Suomessa saa olla ranskalais-suomalainen ja suomalais-saksalainen koulu, mutta...

Vierailija kirjoitti:

Ranskalaisessa, saksalaisessa ja englantilaisessa koulussa ei ole opetusta suomeksi eikä ruotsiksi.

Mitä höpäjät? Osa tunneista on suomeksi, osa molemmiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuin 2. polven amerikansuomalaisia haastateltiin. He kertoivat siitä, että vaikka eivät enää suomea puhu, niin silti on vahva yhteys suomalaisuuden kulttuuriin. Ehkä suomenruotsalaistenkaan ei kannattaisi jumittua siihen kieleen, vaan ymmärtää kulttuuri laajemmin. Voi olla myös suomenkielinen ja silti harjoittaa suomenruotsalaista kuulttuuria.

Kehotan miettimään tätä ajatusta vielä toisenkin kerran. Kuvitellaanpa, että Suomi liitettäisiin vaikkapa Venäjään ja joku ministeri toteaisi tuon saman: "Suomalaisten ei kannattaisi jumittua siihen kieleen. Voi olla venäjänkielinen ja silti harjoittaa suomalaista kulttuuria".

Integraatiossa käy yleensä väistämättä niin, että vähemmistön kieli ja kulttuuri tuhoutuu. Meidän, jotka asumme Suomessa ja puhumme suomea äidinkielenämme, on välillä vaikea hahmottaa tätä, koska täällä me edustamme sitä enemmistöä, johon vähemmistöjen odotetaan integroituvan. Ei meillä ole integraatioprosessissa juurikaan hävittävää, mutta esimerkiksi suomenruotsalaisilla ja saamelaisilla on.

Jos ruotsi ei ole itsessään elinvoimainen kieli Suomessa, onko oikein, että suomenkieliset yksilöt velvoitetaan sitä ylläpitämään mm. pakkoruotsin muodossa? Eihän vastaavaa pakkovelvoitetta ole saamen kielen kohdallakaan, vaikka se on moninkertaisesti uhanalaisempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuin 2. polven amerikansuomalaisia haastateltiin. He kertoivat siitä, että vaikka eivät enää suomea puhu, niin silti on vahva yhteys suomalaisuuden kulttuuriin. Ehkä suomenruotsalaistenkaan ei kannattaisi jumittua siihen kieleen, vaan ymmärtää kulttuuri laajemmin. Voi olla myös suomenkielinen ja silti harjoittaa suomenruotsalaista kuulttuuria.

Kehotan miettimään tätä ajatusta vielä toisenkin kerran. Kuvitellaanpa, että Suomi liitettäisiin vaikkapa Venäjään ja joku ministeri toteaisi tuon saman: "Suomalaisten ei kannattaisi jumittua siihen kieleen. Voi olla venäjänkielinen ja silti harjoittaa suomalaista kulttuuria".

Integraatiossa käy yleensä väistämättä niin, että vähemmistön kieli ja kulttuuri tuhoutuu. Meidän, jotka asumme Suomessa ja puhumme suomea äidinkielenämme, on välillä vaikea hahmottaa tätä, koska täällä me edustamme sitä enemmistöä, johon vähemmistöjen odotetaan integroituvan. Ei meillä ole integraatioprosessissa juurikaan hävittävää, mutta esimerkiksi suomenruotsalaisilla ja saamelaisilla on.

Kolttasaamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff on kertonut haastattelussa siitä, miten hän ei saanut lapsuudessa oppia kolttien kieltä. Näin se on vaikuttanut hänen identiteettiinsä:

"Vieläkin tulee välillä sellainen olo, että olen ulkopuolinen. Minulle sanotaan, että enkä ole ja että en saa sanoa niin. Mutta pysyn ulkopuolisena niin kauan kuin minulla ei ole kieltä. Voin opiskella sitä vieraana kielenä, mutta en saa sitä ikinä takaisin."

