Lue keskustelun säännöt.
avovaimo ei rakasta
09.09.2017 |
Mitä tehdä? Kolme vuotta ollaan asuttu yhdessä, kaikki meni hyvin kunnes puolivuotta sitten kännissä soittelin exän perään, en tiedä miksi kun ei se mua oikein kiinnosta, tarvin jonku sairaan vallantunteen... Avokki sai tietää tästä, sen jälkeen ollut kylmä, on lähellä muttei läsnä, hymyilee muttei naura, vaikka perus iloinen ihminen, ei halua keskustella sanoo vaan "jaa".... Eilen kertoi että tykkää minusta ihmisenä, tykkää arjesta, tykkää jutuistani, meidän perheestä ym. Mutta ei vaan uskalla enää rakastaa minua, ei halua enää lapsia tai naimisiin, olen vienyt luottamuksen ja pohjan suhteelta. On kuulemma yrittänyt rakastua uudelleen mutta joku muuri estää sen.. Nyt sitten pitäis tietää mitä tästä eteenpäin... Minä olen 37v. Ja avokki 32v. Molemmilla lapsia edellisistä liitoista..
Kommentit (21)
Erotkaa, ei tuosta mitään tule. Pohja suhteelta on pois. Se perusluottamus on pettänyt niin se siitä. Mitäs läksit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tuo entisten perään haikailu olisi suhteen loppu. Luottamus sinua kohtaan on mennyt ihan syystä.
No mä en olisi edes jäänyt kattelemaan jotain kännissä exilleen soittelevaa, vaan päästänyt tommosen ovesta pihalle.
Kato niin makaa ku petaa. Opettele käyttäytymään niin ensi kerralla onnistaa paremmin.
En itsekkään pystyisi nielemään asiaa jos avokki olis tehnyt mulle noin. Mut mitä mä voin enää tehdä tai sanoa, onko kaikki ohi tämmösen takia... Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin sinä, eroaisin, ja jos olisin avokkisi, olisin eronnut samantien kännisoittelun jälkeen. Vastaukseni on siis ero.
Jos mulla menee mieheen luottamus, ei se enää palaudu. Näin se vain menee.
Vierailija kirjoitti:
En itsekkään pystyisi nielemään asiaa jos avokki olis tehnyt mulle noin. Mut mitä mä voin enää tehdä tai sanoa, onko kaikki ohi tämmösen takia... Ap
Oletko pyytänyt anteeksi?
Kunnolla, eikä vain "sori siitä"?
Et naureskellut typeränä niinkuin se yhden ketjun kännissä oleva mies kun sille kerrottiin kännitoilailuja?
Vie kukkia, suklaata ja varaa kahdenkeskistä aikaa. Kerro että tämä sun avokki on se ainoa ja oikea. Matele ja ole nöyrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime viikolla yritin viedä avokkia syömään, ei se kauheen innokas ollut lähtemään niinku ennen, oli vaan et jaa no mä laitan itteni.. Oli tarkotus saada jotain kipinää mut sitten koko reissu meni mun takia vähä pieleen, pari tärkeetä työpuhelua ja teinityttöni riiteli äitinsä kanssa ja soitteli mulle koko ajan ja jouduin olla tyttöni tukena puhelimessa... Ja tultiin kotiin.. Avokki meni yksin suihkuun ja nukkumaan, oli pettyny, ei puhunu sanaakaan...
Luottamuspulan keskellä rakkaus surkastuu pois. Yhteisen elämän kantavat pilarit ovat kaatuneet. Ei ole enää mitään perustuksia jäljellä. On parasta erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla yritin viedä avokkia syömään, ei se kauheen innokas ollut lähtemään niinku ennen, oli vaan et jaa no mä laitan itteni.. Oli tarkotus saada jotain kipinää mut sitten koko reissu meni mun takia vähä pieleen, pari tärkeetä työpuhelua ja teinityttöni riiteli äitinsä kanssa ja soitteli mulle koko ajan ja jouduin olla tyttöni tukena puhelimessa... Ja tultiin kotiin.. Avokki meni yksin suihkuun ja nukkumaan, oli pettyny, ei puhunu sanaakaan...
Minäkin olisin pettynyt.
Mokasit siis taas. Lapsen kanssa keskustelu Ok, mutta työjutut olis voineet jäädä pois. Naisesi pitää olla etusijalla jos haluat elvyttää rakkautta.
