Olen mies ja ajattelin että vähennän puhumista kotona
Sen takia koska tämä aiheuttaa kinaa ja kitkaa parisuhteessa. Ajattelin alkaa käyttää lauseita " En tiedä mistä puhut". On hyvin neutraali ilmaus josta ei saa väännettyä mitään väärää tulkintaa.
Haen vielä näitä tyhjentäviä lauseita enkä ole vielä keksinyt muita.On edes tuo yksi. Näiden lauseiden pitää olla äärimmäisen neutraaleja ettei vastaanottajan mieli käännä niitä muuksi kun niitä muistelee myöhemmin.
Onko kenelläkään muulla samanlaista?
Kommentit (40)
Itse pidin nuorempana usein mykkäkoulua joskus viikkoja. Sitten tajusin että tuo aika oli pois omasta elämästäni. Samoin lopetin riitelyn ja mielensäpahoittamisen.
Sen verran komppaan ap:n sanomaa, että itse olen oppinut pitämään turpani kiinni jos on riitaa. Sitten vaan teen mukavia asioita vaimon mieliksi ja kaikki on ok huolimatta siitä vaikka olisin kärsinyt vääryyttä.
Odottelen vain hetkeä jolloin malja täyttyy tai kuppi menee nurin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Siis sinun ei ole mahdollista kirjoittaa selkeämmin.
Olen ollut hyvin selkeä.
Jo avauksessa kerroin että kyse on minun puhumisesta.
ap.
En voi vastata, koska se ei ole sitä mitä odotat.
Mitä minun pitäisi vastata, että olisit tyytyväinen?
En halua alkaa kinaamaan, joten vältän vastaamasta mitään.
Jaa seilaat sitten mielelläsi elämän läpi mitään ajattelematta. Olet niitä miehiä. Ja joo ymmärrän ettet tiedä mistä puhun mutta minä tiedän haluanko olla sellaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mistä ap puhuu.
Tästä voisi tehdä monia päätelmiä.
Teen sellaisen että olet hiukan huonolla tuulella ja purat sitä palstalla.
Ole hyvä vaan.
ap.
Tuntuu ettei ap oikein kestä sitä että on jostakin edes vähän pahoillaan jos edes siitä ei saa puhua että kaupan kassa on toiminut väärin. Että jos joku sanoo että sen vaimo on häiriöinen niin on se itsekin.
Mieheni on tuppisuu. Odottaa kuitenkin, että pidän hänet ajan tasalla lähipiirin tapahtumista. Hän ei tervehdi edes aamulla tai kotoa lähtiessään. Siirryin samaan tapaan, nyt se häiritsee häntä. Suhde on vastavuoroisuutta tai ei ole suhde.
Ex-avomiehellä oli kaksi vastausta kaikkeen. 1. "kyllä ja ei" sekä 2. "En tiedä". Liitto päättyi pari viikkoa tämän puhumattomuuden alkamisen jälkeen. En ole katunut.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisissa perheissä ei ns. mykkä mies ole kovinkaan harvinainen ilmestys. Tästä se alamäki alkaa. Onnea valitsemallasi tiellä.
Miehellä ei ole muuta mahdollisuutta.
Homma menee näin. Mies avautuu. Nainen jää fundeeraamaan sanottua ja alkaa kehitellä teoriaa että mitä mies tarkoitti. Soittaa sukulaisensa läpi ja kertoo ajatuksensa faktana. Kertoo tulkintansa miehelleen ja mies yrittää kiistää että olisi mitään tämmöistä tarkoittanut mutta vaimo pysyy kannassaan että mies on tyytymätön elämäänsä ja haluaa muutosta ja vielä ei ihan 100 varmaa ole että onko aikeissa vaihtaa nuorempaan myöskin muutoksen yhteydessä. Sitten joku ulkopuolinen ilmoittaa miehelle että vai sellaista aiot ja mies ilmoittaa ettei hänellä itsellään ole asiasta hajuakaan?
Elikkä mies on typerys jos ei tajua kuvioita ja että kaikesta mitä sanoo aiheutuu vain harmia itselle.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran komppaan ap:n sanomaa, että itse olen oppinut pitämään turpani kiinni jos on riitaa. Sitten vaan teen mukavia asioita vaimon mieliksi ja kaikki on ok huolimatta siitä vaikka olisin kärsinyt vääryyttä.
Odottelen vain hetkeä jolloin malja täyttyy tai kuppi menee nurin.
Mitä sitten tapahtuu? Tuo ei kuulosta kovin terveeltä reagointitavalta. Kyllä sinun pitää sanoa kumppanillesi, että se mitä hän tekee, täyttää kuppia, jonka yli läikkymistä sinä odotat. Että hän on tietoinen sinun tavastasi reagoida epämiellyttäviin asioihin.
-mies-
Vierailija kirjoitti:
Ex-avomiehellä oli kaksi vastausta kaikkeen. 1. "kyllä ja ei" sekä 2. "En tiedä". Liitto päättyi pari viikkoa tämän puhumattomuuden alkamisen jälkeen. En ole katunut.
Et ollut sitoutunut. Joillekin se on vaikeampaa ellei mahdotonta.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Sen takia koska tämä aiheuttaa kinaa ja kitkaa parisuhteessa. Ajattelin alkaa käyttää lauseita " En tiedä mistä puhut". On hyvin neutraali ilmaus josta ei saa väännettyä mitään väärää tulkintaa.