Koko haastattelu löytyy täältä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/14/saamelainen-elokuvaohjaaja-kat…

Mutta tossa valossa tuntuu jotenkin täysin turhalta ylläpitää koko kansan pakollista ruotsinopiskelua. Jos siis minkäänlaista kanssakäymistä ei kuitenkaan oikeastaan haluta ja pelätään jopa sitä välituntikontaktia, koska se "tuhoaa" ruotsinkielisten hauraan identiteetin ja kielitaidon. Kärjistetysti: vasta sitten aikuisena on ok ruveta puhumaan sitä ruotsia, jos sitä nyt joku silloin sattuu tarvitsemaan.

Kuvittelisi, että lapset suhtautuisivat ruotsinkieleen paljon positiivisemmin jos heillä olisi kontakti ruotsinkielisiin lapsiin, osa tunneista pidettäisiin yhteisinä (siis kuten Pedersöressä osa musiikin ja liikunnan tunneista) ja välituntileikit olisivat yhteisiä. Eli sitä kieltä pääsisi käyttämään lapsesta saakka.

On jotenkin vaikea ymmärtää, että ruotsinopetusta halutaan aikaistaa ja aikaistaa jotta siihen syntyisi "positiivinen asenne", mutta samalla estetään se kaikkein luontevin tapa synnyttää se positiivinen asenne, eli kaverit ja kontakti.

Pedersöressähän lähdettiin siitä, että oppilaita on fifty-fifty, eli kaksikielisessä koulussa ei lähtökohtaisesti olisi mitään suomenkielisten ylivoimaa.

Ja tätä vastustaa nimenomaan siis RKP, joka toisaalta haluaisi parantaa suomenkielisten ruotsintaitoa ja sitä positiivista asennetta.

Asun täysin yksikielisessä kunnassa ja täällä ruotsinkielinen opetus on järjestetty yhdessä alakoulussa kaupungissa. Jossa siis jokaisella luokkatasolla on yksi ruotsinkielinen luokka. Kyseessä on iso suomenkielinen alakoulu, jossa muutoin luokkatasolla on 3-4 luokkaa. Ihan ovat siellä muiden seassa suosiolla, kun ei oikein muuta vaihtoehtoa ole jos ruotsiksi haluaa opiskella. Sinne tulevat kaikki kaupungin ruotsinkieliset lapset.

Samalla lailla on järjestetty englanninkielinen opetus, eli keskitetty yhteen täysin suomenkieliseen kouluun "enkkuluokkina". Oma poikani käy englanninkielistä luokkaa. En kyllä ole huomannut hänen englanninkielentaitonsa heikentyneen siksi, että "joutuu" käymään koulua tiloissa, joissa 90 % oppilaista on täysin suomenkielisiä tai pakolaistaustaisia ja on yhteisiä tunteja, osa opetuksesta suomeksi ja yhteiset välitunnit ja ruokailut.

Suomessa ei pelätä että ruotsinkieliset etääntyvät suomenkielisistä koska he eivät ikinä ole olleetkaan meidän keskuudessamme. Siksi ruotsin kieltä ei Suomessa kuule eikä tarvitse.

Ruotsinkielisille on omat koulut, yliopistot, nuorisotalot, korttelit, siirtolapuutarhat, varuskunnat, ylioppilaslautakunta, terveyskeskukset, vanhainkodit, hautausmaat ja jopa paikkakunnat ym. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset on jaettu kielen mukaan omiin yksikielisiin yhteisöihinsä, aivan kuten ennen apartheidin Etelä-Afrikassa?

Ruotsinkielinen saa mennä suomen kieliseen nuorisotaloon Turussa, mutta suomenkielinen ei saa mennä ruotsin kieliseen nuorisotaloon jos ei puhu ruotsia. Kaarinassa ruotsinkieliset vaativat että jos suomen- ja ruotsinkieliset koulut ovat samassa rakennuksessa, niin pitää olla eri sisäänkäynnit ja välitunnit eri aikaan ruotsinkielisillä ja suomenkielisillä.

Keinotekoinen kaksikielisyys on silkkaa apartheidia.

Suomi on kielipolitiikan absurdistan.

Saamen kieli on suomen alkuperäinen kieli jota on puhuttu koko maassa. Ruotsin kieli joka on tullut vain rannikolle vasta ruotsin vallan jälkeen on kuitenkin ainoa koko maassa virallinen kieli.

