Mies haistatteli/nimitteli riidan yhteydessä - en voi antaa anteeksi
Mies siis h*oritteli riidan yhteydessä. Sanoi et v*tun h*uora, kun kysyin mistä kimpaantui lapsille. En ehkä pääse tästä yli. Ei kyllä voida lähteäkään. Mitähän tekis..
Mies väsynyt ja stressaantunut mut silti minusta anteeksiantamatonta.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut häntä luuseriksi koskaan? Se tuntuu miehestä yhtä pahalta kuin naisesta maksulliseksi haukkuminen.
Ei tunnu.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään lopullista kun ei tiedä millainen miehesi on. On olemassa miehiä joista vaan ei ole keskustelemaan eikä siihen mikään auta. Muutos mitä haluat ei ehkä ole mihesi haluista kiinni vaan siitä että hän ei pysty olemaan sellainen kuin haluaisit. Tähän viittaa tuokin ettei halua perheterapiaan.Jos hän olisi kykenevä puhumaan niin häntä kiinnostaisi perheterapia.
Olet mennyt yhteen väärän miehen kanssa. Kenen vika? Huorittelu ja riita tulee siitä koska haluat muuttaa miestä eikä hän kykene siihen.
Elikkä sinun pitäisi tehdä muutoa ja antaa miehesi olla rauhassa eikä kiusata häntä.848
Huorittelu tulee siitä että mies huorittelee. Ei mistään muusta.
Kiitos ja anteeksi. Halusin kokemuksia joltain joka kokenut saman. Ei todella ollut tarkoitus valittaa. Sain arvostelua ja haukut.
Kukaan muu ei tiedä että olen tehnyt paljon ja teen edelleen oman itseni muuttamiseksi.
Joskus vaan väsähtää. En sanonut että luovutan. Vaikka joskus kai siinä voi niinkin käydä jos ei enää jaksa tai keksi keinoja.
Lasten kuullen huorittelu on ilm kaikkien mielestä sen arvoista että mene itseesi. Menin ja menen.
Ja mistä joku käsitti että haluan muuttaa miestä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos ja anteeksi. Halusin kokemuksia joltain joka kokenut saman. Ei todella ollut tarkoitus valittaa. Sain arvostelua ja haukut.
Kukaan muu ei tiedä että olen tehnyt paljon ja teen edelleen oman itseni muuttamiseksi.
Joskus vaan väsähtää. En sanonut että luovutan. Vaikka joskus kai siinä voi niinkin käydä jos ei enää jaksa tai keksi keinoja.
Lasten kuullen huorittelu on ilm kaikkien mielestä sen arvoista että mene itseesi. Menin ja menen.
Mä vaan luen sun marttyriruikutusta ja mulla loppuu puhti. En ihmettele sun miestä. Kukaan tuskin on sanonut että huorittelu olis ok, mutta se nyt ei vaan ole mikään maailmanloppu ja joskus voi olla sellanen tilanne missä sen ymmärtää. Esimerkiksi silloin kun kaikki hemmetin sanat ja ilmeet ja teot ja tekemättömyydet on väännetty päälaelleen väsyneen ihmisen niskaan. En nyt sano että näin olisi käynyt, mutta näiden kirjoitusten perusteella vaikutat todella raskaalta ihmiseltä, tai ainakin käytöksesi ja ajatusmaailmasi.
Sun mies voi olla masentunut tai sitten säne vaan olet raskas ihminen, tai miehesi mulkku. Onhan näitä vaihtoehtoja. Mutta mitä voit tehdä? Ainoa asia johon voit varmasti vaikuttaa, on sinä itse ja sinun käytöksesi. Mieti sitä. Mieti miestäsi, hyviä ja huonoja puolia, miksi olette yhdessä, mitä sinä haluat ja millainen ihminen oikeasti olet. Mieti onko miehesi kiukuttelussa perää tai onko sille olemassa syy jonka ymmärrät. Jos sittenkään ei vielä natsaa niin alat miettimään lähtöä, etkä ala miettimään tai odottamaan että mies muuttuu jos kyse on jostain hänen perustavasta luonteenpiirteestä. Jostain huorittelusta verisesti loukkaantuminen on ihan teinicosmopolitan pelleilyä. Eiköhän aikuisen naisen elämässä ole pahempiakin solvauksia kun tuollainen haukun vain haukkumisen ilosta sana. Mieti jos olisi vaikka kertonut miten paskana äitinä sinua pitää tai yhdistänyt siihen huoritteluun jotain konkreettisiä "kun silloinkin hinkkasit itseäsi ja tyrkyttelit naapurin Penalle pihajuhlissa". Elämä on oikeasti välillä riittävän raskasta itsessään, ilman että siitä tarvitsee tollasella saada dramaattisempaa. Koita jaksaa, mene itseesi. Koska sinä olet ainoa ihminen maailmassa ketä voit muuttaa. Ei siksi että olisin ehdottomasti sitämieltä että kaikki ongelmat johtuvat sinusta.