Kukkia, kukkia ja yhteistä aikaa.
Olet käytännössä pettänyt avovaimoasi kun haikailit eksän perään ja otit eksään yhteyttä. Avovaimosi on ihan syystä menettänyt luottamuksen sinuun, et ole ollut luottamuksen arvoinen vaan petturi. Rakkaus kuolee yleensä samalla kun luottamus kuolee. Ihan kuule itse kerjäsit tätä ottamalla yhteyttä siihen eksääsi. Jos minä saisin tietää, että rakas avomieheni olisi ottanut eksäänsä yhteyttä (jossain muussa kuin pakollisessa käytännön asiassa) ja vieläpä salannut yhteydenoton minulta ja elätellyt jotain haaveita eksästä, olisin jättänyt hänet välittömästi. Enkä olisi ottanut takaisin vaikka mitä olisi anellut. Ihmettelen, että avovaimosi jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla yritin viedä avokkia syömään, ei se kauheen innokas ollut lähtemään niinku ennen, oli vaan et jaa no mä laitan itteni.. Oli tarkotus saada jotain kipinää mut sitten koko reissu meni mun takia vähä pieleen, pari tärkeetä työpuhelua ja teinityttöni riiteli äitinsä kanssa ja soitteli mulle koko ajan ja jouduin olla tyttöni tukena puhelimessa... Ja tultiin kotiin.. Avokki meni yksin suihkuun ja nukkumaan, oli pettyny, ei puhunu sanaakaan...
Avovaimosi tuntee, että hän on sinun elämässä sijalla 237. Häntä edellä sinun tärkeysjärjestyksessä on työsi, taas työsi, lapsesi, lastesi äiti, lastesi äiti, lastesi äiti, työsi, lapsesi, lastesi äiti jne. Ja sitten vasta sijalla 237 avovaimo. Hän kokee, että hänellä ei ole mitään arvoa eikä sijaa sinun elämässä, vaikka puheissa väität muuta. Mutta teot ratkaisee.
No kyllä toiset selviää pettämisestä, töitä se vaatii.. Ja muista että rakkaus kuoli sinun mokasta ja avovaimosi on ollut nyt helpompi nähdä sinut millainen olet, eikä katso enää romanttisien lasien läpi ja hyväksy huonoja puoliasi vaan sinussa ärsyttää käytännössä kaikki. Olisit voinut pelastaa kaiken heti yrittämällä, nyt vaihtoehdot ovat terapia tai ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita itte haukkua muijas ja halua erota, kai se sit tietää ettei meistä kukaan oo virheetön, vai onko kyseessä maailman tunnollisin ja ihanin nainen? Vai ootko löytäny jonku narsistin exän alkoholisti perheestä joka vaan miellyttää sua ja tavoittelee täydellisyyttä, ja jota monella muullakin tavalla nollaat?
Eli siis avovaimo ei halua erota? Olis kai senkin samalla sanonut. Tee kaikkes
En taas haluaisi väkisin toista pitää, mut joo niinku sano että kaikki muuten ok ja tykkää musta... En mikää romanttinen tyyppi oo mut nyt oon ollu mukavaa kokoajan, seksiä yrittäny normaalia useammin, nainen ottaa suihin ym. Normaalisti mut rupeaa lähes aina itkemään seksin jälkeen. Ap
Ei varmaan eka kerta ku oot luottamuksen pettänyt tai pidät itsestään selvyytenä... Huh..
Vierailija kirjoitti:
Viime viikolla yritin viedä avokkia syömään, ei se kauheen innokas ollut lähtemään niinku ennen, oli vaan et jaa no mä laitan itteni.. Oli tarkotus saada jotain kipinää mut sitten koko reissu meni mun takia vähä pieleen, pari tärkeetä työpuhelua ja teinityttöni riiteli äitinsä kanssa ja soitteli mulle koko ajan ja jouduin olla tyttöni tukena puhelimessa... Ja tultiin kotiin.. Avokki meni yksin suihkuun ja nukkumaan, oli pettyny, ei puhunu sanaakaan...
Avovaimo näki oikein käytännössä että lapsi ja työ ovat sinulle tärkeämpiä kuin hän.
Aika pienestä mokasta kyse, ettei vaan olisi tekosyy