Mies haistatteli/nimitteli riidan yhteydessä - en voi antaa anteeksi
Mies siis h*oritteli riidan yhteydessä. Sanoi et v*tun h*uora, kun kysyin mistä kimpaantui lapsille. En ehkä pääse tästä yli. Ei kyllä voida lähteäkään. Mitähän tekis..
Mies väsynyt ja stressaantunut mut silti minusta anteeksiantamatonta.
Kommentit (46)
En vielä. Menee hetki. Tai kuukausia tai puol vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden mikäli tilanne jatkuu. Ei kaikki voi tuollaisesta sydämen särkymisestä tuosta vaan kerätä kamoja ja lähteä. Asiat pitää hoitaa.
Odotan meneekö tää ikävä vaihe ohi. Pystytäänkö joskus keskustelemaan. En ole nimitellyt miestä. Aiemmin hän on kyllä osoittanut merkkejä että ei kovin arvosta.
En kehtaa ettei kukaan tunnista. Jos yhtään miettii niin tajuaa ettei aina voi hetkessä lähtee.
Ei ole aiemmin nimitellyt mut tää ns katkaisi kamelin selän ja mietin mitä tekisin..
Aiemminkin. Mikäli tilanne jatkuu. Se siis jatkuu, jos aiemminkin.
Sä olet miehen kanssa joka ei arvosta. Näytät lapsillesi esimerkkiä naisen paikasta?
Kerropa miksi ei voi lähteä ja mitkä asiat pitää hoitaa?
Ei hetkessä pidäkään lähteä. Oletko jo alkanut valmistella lähtöä?
Olisi hyvä selittää, miten pahalta sinusta tuntui - palaamatta samalla kertaa riidan alkuperäiseen aiheeseen. Jatkossa näet, haluaako hän ottaa sinut huomioon ja kohdella kunnioituksella myös riidan hetkellä, vai haluaako loukata ilman mitää rajaa. Sanallinen anteeksipyyntö ei ole tärkeä, vaan se, ymmärtääkö hän menneensä liian pitkälle ja välittääkö siitä. Ylilyöntejä tapahtuu kaikille ja eri ihmisiä satuttavat eri asiat. Parisuhde toimii niin kauan kuin molemmat huomioivat toisensa rajoja ja oppivat virheistään.
Toisaalta eroa tehdessä edetään usein tilanteeseen, jossa vain halutaan satuttaa ja rikkoa suhdetta ilman mitään rajaa tai kunnioitusta. Siihen ei pidä jäädä liian pitkäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden mikäli tilanne jatkuu. Ei kaikki voi tuollaisesta sydämen särkymisestä tuosta vaan kerätä kamoja ja lähteä. Asiat pitää hoitaa.
Odotan meneekö tää ikävä vaihe ohi. Pystytäänkö joskus keskustelemaan. En ole nimitellyt miestä. Aiemmin hän on kyllä osoittanut merkkejä että ei kovin arvosta.
Teen kaiken kotona ja lasten kanssa. Mitä vielä? Rivien välistä luen et hän ei ehkä voi sietää mua. Kaikki aloitteet ja kivan mitä koitan hän tyrmää.
Mulla on kyllä huono itsetunto.Jos vaikuttaa että miehesi ei arvosta sinua niin johtuu jostain asiasta mitä teet tai jätät tekemättä. Tai sitten itsetuntosi on niin heikko että näet kaiken mitä miehesi puhuu itseesi kohdistuvana arvosteluna.
Tämä huorittelu on tulos jostain vakavammasta suhteenne tilasta. Voi olla myöskin epätoivoinen hätähuuto. Mies ei keksi enää muuta niin huorittelee. Ei jaksa ehkä vääntää enää rautalangasta ja hyppää suoraan keskustelun loppuhuipentumaan.
Jos mun mies kerran huorittelisi, se olisi entinen mies. Siltä istumalta. Nyt ryhtiä.
Sun mies huorittelee useinkin, mun kanssa.
Kun asiaa mietin niin tajusin et se on ilm miehen tapa nimitellä suuttumuksen kanssa naisia. Ei kerro muuta.
Mut tajusin myös et en halua sellaista miestä. Jos asia ei selviä ja hän muuta tapoja eli et toisia ei puhutella noin oli mikä oli, lähden jossain kohtaa.
Ihanaa. Teetkö palveluksen ja viet sen kokonaan? 😊 Helpommalla pääsisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden mikäli tilanne jatkuu. Ei kaikki voi tuollaisesta sydämen särkymisestä tuosta vaan kerätä kamoja ja lähteä. Asiat pitää hoitaa.
Odotan meneekö tää ikävä vaihe ohi. Pystytäänkö joskus keskustelemaan. En ole nimitellyt miestä. Aiemmin hän on kyllä osoittanut merkkejä että ei kovin arvosta.