Suomea väitetään kaksikieliseksi mutta kuitenkin suomen kieli on kielletty Ahvenanmaalla. Miten maata voidaan kutsua kaksikieliseksi jos toinen kieli on kielletty?

Suomen kielen kieltäminen osoittaa että

Suomi on yksikielinen maa jossa on pieni ja keinotekoinen vähemmistö ruotsinkielisiä. Jos ruotsin kieli ei säily ilman suomen kielen kieltoa, ruotsin kieli ei kuulukaan Suomeen. Ruotsin kieli on tullut vasta Ruotsin vallan aikana eikä sillä ole kehityshistoriaa täällä.

Taxellin paradoksilla on tähän asti yritetty perustella Suomen kaksikielisyyttä ja pakkoruotsia.

Taxellin paradoksi keksittiin Suomessa (RKPssä) että olisi jokin perustelu suomalaisten alistamiselle, identiteetin muokkaukselle, rasismille ja Suomen olemattomalle kaksikielisyydelle.

Rasismia, alistamista ja identiteetin muokkausta on aina yritetty perustella eri tavoin mutta aina yhtä huonoin perusteluin.

Lainaus:

RKP:ssa kehitettiin niin kutsuttu "Allardtin-Taxellin paradoksi". Se tarkoittaa kaksikielisyyden ajamista suomenkielisten suhteen, mutta yksikielisten ruotsinkielisten instituutioiden säilyttämistä ja vaalimista. Kielikylpy sopisi näin ollen vain kieli-enemmistölle.

Linkki lainaukseen:

http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielisyys.shtml

Taxellin paradoksi tarkoittaa sitä että suomenkielisen pitää oppia ruotsia mutta ruotsinkielisten ei tarvitse oppia suomea.

Taxellin paradoksi on keksitty Suomessa koska missään muualla ei yritetä väittää että 4%n vähemmistö tekisi maasta kaksikielisen.

Taxellin paradoksi osoittaa että Suomi ei ole kaksikielinen maa vaan suomenkielinen maa jossa on pieni vähemmistö ruotsinkielisiä. Taxellin paradoksia käytetään tekosyynä että suomenkielisen identiteetti voidaan muuttaa ruotsinkieliseksi. Todellisuudessa mitään Taxellin paradoksia ei edes ole, on vain rasismia jota yritetään perustella sairailla teorioilla. Taxellin- paradoksi on oikeasti Taxellin-rasismia ja Taxellin åpartheidia. Peiteltyä kaksikielistämistä ja identiteetin muokkausta.

Jos ruotsi olisi elinvoimainen kieli Suomessa niin siihen ei vaikuttaisi enemmistön toiminta suuntaan tai toiseen. Mutta ruotsi ei ole elävä kieli Suomessa, eikä Suomi ole elävästi kaksikielinen, niin enemmistön pitää tekohengittää ja varjella sitä pakkoruotsin, virkamiesruotsin ja kaksikielisyyden muodossa.

Tämäkään ei riitä vaan ruotsinkieliselle pitää antaa paremmat mahdollisuudet elämässä korkeamman koulutuksen muodossa.

Taxellin paradoksi osoittaa että ruotsi ei ole juurtunut Suomeen eikä ole oikeasti edes kuulunut Suomeen.

Jos Suomi olisi aidosti kaksikielinen kuten Belgia tai kuten aidosti monikielinen Sveitsi, niin Taxellin paradoksia ei syntyisi.

Belgiassa flaami ja ranska jatkavat elämää rinnakkain ilman mitään Taxellin paradoksia, koska molemmat kielet ovat paikallisia juurtuneita kieliä, joilla on puhujia kaikissa kansanosissa.

Kuinka koulut muuttuvat lähivuosina? Parempaa opettamista sekä lasten oppimisesta huolehtimista. Arvostelu saisi jäädä kokonaan pois ja jokainen koululainen saisi kyllä todellakin olla oma persoonansa ilman eriarvoistamista. Jokaisella on omat mielenkiinnon kohteet eivätkä kaikki suinkaan pidä aina aivan kaikesta, siitäkään ei tulisi loukkaantua aikuisten ihmisten.