertoa, että suurella todennäköisyydellä parisuhde ei tule kestämään ilman että kummatkin sitoutuu PARINA olemiseen, ei enää pelkästään yksilönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuota asiaa voisi parantaa vai onko ainut mahdollisuus kumppanin vaihto?
Kokemuksesta voin sanoa, että asialle ei voi mitään. Pohjimmiltaan on kysymys siitä, että toinen osapuoli on itsekäs. Hän voi muuttua jos hän itse haluaa, mutta kukaan muu ei voi häntä auttaa.
Meillä on vahva me-henki, mutta kyllä meillä on ihan omaakin elämää. Emme ota toisiamme mukaan omien kavereidemme luo.
Me-henki tarkoittaa sitä, että olemme samassa tiimissä, samalla puolella, ajamme yhteistä etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Et saa selata hänen puhelintaan, mutta tiedät, että siellä on kuvia työkavereista ja heidän puolisoistaan?
Minä en ymmärrä, miksi toisen kännykkää pitäisi saada selata. Eikä minulla siis ole aavistustakaan siitä, mitä kuvia puolisoni puhelimessa on tai ei ole.
Koska parisuhteessa jaetaan elämä ja siihen kuuluvat jutut. Pitää olla avoimuutta ja luottamusta. Miksi kännykkä olisi joku salaisuuksien kammio, johon kukaan ei saa edes vilkaista? Ei se ole mikään päiväkirja. Ei sillä, että toisen kännykän pakkomielteinen tutkiminen olisi tervettä. Mutta ei ole sekään, että salailee puhelinta puolisoltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Miksi, oi Miksi et ihmiset suostutte elämään tuollaisissa suhteissa?!???? Arvostakaa itseänne ja vaatikaa tasapuolist suhdetta ja aitoa kiintymystä!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Et saa selata hänen puhelintaan, mutta tiedät, että siellä on kuvia työkavereista ja heidän puolisoistaan?
Minä en ymmärrä, miksi toisen kännykkää pitäisi saada selata. Eikä minulla siis ole aavistustakaan siitä, mitä kuvia puolisoni puhelimessa on tai ei ole.
Koska parisuhteessa jaetaan elämä ja siihen kuuluvat jutut. Pitää olla avoimuutta ja luottamusta. Miksi kännykkä olisi joku salaisuuksien kammio, johon kukaan ei saa edes vilkaista? Ei se ole mikään päiväkirja. Ei sillä, että toisen kännykän pakkomielteinen tutkiminen olisi tervettä. Mutta ei ole sekään, että salailee puhelinta puolisoltaan.
Samaa mieltä. Minkä tahansa salaisuuden ylläpitäminen, koski se mitä tahansa, syö luottamusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Et saa selata hänen puhelintaan, mutta tiedät, että siellä on kuvia työkavereista ja heidän puolisoistaan?
Minä en ymmärrä, miksi toisen kännykkää pitäisi saada selata. Eikä minulla siis ole aavistustakaan siitä, mitä kuvia puolisoni puhelimessa on tai ei ole.
Koska parisuhteessa jaetaan elämä ja siihen kuuluvat jutut. Pitää olla avoimuutta ja luottamusta. Miksi kännykkä olisi joku salaisuuksien kammio, johon kukaan ei saa edes vilkaista? Ei se ole mikään päiväkirja. Ei sillä, että toisen kännykän pakkomielteinen tutkiminen olisi tervettä. Mutta ei ole sekään, että salailee puhelinta puolisoltaan.
Samaa mieltä. Minkä tahansa salaisuuden ylläpitäminen, koski se mitä tahansa, syö luottamusta.
Tässäpä hoitsuilla asennetta potilassalaisuuksien suhteen... ei ihme että vähän käydään katselemassa naapurin tietoja ja kerrotaan ne pitkin kyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle selvisi useamman yhdessä vietetyn vuoden jälkeen, että (ex)avomies oli vain jättänyt kutsumatta minut mukaan kavereidensa juhliin, olivat siis aina kutsuneet molemmat eli mies vain halusi mennä yksin ja keksi mitä ihmeellisempiä tekosyitä miksi minä en voi lähteä mukaan. Ja varmaan keksi niitä sitten kavereilleen että miksi en osallistu. Ilmeisesti ei ollut alussa edes kavereilleen kertonut seurustelevansa saati sitten asuvansa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vahva me-henki, mutta kyllä meillä on ihan omaakin elämää. Emme ota toisiamme mukaan omien kavereidemme luo.
Me-henki tarkoittaa sitä, että olemme samassa tiimissä, samalla puolella, ajamme yhteistä etua.
Eli vaikka kaverillasi olisi isommat juhlat, häät, ristiäiset tms. niin puoliso jää kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian kauan katselin tuollaista oman elämänsä puolustelijaa. Asuimme vuosikausia yhdessä yhteisessä asunnossa, mitään ei saanut tehdä ilman miehen lupaa tai suuttui. Verhoista lähtien oli riitaa, että onko joka huoneessa yhtä monta hänen ja minun tavaraa. Siivotessa hänen villasukkiaan ei saanut siirtää. Ikkunanpesukin oli väärin koska hänkin olisi halunnut ne pestä. Pihan marjat mätäni monena vuonna pensaaseen, koska mies suuttui jos poimin ne pakkaseen yksin.