Teen kaiken kotona ja lasten kanssa. Mitä vielä? Rivien välistä luen et hän ei ehkä voi sietää mua. Kaikki aloitteet ja kivan mitä koitan hän tyrmää.
Mulla on kyllä huono itsetunto.Jos vaikuttaa että miehesi ei arvosta sinua niin johtuu jostain asiasta mitä teet tai jätät tekemättä. Tai sitten itsetuntosi on niin heikko että näet kaiken mitä miehesi puhuu itseesi kohdistuvana arvosteluna.
Tämä huorittelu on tulos jostain vakavammasta suhteenne tilasta. Voi olla myöskin epätoivoinen hätähuuto. Mies ei keksi enää muuta niin huorittelee. Ei jaksa ehkä vääntää enää rautalangasta ja hyppää suoraan keskustelun loppuhuipentumaan.
Jos mun mies kerran huorittelisi, se olisi entinen mies. Siltä istumalta. Nyt ryhtiä.
Sun mies huorittelee useinkin, mun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sanotaanko et jotain meni rikki, taas.
Meil ei mene kovin hyvin.. riitoja väsymystä, erimielisyyksiä, hän ei halua puhua, käskee olla hiljaa.
Mistä haluaisit puhua hänen kanssaan mutta hän ei halua?
Arvot, ihmissuhde, arjen sujuminen, tunteet, ajatukset, mistä ikinä nyt toinen haluaa toisen kanssa puhua.
Kaikkeen normaaliinkin lähinnä vastaukset veetuilua. Ja nyt tajuan et ei täs todella ole mitään järkeä.
Tein aloituksen et saisin ajatuksia ja näkökulmia ja voisin järjestellä ajatuksia joskus.
Arvot ei tarvitse olla samanlaiset. Ainoastaan lasten kasvatuksessa pitäisi arvot sovitella yhteen, muuten jos ei hyväksy puolison arvoja niin on vaan suvaitsemattomuutta.
Arjen sujumisesta sen verran että jos täyttää perheen kalenterin menemisellä niin ei voi tätä luomaansa kaaosta kaataa puolison niskaan.
Voisi ajatella näin että olet tyytymätön puolisoosi ja keksit nyt sitten "syntilistaa" että mitä kaikkea hän tekee väärin. Et hyväksy puolisoasi sellaisena kuin hän on.
Et löydä sellaista miestä joka olisi pidemmän päälle kiinnostunut "lässyttämisestä". Etkä varmaan itsekkään ole mutta näyttelet että voit osoittaa miehesi kyvyttömyyden. Olet keksinyt tarinan ja haet kanssasikoilta hyväksynnän ja rohkaisua.
"Ihanaa. Teetkö palveluksen ja viet sen kokonaan? 😊 Helpommalla pääsisin."
Mun oma mies ei varmaan innostu asiasta jos sun mies muuttaa meille. Voin kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähden mikäli tilanne jatkuu. Ei kaikki voi tuollaisesta sydämen särkymisestä tuosta vaan kerätä kamoja ja lähteä. Asiat pitää hoitaa.
Odotan meneekö tää ikävä vaihe ohi. Pystytäänkö joskus keskustelemaan. En ole nimitellyt miestä. Aiemmin hän on kyllä osoittanut merkkejä että ei kovin arvosta.
Teen kaiken kotona ja lasten kanssa. Mitä vielä? Rivien välistä luen et hän ei ehkä voi sietää mua. Kaikki aloitteet ja kivan mitä koitan hän tyrmää.
Mulla on kyllä huono itsetunto.Jos vaikuttaa että miehesi ei arvosta sinua niin johtuu jostain asiasta mitä teet tai jätät tekemättä. Tai sitten itsetuntosi on niin heikko että näet kaiken mitä miehesi puhuu itseesi kohdistuvana arvosteluna.
Tämä huorittelu on tulos jostain vakavammasta suhteenne tilasta. Voi olla myöskin epätoivoinen hätähuuto. Mies ei keksi enää muuta niin huorittelee. Ei jaksa ehkä vääntää enää rautalangasta ja hyppää suoraan keskustelun loppuhuipentumaan.
Jos mun mies kerran huorittelisi, se olisi entinen mies. Siltä istumalta. Nyt ryhtiä.
Ei ole suhteesi kovin kestävällä pohjalla. Et seiso omilla jaloillasi vaan pienikin tölväisy kaataa sinut. Et välitä puolisostasi vaan hän on pitkässä testissä ja voit jättää hänet milloin tahansa. Puolisosi kulkee sukkasillaan koska pelkää sinua.
Älä ota mitään täällä lukemaasi turhan tosissasi mutta muutama ajatus: onko sulla heikko itsetunto? Mies haukkuu (mikä on kyllä väärin) mutta sinä sanot täälläkin "on varmaan sinun syy" etc. eli puhutko itsellesi myös noin?