Haen vielä näitä tyhjentäviä lauseita enkä ole vielä keksinyt muita.On edes tuo yksi. Näiden lauseiden pitää olla äärimmäisen neutraaleja ettei vastaanottajan mieli käännä niitä muuksi kun niitä muistelee myöhemmin.
Onko kenelläkään muulla samanlaista?
Koska neidille on munat kasvanut?
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu ettei ap oikein kestä sitä että on jostakin edes vähän pahoillaan jos edes siitä ei saa puhua että kaupan kassa on toiminut väärin. Että jos joku sanoo että sen vaimo on häiriöinen niin on se itsekin.
Mollitus kirjoitti:
Kannattais erota ku ei mistään voi tai halua kotona puhua. Suhde on rempallaan.
Haluan puhua normaaleista asioista. Enkä halua että minun puheitani aletaan tulkitsemaan ja vääntämään ja kääntämään ja pöyhimään ja että minun vielä pitää ottaa osaa tähän analysointiin. En halua kuluttaa elämääni paskan jauhantaan.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätäänkin kaikki missä käsitellään jotain muuta kuin vallitsevaa hetkeä."Tämä" on sitä että tietää että puoliso ottaa esille asian sen takia että haluaa alkaa riitelemään. Alkaa esim. arvostelemaan jonkun kaupan kassan toimintaa. Alkaa arvostelemaan vaikka veljensä vaimoa ja tarkoituksena alkaa purkamaan omaa huonoa päiväänsä ja minä uhrina. Hän odottaa että esitän eriävän mielipiteen ja saa tilaisuuden alkaa riitelemään. En tykkää riitelystä enkä halua enää antaa tilaisuutta tähän. Jos haluaa riidellä niin polkaiskoon riidan pytyyn ihan omin voimin.
"En tiedä mistä puhut".
Mitä jos arviosi onkin väärä? Mistä "tiedät" että puoliso ottaa asian esille riitelyn halusta? Kuulostaa kaukaa haetulta, että kaupan kassan arvostelu olisi riidanhaastamista puolisoa kohtaan. Yleensä tuollaisessa tilanteessa on tuohtunut nimenomaan kassan toiminnasta ja kertoessaan asiasta haluaa vain purkaa ärtymystään, siis sitä kassaa kohtaan. Siihen riittää ihan normitason eläytyminen kuulijan taholta: "no, höh, käyttäytyipä kassa hölmösti" tai "mikähän sitä vaivasi kun noin käyttäytyi" tai "no eipä kuulosta kivalta käytökseltä" tai vain puolituohtunut tuhahdus kuvaamaan, että ymmärrät vaimon mielipiteen.
Miksi pitää olla eri mieltä? Kyllä muakin ketuttaisi jos mies tuossa tilanteessa asettuisi kassan puolelle ja alkaisi mielipidettäni kumoamaan. Kuuntele, eläydy, vaimo saa kassan aiheuttaman ärtymyksen purettua -> tilanne ohi.
Aivotonta olisi kommentoida vaimon kertomusta lauseella "en tiedä mistä puhut". Juurihan vaimo kertoi mitä tapahtui. Ainut syy siihen, ettet tiedä, voi olla se ettet kuunnellut. Tai sitten suoraan sanottuna minusta kuulostaisi että nyt haastetaan sitä riitaa:
"Ärsytti, kun kassa oli töykeä, ja arvosteli ostoksiani."
"En tiedä mistä puhut."
Eikö tämä ap:nkin mielestä kuulosta ihan idioottimaiselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu ettei ap oikein kestä sitä että on jostakin edes vähän pahoillaan jos edes siitä ei saa puhua että kaupan kassa on toiminut väärin. Että jos joku sanoo että sen vaimo on häiriöinen niin on se itsekin.
Kyse on siitä ettei vaimoni hyväksy sitä että olen eri mieltä hänen kanssaan. Olen nyt päätynyt siihen etten enää sano mielipidettäni koska hän ei suvaitse sitä. Myötäilen hänen näkemyksiään tai sitten täysin neutraali kommentti.
Tämä sen takia että vaimoni jäi aika raakileeksi ihmisenä. Seksi on hyvää hänen kanssaan ja hän on aina valmis petipuuhiin ja miehelle tämä merkkaa aika paljon. Ei tarvi nurkissa tumputtaa.
ap.
Ymmärrän aloittajaa. Olen naiseksi poikkeuksellisen putkiaivoinen. Kun sanon, että en tiedä, se tarkoittaa, että en tiedä. Se EI tarkoita, että tiedän, mutta en halua kertoa sinulle, tai että juonin jotain selkäsi takana. Olen oikein tyytyväinen, että moni asia nykyisin ystävien ja sukulaisten kanssa hoituu viestittämällä kirjallisesti. Näin voi aina jälkikäteen todistaa, mitä tarkalleen ottaen on sanonut ja mitä ei. Joskus tuntuu, että keskustelutkin olisi syytä nauhoittaa myöhempiä skräbäläböjä varten.
Lostavaa! Kiitos"
"Uskon että harmitti".
ap.