Meni liian pitkälle ja olin lopulta vaan helpottunut, kun erottiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pitäisi olla. Voin kertoa, että suurella todennäköisyydellä parisuhde ei tule kestämään ilman että kummatkin sitoutuu PARINA olemiseen, ei enää pelkästään yksilönä.
Itse asiassa me-henki (ei mii-versiona) on niin ihmeellinen liima, että se sitoo huonojakin pareja, joiden ei ole oikeastaan järkeä olla yhdessä.
Oma suhteeni on aika ankea. Jos olisi oikeasti aikaa ja rahaa tehdä mitä kumpaakin huvittaa, ne olisivat melkoisen eri asioita. Silti, kun on ollut vastoinkäymisiä, keskinäinen avunanto ja lojaalius on muodostuneet niin luotettavaksi, että se pitää yhdessä.
Mieheni ei ole epäitsekkäimmästä päästä, mutta silti hänen lojaaliutensa ylittää nuo ikävämmät puolet. Hän on kasvanut isossa perheessä, saattaa vaikuttaa asiaan. Jos hän olisi kasvanut ainoana lapsena, huh hei sitä joka hänen kanssaan pärjäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni kysyi minulta, että haluanko tietää hänen puhelimensa pääsykoodin. Katsoin häneen hämmästyneenä, että en, sehän on sinun puhelimesi. En kerro omaanikaan pääsykoodia miehelleni.
Jos tulee viesti eikä toinen huomaa niin sanotaan siitä, että sinulle tuli viesti. Joskus saatetaan sanoa, että kuka viestitteli ja lähetti terveisiä. Jos olen muualla kodissamme niin mies saattaa joko huudella joku soittaa sulle, tai jos tunnistaa soittajan niin vastata puhelimeen puolestani. Minä huutelen samoin, ja kiikutan puhelinta miehelleni, harvoin vastaan.
Käydään kavereiden luona tai tapahtumissa yksin tai yhdessä, vähän riippuu tilaisuudesta tai huvittaako toista. Koskaan ei pakoteta mukaan tai estetä tulemasta. Tosin naisten / miesten iltoihin on tyhmää raahata puolisoa mukaan, se on selvää molemmille.
Lähinnä kannustetaan menemään, menoista ei valiteta.
Me-henkeä on, vähiten se näkyy taloustöissä mutta sitä löytyy kun laittaa löytymään.
Monille ihmisille on hämmästys tai pettymys kun puoliso ei ajattelekaan asioista samalla lailla kuin itse. Ollaan eri ihmisiä niin kannattaa kysellä ajatuksia, mielipiteitä ja ihan rauhassa keskustella.
Yllättävän asiallista menoa meillä vaikka minä nälkäisenä saatan kiihtyä nollasta sataan ja mies intohimon puuskassa heittää pikkuhousuni alas parvekkeelta, näitä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Et saa selata hänen puhelintaan, mutta tiedät, että siellä on kuvia työkavereista ja heidän puolisoistaan?
En luottaisi mieheen joka piilottelee kännykkäänsä. Jotain salailee...
Minä en ymmärrä, miksi toisen kännykkää pitäisi saada selata. Eikä minulla siis ole aavistustakaan siitä, mitä kuvia puolisoni puhelimessa on tai ei ole.
Näyttää itse niitä minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on todella vahva me-henki, kumppanuus ja ystävyys parisuhteessa.
Intohimoa sitten vähemmän mutta kyllä tuo kumppanuus on ollut tässä parasta. Olemme jo työn puolesta 24/7 yhdessä työmatkoja lukuunottamatta ja silloin perhe-elämän täytyy sujua kuin ajatus. Ei tarvitse vääntää mistään, kaikessa ajatellaan automaattisesti toista. Työmatkoilta lähetämme toisillemme kuvia ja kommentteja kohteista ja kokemuksista jotka haluaisimme jakaa keskenämme jonain päivänä. Ei ole mitään niin salaista tai yksityistä ettei toinen olisi siitä tietoinen. Toki molemmilla on omia ystäviä ja voimme käydä näiden luona yksin, matkustella omille lomille jne. mutta hämmästyisimme kovasti jos suvun tai perhetuttujen luokse lähtisi kutsuttuna vain toinen.
Kannustamme toisiamme kaikessa, oli kyse sitten vaikka työasioista. Rahat on tietty yhteisiä.
21v yhdessä, 4 lasta, uusperhe
Kuulostaa kivalle! Mun mies salaa kännykän kokonaan, en ikinä ole saanut edes pitää sitä kädessä, en tiedä kuka viestittelee tai ketä on luettelossa tallennettuna, sekun olisi hänen mielestä liiallista uteliaisuutta.
minun kännykkä on pöydällä, voi kukatahansa avata sen (hänellä on omassaan sormenjälki ja salasana ym), minua syyttelee vainoharhaiseksi, itse salaa kaiken.