Parisuhdeterapiaan kannattaa varata aika. Vaikka suhde loppuu niin saisit ulkopuolisen mielipiteen ja neuvoja miten voi muuttaa omaa ajattelua tai toimintaa.
Hetki voi joskus olla väärä keskustelulle. Mutta joskus pitää jutella kurjistakin asioista.
Jos mies ei juuri töiden jälkeen halua puhua niin onko pakko hakea riitaa?
Sitten kun mies hermostuu, haukkuu niin vedät esiin marttyyri- kortin (sinä siivoat ja olet mitä nyt haukutaan).
Rakentavaa olisi jos mietit mitä itse teet ja siihen muutokset.
En ole täyttänyt kalenteriamme. Enkä syyllistynyt muuhunkaan mistä syytät.
Olen väsynyt siihen että yrityksistä huolimatta arkea ei voida elää yhdessä, mistään ei voi kysyä tai puhua ilman että toinen suuttuu. Eikö parisuhteessa pitäisi mennä kuitenkin samaan suuntaan?
Voin olla mieheni sylkykuppi kun hällä on paha olo (melkein aina) mut en tiedä kuinka kauan jaksan.
Kiitos tästäkin. Vika on tietenkin aina minussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sanotaanko et jotain meni rikki, taas.
Meil ei mene kovin hyvin.. riitoja väsymystä, erimielisyyksiä, hän ei halua puhua, käskee olla hiljaa.
Mistä haluaisit puhua hänen kanssaan mutta hän ei halua?
Arvot, ihmissuhde, arjen sujuminen, tunteet, ajatukset, mistä ikinä nyt toinen haluaa toisen kanssa puhua.
Kaikkeen normaaliinkin lähinnä vastaukset veetuilua. Ja nyt tajuan et ei täs todella ole mitään järkeä.
Tein aloituksen et saisin ajatuksia ja näkökulmia ja voisin järjestellä ajatuksia joskus.
Arvot ei tarvitse olla samanlaiset. Ainoastaan lasten kasvatuksessa pitäisi arvot sovitella yhteen, muuten jos ei hyväksy puolison arvoja niin on vaan suvaitsemattomuutta.
Arjen sujumisesta sen verran että jos täyttää perheen kalenterin menemisellä niin ei voi tätä luomaansa kaaosta kaataa puolison niskaan.
Voisi ajatella näin että olet tyytymätön puolisoosi ja keksit nyt sitten "syntilistaa" että mitä kaikkea hän tekee väärin. Et hyväksy puolisoasi sellaisena kuin hän on.
Et löydä sellaista miestä joka olisi pidemmän päälle kiinnostunut "lässyttämisestä". Etkä varmaan itsekkään ole mutta näyttelet että voit osoittaa miehesi kyvyttömyyden. Olet keksinyt tarinan ja haet kanssasikoilta hyväksynnän ja rohkaisua.
Ja viel edelliseen. Arvoista tai mistään ei voi hänen kanssaan edes keskustella.
Olen tehnyt kaiken tän. Ei lähde terapiaan. Ja mulla on heikko itsetunto, sanoin jo.
En vaan tiedä paljonko pitää viel jaksaa ja kestää. Onko normaalia et mies huorittelee? No ei. Mulle tuli siitä paha mieli, todella. Monet muut tölväisyt kestän ja ohitan.
En ota täältä mitään tosissaan. Peilaan ajatuksia ja teen omat päätökset. Enkä tee mitään hätiköityä.
En vaan halunnut tällaista, kukapa haluaa. Paha mieli eikä kukaan edes sano et hei sä selviät tästä, kaikki menee viel hyvin lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota mitään täällä lukemaasi turhan tosissasi mutta muutama ajatus: onko sulla heikko itsetunto? Mies haukkuu (mikä on kyllä väärin) mutta sinä sanot täälläkin "on varmaan sinun syy" etc. eli puhutko itsellesi myös noin?
Parisuhdeterapiaan kannattaa varata aika. Vaikka suhde loppuu niin saisit ulkopuolisen mielipiteen ja neuvoja miten voi muuttaa omaa ajattelua tai toimintaa.
Hetki voi joskus olla väärä keskustelulle. Mutta joskus pitää jutella kurjistakin asioista.
Jos mies ei juuri töiden jälkeen halua puhua niin onko pakko hakea riitaa?
Sitten kun mies hermostuu, haukkuu niin vedät esiin marttyyri- kortin (sinä siivoat ja olet mitä nyt haukutaan).
Rakentavaa olisi jos mietit mitä itse teet ja siihen muutokset.
Lähtö on mennyt hyvin, konnarin kanssa oli vähän silmäpeliä ja pidin tarpeettoman kauan kiinni matkalipusta. Ne VR:n harmaat virkahousut eivät oikein kerro mitään mutta katselin käsiä, ei hullummat. Nyt tarvitsen rohkaisua ravintolavaunusta.
Ihmettelevätköhän kotona minne lähdin. En aio palata koskaan enkä vaatia mitään. Lapset pärjäävät muutaman viikon isänsä kanssa, voin vedota äkilliseen huorittelusta johtuvaan shokkiin ja muistin menetykseen.
Minä en ole mitään velkaa, olen nainen, joka katosi tapettiin ja nyt matkalla. Lahteen, Riihimäen kautta.
Sataa. Nojaan otsaani ravintolavaunun ikkunaan. Näinkin vähä menee huiviin. Mihin minun elämäni meni? No nyt se menee Lahteen, Riihimäen kautta.
Konnari kävelee ravintolavaunun läpi ja katsoo minua, miehellä on lämpimät silmät. Ehkä hän tunnistaa sen tyhjyyden kun on matkalla ei mihinkään ja sielu kolisee kuin ratakiskot. Minusta on enemmän, minulla on vielä rakkautta. Mutta ei ihminen loputtomiin jaksa ammentaa ilman vastakaikua. Miltä tuntuu kaikuluotaimesta kun se sinkoutuu avaruuteen? Ei miltään, se on elektroniikkaa ilman tunteita. Kuten tuleva ex-miehenikin.
Meillä huoritellaan sängyssä, toimii ;)
Vaikea sanoa mitään lopullista kun ei tiedä millainen miehesi on. On olemassa miehiä joista vaan ei ole keskustelemaan eikä siihen mikään auta. Muutos mitä haluat ei ehkä ole mihesi haluista kiinni vaan siitä että hän ei pysty olemaan sellainen kuin haluaisit. Tähän viittaa tuokin ettei halua perheterapiaan.Jos hän olisi kykenevä puhumaan niin häntä kiinnostaisi perheterapia.
Olet mennyt yhteen väärän miehen kanssa. Kenen vika? Huorittelu ja riita tulee siitä koska haluat muuttaa miestä eikä hän kykene siihen.
Elikkä sinun pitäisi tehdä muutoa ja antaa miehesi olla rauhassa eikä kiusata häntä.848
Vaihto Riihimäellä. Otan laukkuni ja kävelen asemalle, raiteelle neljä. Konnari on tupakalla. Kävelen häntä kohti, jotain tekisi mieli sanoa.
- se vaan jaksaa sataa, sanon minä ja yritän hymyillä
- Lahden juna odottaa vaikka ollaan myöhässä, hän sanoo
- minusta tuntuu, että minun kohdallani kaikki junat ovat jo menneet, minä sanon ja sade tekee kyyneleitä kasvoilleni
- ei tämä juna, hän sanoo ja hipaisee sateen pois poskeltani
- tämä juna menee Lahteen, Riihimäen kautta
Saanko vielä kysyä että mistä päättelit että kiusaan häntä? 😊 Olemalla olemassa? Kysymällä kerran tai kaksi päivässä että mitä teet tai tehdään jonkun asian suhteen? Koska jos päätän yksin voit olla varma että siinäkin mennään vikaan?
Eli ole hiljaa ja kärsi?! Itse valintasi teit jne. No niinkyllä tein. Vaan tätäpä en tilannut.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään lopullista kun ei tiedä millainen miehesi on. On olemassa miehiä joista vaan ei ole keskustelemaan eikä siihen mikään auta. Muutos mitä haluat ei ehkä ole mihesi haluista kiinni vaan siitä että hän ei pysty olemaan sellainen kuin haluaisit. Tähän viittaa tuokin ettei halua perheterapiaan.Jos hän olisi kykenevä puhumaan niin häntä kiinnostaisi perheterapia.
Olet mennyt yhteen väärän miehen kanssa. Kenen vika? Huorittelu ja riita tulee siitä koska haluat muuttaa miestä eikä hän kykene siihen.
Elikkä sinun pitäisi tehdä muutoa ja antaa miehesi olla rauhassa eikä kiusata häntä.848
Jaaha, marttyrikortti.
Sä et tiennyt, että menee tuollaiseksi. Nyt tiedät.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa, joko jatkat suhteessa ja ruikutat tai lähdet suhteesta. Yksinkertaista.
Ei vaan jaksa kuunnella ruikutusta kun asialle voi tehdä jotain.
Voi sua raukkaa. Ole hyvä.
Sä selviät tästä. Ole hyvä, mutta sä selviät vain muuttamalla jotain. Toinen ihminen ei muutu, joten mitä jää?
Jos mun mies kerran huorittelisi, se olisi entinen mies. Siltä istumalta. Nyt ryhtiä.