Käy yksin serkullaan ja muualla, minä en mukaan kelpaa.
Tienaan vähemmän, siksi olen kulemma elätti ja hän saa tehdä rahoillaan mitä haluaa.
Missään asiassa ei kannusta minua, väheksyy. Kuvia tai viestiä ei minulle laita, eikä edes vastaa jos joskus hänelle laitan. Muille kyllä viestitelee koko illan. Taitaa olla melkoinen m---kku mies minulla.
ps. puhelimessaan ei ole yhtään kuvaa minusta tai perheestämme, työkavereista ja heidän puolisoistaan on???
Kuulostaa narsistilta
Kertoisitko, mitkä diagnostiset kriteerit tuossa täyttyvät.
Minusta tuo kuulosti ihan vain m-kulta.
Tuossa on esimerkiksi kaksoiselämä jota elää kotinsa ulkopuolella ( aivan varmasti pettää ja paljon) johon ei puoliso kuulu, taloudellinen väkivalta ja väheksyntä, henkinen väkivalta, hänelle on eri säännöt kuin puolisolle, on saanut manipuloitua puolisonsa pitämään puhelinta auki ( puoliso kokee olevansa vastuullinen rehellisyydestä miehelle vaikka mies on se epäilyttävä ja jonka pitäisi todistella rehellisyyttään, ihan perus uhri käytöstä) kun taas hänellä on kaikki yksityisyys . Onhan tuossa noita narsistisia piirteitä ja mikä merkittävin piirre on puolison tunne että on yksin, hänellä ei ole väliä eikä häntä kuunnella, eikä hän oikeastaan kuulu miehen elämään. Ihan perussettiä kun olet hankkinut narskun kanssa lapsen. Hitaasti syödään toinen ihminen itsetunnottomaksi rätiksi joka ei jaksa edes ajaa omia asioitaan vaan alistuu kaikkeen.
Oon tosi pitkässä yli 20v. kestäneessä parisuhteessa. Menty teineiltä yhteen. Mies jäi vähän epäkypsäksi. Jo varhaisaikuisuudessa huomasin, että kaipaamani me-hengen sijasta koki minut kilpailijaksi. Jos menestyin jossakin, sain työpaikan, suoritin jonkin koulutuksen tms. niin hän näki sen jotenkin kummallisesti itsensä kautta.. ei osannut olla onnellinen ja ylpeä tai ottaa osaansa onnistumisestani me hengen tyyppisesti vaan alkoi maistelemaan, koki että on itse epäonnistunut jne. Tosi raskasta on hänen kans välillä. Itse olen aina iloinnut hänen saavutuksistaan, samoin kuin lapsieni saavutuksista.. en käsitä kateutta tai kilpailullisuutta omien lähi-ihmisten kesken.. en vaan ymmärrä.. me-henki olisi ihanne minullekin parisuhteessa. Jos joskus tästä nykyisestä eroan niin me-henki on kyllä yksi tärkeimmistä kriteereistä uudelle suhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Niin se on meilläkin. Mies haluaisi minun olevan vaan hiljainen kodinhoitaja tai jokin äitihahmo, kun itse elelee omaa elämäänsä kodin ulkopuolella, ilman minua, kun mikäkin sinkku.
Ja sinä jäät tuommoiseen paskaliittoon, koska.?
Joku päivä olet oikein iloinen, ettette ole kuin siamilaiset kaksoset joka paikassa yhdessä. Se aika tulee vielä, joten nyt vain mietit mikä sinut saa tuntemaan olosi niin hylätyksi. Se tuskin on ihan miehen syytä kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vahva me-henki, mutta kyllä meillä on ihan omaakin elämää. Emme ota toisiamme mukaan omien kavereidemme luo.
Me-henki tarkoittaa sitä, että olemme samassa tiimissä, samalla puolella, ajamme yhteistä etua.Eli vaikka kaverillasi olisi isommat juhlat, häät, ristiäiset tms. niin puoliso jää kotiin?
Kyllä meidän piireissä kutsutaan aina molemmat juhliin. Mutta arjessa tapaamme kavereitamme yksin.
Alue: Aihe vapaa
Mulla oli samanlainen mulkero 9v. ajan. Eroaminen otti niinkin pitkän yhteiselon jälkeen toki koville ja käsittelyssä kesti, tunsin yksinäisyyttä ja näin mm. pitkään painajaisia öisin kuinka olin edelleen jatkuvasti tilanteissa missä hän teki jtn ikävää ja pilkallisesti naurahti ja syytti minua vainoharhaiseksi hulluksi. Mutta eroa on ole katunut ja elämä on ollut paljon kevyempää sen jälkeen. Exä tietenkin uhriutui minun lähimmilleni ym. kuinka hänet raukka hylättiin koska olen tunteeton kylmä vainoharhainen ja pienistä hermostuva ja jotkut ystävistäni oikeasti sortuivat säälimään sitä lieroa. Muille hän esitti voittajaa ja menestyjää, hänen oli jatkettava eteenpäin ilman minunlaistani luuseria, jonka kanssa hän oli yhdessä vain säälistä.